Siirry sisältöön

Kysy lisää hankkeesta Taasjärven itäpuolen asemakaava T 6

Puhekupla 96
Keskustelu | Sipoon kunta
Keskustelu on päättynyt

Perustiedot

Päättynyt: 30.11.2020

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Omaleimainen, harvinainen, yhtenäinen = sekalaista sillisalaattia

Profiilikuvan paikka

T.H.
15. marraskuuta 2020 kello 20.09.27

Itä-Taasjärven rakennusukanta ei ole yhtenäistä.

Rakennushistoriallisessa ja kulttuuriympäristöselvityksessä silmille hyppää se ristiriita, että toisaalta aluetta kuvaillaan yhtenäiseksi ja toisaalla samassa selvityksessä kerrotaan varsin selvästi, että rakennuskanta on eri aikakausilta ja varsin vaihtelevaa. Yhtenäisyyttä alueesta saa hakemalla hakea, kaavan pohjatyönä olleessa selvityksessä ja reaalimaailmalla on aika vähän tekemistä keskenään.

Onko Sipoon kaavoituksesta vastaavien henkilöiden mielestä Itä-Taasjärven nyt kaavoitusehdotuksissa oleva alue harvinainen kokonaisuus?

Mitkä piirteet yhdistävät tonteilla olevia rakennuksia tai aluetta muuten?

Profiilikuvan paikka

@PietaKupiainen
26. marraskuuta 2020 kello 14.26.18

Hei! Kiitos kysymyksestäsi! Taasjärven itäpuolen alue tosiaan koostuu eri aikakausilta olevista rakennuksista, mutta se on kuitenkin ympäristöstään selkeäsi erottuva alue pienipiirteisine huvilamaisine rakennuksineen. Alueen rakennuksia yhdistää esimerkiksi puu rakennusmateriaalina, sekä puutarhamaiset pihat. Rakennusperintö- ja kulttuuriympäristöselvityksessä todetaan, että rakennukset edustavat varhaista vaatimatonta loma-asuntorakentamista, vaikka niiden ulkoasussa onkin variaatiota. Selvityksessä todetaan myös, että aluetta tulisi suojella ja kehittää kokonaisuutena.

Taasjärven ympärillä oleva alue on mainittu jo vuonna 2006 laaditussa koko kunnan kulttuuriympäristöselvityksessä, ja merkitty kulttuuriympäristöaluekohteeksi 419-1, jolla on rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja ympäristölliset arvot, ja jonka säilyneisyys on osaksi muuttunut. Arvoluokitus on selvityksen yleisten kriteereiden mukaan 2. Arvon perustana on seuraava luonnehdinta: ”Loma-asuntoalue, joka on suomalaisittain varhainen ja kylämäisyydessään hieman poikkeuksellinen esimerkki kesämökkikulttuurista. Puutarhamainen lähiympäristö. ”

Selvityksessä todetaan myös näin: ”Arvokkaiksi luokiteltujen yksittäisten kohteiden lisäksi selvitysalueen kylämäiseksi muotoutunut loma-asutus on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokas, kuten on todettu Sipoon rakennus- ja kulttuuriympäristöselvityksessä 2006. Alueesta on edellä kuvatuista historiallisista syistä muotoutunut omaleimainen ja melko poikkeuksellinen.”

Alueella on kuitenkin selvityksenkin mukaan vain paikallista arvoa, eikä sitä ole mainittu esimerkiksi maakuntakaavassa. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa alue on kuitenkin esitetty luonteeltaan nykyisellään säilytettäväksi alueeksi. Kyseessä on kutenkin vasta luonnos, eikä osayleiskaavaa ole vielä viety ehdotusvaiheeseen. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tämä kohta tule muuttumaan.

Kaikesta huolimatta Taasjärven itäpuolen asemakaava mahdollistaa alueen muuttumisen omakotialueeksi, ja kaikille tonteille omakotitalon rakentamisen. Olemme pyrkineet skaalaamaan mittakaavan sopivaksi ympäröivään rakennuskantaan. Ainoana poikkeuksena on rantavyöhyke, jonka olemassaolevia rakennuksia pyritään suojelemaan maiseman säilyttämiseksi. Kaavaehdotusvaiheessa myös rantavyöhykkeelle määritellään lisärakentamisoikeutta niin, että myös rantatontteja voi kehittää, ja että niissä on mahdollista asua tulevaisuudessa.

