Siirry sisältöön

Kysy lisää hankkeesta Taasjärven itäpuolen asemakaava T 6

Puhekupla 96
Keskustelu | Sipoon kunta
Keskustelu on päättynyt

Perustiedot

Päättynyt: 30.11.2020

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Asemakaavan viihtyisyys kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen

Profiilikuvan paikka

Kiinnostunut
16. marraskuuta 2020 kello 14.21.31

Kiitos mielenkiintoisesta kaavaehdotuksesta.
Kaavaselostuksen ilmakuvasta näkyy, että kaava-aluelle on paljon puustoa, joka tuo alueelle vehreyttä ja viihtyisyyttä ja myös korkeuseroista mainitaan kaavaselostuksessa. Kuitenkin useat Taasjärven kaavat on toteutettu niin, että kunta kaataa kaikki sellukuitupuuta suuremmat puut ja maanrakennusyritys tasaa korkeuserot räjäyttämällä kalliot ja murskaamalla kiviaineksen paikan päällä. Lopputulos on tasainen ja ankea näkymä, jossa ei kasva mitään (ks. esim. Taasjärven pohjoispuoli ja Mäntymäen takainen hieno metsä ja kallioalue, johon nyt rakennetaan murskatulle tasamaalle). Taasjärvellä on toimittu aivan toisin kuin esim. Eriksnäsissä, jossa vanhempaa puustoa, korkeuseroja ja maastonmuotoja on säilytetty.
Mikä on kaavoittajan näkemys omakotitonttien ympäristöstä, kun kaava on aikoinaan tullut voimaan ja tiet ja kunnallistekniikka rakennettu? Voiko tontin varannut esim. vaikuttaa siihen mitkä puut säilytetään, rakentaako korkeuserot huomioiden vai tullaanko kaikki "pistämään sileäksi, kuten tapana tuntuu olla"?

Profiilikuvan paikka

@PietaKupiainen
26. marraskuuta 2020 kello 13.38.34

Kiitos kysymyksistäsi. Taasjärven itäpuolen asemakaavassa tielinjaukset on pyritty vetämään mahdollisimman tasaisiin kohtiin maisemassa. Alue on kallioinen ja mäkinen, joten korkeuskäyrät ovat pitkälti määrittäneet teiden sijoittamista. Näin kallioiden louhinta ja räjäyttely alueella pyritään minimoimaan. Jotta uusi kokoojakatu olisi tasainen ja turvallinen, kallioita joudutaan luultavasti jonkin verran tasaamaan. Luonnosvaihtoehdossa 2 Harjakaiset, tonttikadut ja tonttien muotoilu noudattelevat hieman enemmän korkeuskäyrien linjoja kuin vaihtoehdossa 1.

Kiinteistönomistaja päättää itse oman kiinteistönsä puiden hakkaamisesta tai hakkaamatta jättämisestä. Jos tontille haluaa rakentaa, on puustoa jonkin verran tietenkin hakattava. Tämä on siis ihan kiinni yksityisistä kiinteistönomistajista. Jotkut haluavat puutarhamaisen pihan nurmikkoineen, ja jotkut jättävät enemmän olemassa olevaa puustoa tonteille. Hulevesiselvityksessä suositellaan kiinteistönomistajille alkuperäisen kasvillisuuden säilyttämistä tonteilla mahdollisuuksien mukaan, sillä se ehkäisee hulevesien Taasjärvelle aiheuttamaa kuormitusta.

Kunta pyrkii säilyttävään omistamiensa tonttien maisemassa tärkeän puuston, kuten esimerkiksi tammet ja männyt. Koivikko ja vesakko yleisimmin hakataan pois. Lisäksi kunnallistekniikan rakentuessa alueelle joudutaan maastoon louhimaan putkikanaalit tieverkon yhteyteen. Tämä valitettavasti usein katkoo puiden juuria. Itä-Taasjärven maasto on niin kallioista, että puiden juuret kasvavat maan pintaa pitkin kallioiden päällä, jolloin niiden juuret todennäköisesti vaurioituvat, vaikka olisivatkin metrien päässä tiestä. Näin ikävä kyllä menetetään jonkin verran puustoa. Kunnallistekniikan rakentaminen asemakaavoitetulle alueelle on kuitenkin välttämätöntä, ja se vedetään yleensä katujen yhteyteen.

