Kysy lisää hankkeesta Taasjärven itäpuolen asemakaava T 6

Kiitos kysymyksistäsi! Saadun palautteen pohjalta tulemme tarkastelemaan alimman tonttikohtaisen rakennusoikeuden nostoa jatkosuunnittelun aikana.

Kaavassa osoitetaan alueelle pientaloasumista, eikä kaava ota varsinaisesti kantaa omistusmuotoon. Kunta kuitenkin ensisijaisesti myy omistamansa tontit. Jos alueelle tulee tuettua asumista, niin todennäköisesti se tulisi olemaan asumisoikeusasuntoja ja/tai vuokra-asuntoja. Näitä voi olla alueella kuitenkin enintään 25% asunnoista. Tarkkoja lukuja ei voida kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tietää.

Hulevesien hallinnan suunnitteluun tullaan kiinnittämään alueella erityistä huomiota. Suunnittelun yhteydessä olemme jo valmisteluvaiheessa teettäneet hulevesiselvityksen, sekä Taasjärven perustilan selvityksen. Selvitykset on laadittu maineikkaiden konsulttitoimistojen toimesta, ja ne löytyvät kaavan nettisivulta www.sipoo.fi/t6. Lisäksi ehdotusvaiheessa julkaistavassa rakentamistapaohjeessa tullaan ottamaan kantaa hulevesien hallintaperiaatteisiin alueella.

Kyllä, tällä sivustolla on tosiaan tarkoitus keskustella kaavan herättämistä ajatuksista. Hienoa, että keskustelu on nyt lähtenyt käyntiin! Mukavaa syksyä!

Mietityttää kovasti miksihän kaava-alueen hulevesiä ohjataan hv-suunnitelmissa Taasjärven puolelle rasittamaan järveä, vaikka hulevesien ohjaus idän suuntaan, poispäin järvestä olisi täysin mahdollista ja etenkin järven kunnon säilyttämisen kannalta parempi. Kaava-alueen laajennusalueen kokoojakadun itäpuoleinen rakentamisen hulevedet on ehdottomasti syytä myös ohjata itä-kaakko -ilmansuuntaan.

Kiitos kysymyksestäsi! Oletan, että viittaat tontinkäyttösuunnitelmassa sivulla 14 esitettyyn hulevesisuunnitelmaan. Olet oikeassa, että siinä osa hulevesien purkuputkista laskee Taasjärveen laskeviin ojiin. Tämä suunnitelma on tilattu vuonna 2018, ja on osittain vanhentunut. Sitä tullaan päivittämään jatkosuunnittelun aikana sen perusteella kumpi yleissuunnitelmavaihtoehto valitaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Hulevesisuunnitelmaan on siis tulossa muutoksia, eikä lopullista suunnitelmaa ole vielä lyöty lukkoon.

Taasjärven itäpuolen alue on tosiaan hulevesin hallinnan kannalta haastavaa aluetta, koska se viettää jyrkästi järven suuntaan, jolloin myös vedet valuvat luonnollisesti siihen suuntaan. Hulevesien pumppaaminen alueen länsipuolelle vaatisi useiden hulevesipumppaamoiden rakentamista, joiden hinta on suuruusluokassa 50 000€/kpl. Lisäksi pumppaamoiden huoltokustannukset tulevaisuudessa on laskettava mukaan kustannuksiin. Pumppaamoiden rakentamista tarkastellaan ehdotusvaiheessa yhtenä hulevesien hallinnan vaihtoehtona.

Alueen hulevesien hallintaan kiinnitetään huomiota jatkosuunnittelun aikana, ja hallinnan keinot eivät ole vielä täysin täsmentyneet. Hulevesien viivyttäminen altaissa ennen järveen laskemista myös vähentää järveen kohdistuvaa kuormitusta. Lisäksi hulevesien hallinta tonteilla, esimerkiksi mahdollisuuksien mukaan alkuperäisen kasvillisuuden säilyttäminen, vähentää valuntaa järveen.