Suosittelen tutustumaan rakennusperintöarvoja käsittelevään vastaukseeni, jonka olen lisännyt tälle sivulle omaksi keskustelukseen. Siitä selviää kaavoituksen velvollisuudet rakennusperintö- ja kulttuuriarvojen selvittämisestä kaava-alueella.

Profiilikuvan paikka

Tilataan uusi selvitys
30. marraskuuta 2020 kello 23.21.07

@PietaKupiainen kirjoitti:

Hei! Kiitos kysymyksestäsi! Taasjärven itäpuolen alue tosiaan koostuu eri aikakausilta olevista rakennuksista, mutta se on kuitenkin ympäristöstään selkeäsi erottuva alue pienipiirteisine huvilamaisine rakennuksineen. Alueen rakennuksia yhdistää esimerkiksi puu rakennusmateriaalina, sekä puutarhamaiset pihat. Rakennusperintö- ja kulttuuriympäristöselvityksessä todetaan, että rakennukset edustavat varhaista vaatimatonta loma-asuntorakentamista, vaikka niiden ulkoasussa onkin variaatiota. Selvityksessä todetaan myös, että aluetta tulisi suojella ja kehittää kokonaisuutena.

Taasjärven ympärillä oleva alue on mainittu jo vuonna 2006 laaditussa koko kunnan kulttuuriympäristöselvityksessä, ja merkitty kulttuuriympäristöaluekohteeksi 419-1, jolla on rakennushistorialliset, kulttuurihistorialliset ja ympäristölliset arvot, ja jonka säilyneisyys on osaksi muuttunut. Arvoluokitus on selvityksen yleisten kriteereiden mukaan 2. Arvon perustana on seuraava luonnehdinta: ”Loma-asuntoalue, joka on suomalaisittain varhainen ja kylämäisyydessään hieman poikkeuksellinen esimerkki kesämökkikulttuurista. Puutarhamainen lähiympäristö. ”

Selvityksessä todetaan myös näin: ”Arvokkaiksi luokiteltujen yksittäisten kohteiden lisäksi selvitysalueen kylämäiseksi muotoutunut loma-asutus on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokas, kuten on todettu Sipoon rakennus- ja kulttuuriympäristöselvityksessä 2006. Alueesta on edellä kuvatuista historiallisista syistä muotoutunut omaleimainen ja melko poikkeuksellinen.”

Alueella on kuitenkin selvityksenkin mukaan vain paikallista arvoa, eikä sitä ole mainittu esimerkiksi maakuntakaavassa. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa alue on kuitenkin esitetty luonteeltaan nykyisellään säilytettäväksi alueeksi. Kyseessä on kutenkin vasta luonnos, eikä osayleiskaavaa ole vielä viety ehdotusvaiheeseen. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tämä kohta tule muuttumaan.

Kaikesta huolimatta Taasjärven itäpuolen asemakaava mahdollistaa alueen muuttumisen omakotialueeksi, ja kaikille tonteille omakotitalon rakentamisen. Olemme pyrkineet skaalaamaan mittakaavan sopivaksi ympäröivään rakennuskantaan. Ainoana poikkeuksena on rantavyöhyke, jonka olemassaolevia rakennuksia pyritään suojelemaan maiseman säilyttämiseksi. Kaavaehdotusvaiheessa myös rantavyöhykkeelle määritellään lisärakentamisoikeutta niin, että myös rantatontteja voi kehittää, ja että niissä on mahdollista asua tulevaisuudessa.

Suosittelen tutustumaan rakennusperintöarvoja käsittelevään vastaukseeni, jonka olen lisännyt tälle sivulle omaksi keskustelukseen. Siitä selviää kaavoituksen velvollisuudet rakennusperintö- ja kulttuuriarvojen selvittämisestä kaava-alueella.

Hei,

Tämän vuonna 2017 tehdyn selvityksen arvio ja päätelmät eivät ole mitenkään sellaisia, että niitä voitaisiin pitää yksiselitteisenä asiana. Arvioita ja näkemyksiä voi olla monia, ja näkemykset voivat olla kovin erilaisia. Onneksi Taasjärven rannoilla asuu ihmisiä, joilla on hyvät yhteydet eri instransseihin, jolloin näitä näkemyksiä päästään puimaan useiden asiantuntijoiden kanssa. Tässä kannattaisi kunnan miettiä minkälaiset lähestymistavat ovat kokonaisuuden kannalta parhaita. Kiitos.