Profiilikuvan paikka

Jos on naapurialueihin katsomista...
27. marraskuuta 2020 kello 11.17.12

@PietaKupiainen kirjoitti:

Kiitos kysymyksistäsi. Taasjärven itäpuolen asemakaavassa tielinjaukset on pyritty vetämään mahdollisimman tasaisiin kohtiin maisemassa. Alue on kallioinen ja mäkinen, joten korkeuskäyrät ovat pitkälti määrittäneet teiden sijoittamista. Näin kallioiden louhinta ja räjäyttely alueella pyritään minimoimaan. Jotta uusi kokoojakatu olisi tasainen ja turvallinen, kallioita joudutaan luultavasti jonkin verran tasaamaan. Luonnosvaihtoehdossa 2 Harjakaiset, tonttikadut ja tonttien muotoilu noudattelevat hieman enemmän korkeuskäyrien linjoja kuin vaihtoehdossa 1.

Kiinteistönomistaja päättää itse oman kiinteistönsä puiden hakkaamisesta tai hakkaamatta jättämisestä. Jos tontille haluaa rakentaa, on puustoa jonkin verran tietenkin hakattava. Tämä on siis ihan kiinni yksityisistä kiinteistönomistajista. Jotkut haluavat puutarhamaisen pihan nurmikkoineen, ja jotkut jättävät enemmän olemassa olevaa puustoa tonteille. Hulevesiselvityksessä suositellaan kiinteistönomistajille alkuperäisen kasvillisuuden säilyttämistä tonteilla mahdollisuuksien mukaan, sillä se ehkäisee hulevesien Taasjärvelle aiheuttamaa kuormitusta.

Kunta pyrkii säilyttävään omistamiensa tonttien maisemassa tärkeän puuston, kuten esimerkiksi tammet ja männyt. Koivikko ja vesakko yleisimmin hakataan pois. Lisäksi kunnallistekniikan rakentuessa alueelle joudutaan maastoon louhimaan putkikanaalit tieverkon yhteyteen. Tämä valitettavasti usein katkoo puiden juuria. Itä-Taasjärven maasto on niin kallioista, että puiden juuret kasvavat maan pintaa pitkin kallioiden päällä, jolloin niiden juuret todennäköisesti vaurioituvat, vaikka olisivatkin metrien päässä tiestä. Näin ikävä kyllä menetetään jonkin verran puustoa. Kunnallistekniikan rakentaminen asemakaavoitetulle alueelle on kuitenkin välttämätöntä, ja se vedetään yleensä katujen yhteyteen.

"Kiinteistönomistaja päättää itse oman kiinteistönsä puiden hakkaamisesta tai hakkaamatta jättämisestä. Jos tontille haluaa rakentaa, on puustoa jonkin verran tietenkin hakattava. Tämä on siis ihan kiinni yksityisistä kiinteistönomistajista. Jotkut haluavat puutarhamaisen pihan nurmikkoineen, ja jotkut jättävät enemmän olemassa olevaa puustoa tonteille."

Jos katsomme Taasjärven länsi- ja pohjoispuolta, on pihoille jätetyt puut karkeasti laskettavissa yhden käden sormin. Siellä puolet tonttien pinta-alasta on taloa ja autotallia/ulkorakennusta neljäsosa terassia ja loput on kivimursketta tai asfalttia. Yksi jos toinen tuija koristaa sisääntuloa, istutettuna ruukkuun. Kaukana ovat tontit siellä siitä luonnonmukaisuudesta, joka tällä hetkellä vallitsee Itä-Taasjärvellä.