Kiitos vastauksesta. Taasjärven veden laadun parantaminen tai vähintäänkin nykytilanteen ylläpitäminen on tosiaan erityisen tärkeätä jotta voidaan välttyä pitkäaikaisilta haittavaikutuksilta vesistöön. Hulevesien ohjaaminen vesistöstä poispäin pumppaamon avulla voidaan varmasti nähdä isohkona lisäkustannuksena, mutta nähdäkseni sen toteuttaminen voisi tässä tilanteessa olla varsin perusteltua nyt kun ehkä vielä jotain on tehtävissä arvokkaan sisävesistön laadun turvaamiseksi. Vesistöjen ongelmat kun usein nähdään vasta pidemmällä viiveellä jolloin tilanne on myös usein jo pahentunut sellaiseksi että tarvittavat toimenpiteet on jo paljon isommat kuin alunperin huomioituna.
Lisäksi uuden kokoojakadun varrelle suunnitellun itäosan uudisrakentamisen hulevedet uskoisin olevan varmasti ohjattavissa helposti ja kustannustehokkaasti vesistöstä poispäin kunhan löydetään tarkemman suunnittelun kautta sopiva reitti niille.

Kaavoitettava Taasjärven itäinen alue sijaitsee Söderkullan keskustassa, keskustan palveluihin ja koululle 0-1 km etäisyydellä. Kaavaehdotuksessa rakennusoikeudet ovat 0,05- 0,075 tulevien kiinteistöjen osalta. Rakennusoikeus 0,05 vastaa puistoalueiden rakennusoikeutta käytännössä, ei taajama aluetta eikä edes haja-asutus aluetta Haja-asutus alueiden rakennusoikeus 0,1 on väljän rakentamisen rakennusoikeutta. Jo rakennetuilla kiinteistöllä rakennusoikeus on joidenkin osalta korkeampi kuin 0,05-0,075. Lisäksi kaikilla kiinteistöillä kaavassa ei ole lainkaan rakennusoikeutta.
Tasapuolisen kohtelun oikeudella kaikkia kiinteistöjä on kohdeltava myös kaavoituksessa tasapuolisesti. Ei voi olla niin, että kiinteistöt, jotka ovat ehtineet rakentaa talonsa aiemmin, ovat eri asemassa, kuin muut kiinteistöt. Rakentamattomat kiinteistöt ovat alueella väljiä, kaava-alueeksi tontit ovat huomattavan suuria, näin ollen taajama-alueiden rakennusoikeus 0,1 tarkoittaisi väljää rakentamista viher-, pensas ja puustoalueineen. Kaikkia kiinteistöjä on kohdeltava tasapuolisesti!

Järveen ei johda ojia, puroja tms. joista ainakaan itäpuolella sinne johtuisi hulevesiä lukuunottamatta rankempien sateiden sadevesiä. Järvi on lähdepohjainen ja siksi puhdasvetinen. Järven veden tummahko väri johtuu humusperäisestä kasvustosta, ei mistään vaaraa aiheuttavista ainesosista.
Kiinteistön Taasjärventie 123 kohdalla tien alittaa puro, joka johtaa veden itään Boxin suuntaan ja sieltä edelleen kohti merta. Kesäisin lämpimillä ilmoilla haihtuminen aikaansaa vedenpinnan laskua järvessä. Silloin myös pois laskevan puron virtaus ajoittain heikkenee.
Länsipuolella on jonkin verran rakentamisen mm. typpeä sisältäviä sisältäviä ja siten järven vettä rehevöittäviä hulevesiä johtunut eri aikoina veteen. Kunnan rakennusvalvonnan olisi syytä huolehtia sille kuuluvan sektorin valvonnasta. Tämä etenkin kun kunta saa rakentajilta valvonnasta maksuja.