Siirry sisältöön

Kysy lisää hankkeesta Taasjärven itäpuolen asemakaava T 6

Puhekupla 96
Keskustelu | Sipoon kunta
Keskustelu on päättynyt

Perustiedot

Päättynyt: 30.11.2020

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Taasjärvenrannan ja alueen rakentamismahdollisuudet

Profiilikuvan paikka

Kari ja Laura Fellman
29. marraskuuta 2020 kello 16.17.39

Kyläyhdistyksen jäsenille (yli sata henkeä) tehty mielipidekartoitus osoittaa selkeästi enemmistön mielipiteensä ilmoittajista haluavan riittävän rakennusoikeuden omakotitalotyyppisen ja 150 neliön tai yli suuruisen asuintalon rakentamiseen. Kyse on omaan tai perheen käyttöön tarvittavista rakennuksista tai olemassaolevan laajennuksesta tai lisärakennuksesta. Sekä 60 neliön suuruisesta varasto tms. rakennuksesta.
Emme näe mitään perusteltua tai lainsäädännöllistä syytä olla myöntämättä rakennusoikeutta tasapuolisesti kaikille tonteille rantatontit mukaan lukien. Kaavoittajan konsulttina toiminut museaalisia ja kulttuurisia arvoja kartoittanut arkkitehtitoimisto on suunnitteluosaamiseltaan arvostettu ja palkittukin, mutta tehnyt huonoa ja puutteellista työtä alueemme kartoituksessa. Ei ole oltu yhteydessä henkilöihin joilla on omistuksessaan tai hallinnassaan jo useamman sukupolven takaa rakennuksia ja kiinteistöjä sekä niihin liittyvää tietoa historiasta ja perinteistä. Näin on jäänyt saamatta olennaisia ja tärkeitä tietoja! Olemme itse ostaneet oman kiinteistömme kaksine tontteineen sen suunnittelijan arkkitehti Ilmari Ahosen perikunnalta. Rakennukset oli päästetty niin huonoon kuntoon, että kauppakirjassa ne todettiin ne arvottomiksi ja asumiskelvottomiksi. Onneksi saimme kaupassa myös rakennuksen piirustukset. Itse arvostimme ja ymmärrämme vanhan rakennuksen arkkitehtuuria, toimihan sen edesmennyt suunnittelija Helsingin kaupunginarkkitehtina ja suunnitteli Taasjärven pienen talon oman perheensä vapaa-ajan kodiksi.
Olemme perinne- ja puurakentamisesta innostuneina vaihe vaiheelta kunnostaneet talon noudattaen alkuperäistä rakennustapaa. Onneksi on ollut käytettävissä eri rakentamisen osa-alojen ammattilaisia joille kiitos kättensä jäljistä. Tätä rakennusta emme kykene laajentamaan sen kärsimättä tyylinsä ja rakennustekniikan puolesta. Lisäksi sen pienissä neliöissä on myös saunamme. Perheemme jälkikasvun tarpeisiin haluaisimme kuitenkin rakentaa tyyliltään yhtenevän uuden rakennuksen samalle tontille. Sopiva rakennuspaikka on olemassa samalla tontilla ja uuden rakennuksen ulkonäkö ei erottuisi vanhasta. Nyt ehdotetun kaavan mukaan tämä ei olisi mahdollista! Jos yli 2000 neliön tontille ei saisi sijoittaa yhteensä alle 150 neliöisiä rakennuksia joista vain toisessa olisi sauna, se olisi epätasa-arvoista ja myös kestävän kehityksen vastaista. Nykyistä pientä rakennusta ei kannata yksin liittää infraan, mutta yhdessä se olisi järkevää. Näin puu/hirsirakentamisella sidottaisiin hiiltä ja vesi/viemäriliittymillä suojeltaisiin herkän järvemme ekologiaa.
Kaavaehdotuksessa 2 on ehdotettu rakennettavaksi uusi ulkoilureitti tonttimme 4:244 läpi sen juuri siitä osasta jossa pesii monivuotisesti Lehtopöllö. Olemme erityisesti varoneet yhdessä naapuriemme kanssa lintujen pesintää ja rengastusaktiivi Kimmo Nikkilästä on menestyksellisesti huolehtinut ja meitä ohjeistanut lintujen kanssa yhteiselosta. Myös melko harvinainen Pyrstötiainen asuu juuri samalla pienellä metsäalueella. Näistä syistä vastustamme vahvasti ko. reitin rakentamista. Ulkoilijat ovat myöskin tottuneet käyttämään olemassa olevia reittejä eikä ole mitään perusteltua syytä rakentaa uutta reittiä lyhentämään kävelyä. Kaikki kuusi naapuriamme joita suunniteltu reitti häiritsisi myös, ovat samaa mieltä. Ja menettäisimme tonttimme monimuotoisuudesta johtuen ainoan pysäköintipaikkamme, jonne on rakennettu tarvitsemamme sähköauton latauspaikka.

Profiilikuvan paikka

@PietaKupiainen
17. joulukuuta 2020 kello 16.25.04

Kiitos mielenkiintoisista havainnosta! Lehtopöllön ja pyrstötiaisen esiintyminen alueella on meille hyvä lähtötieto. Ulkoilureitin linjausta tullaan tarkastelemaan ehdotusvaiheessa, sitä ei ole vielä lyöty lukkoon tässä kaavaluonnoksessa.

Pyrimme nostamaan rakennusoikeutta kaavaehdotusvaiheeseen niin korkeaksi kuin se on ympäristön ja maiseman reunaehtojen kannalta mahdollista. Alin tonttikohtainen rakennusoikeus tulee todennäköisesti olemaan luokkaa 130 m2, tai korkeampi. Tulemme neuvottelemaan rakennusoikeuden nostamisen mahdollisuuksista ELY-keskuksen ja Porvoon museon kanssa, jotka ohjaavat asemakaavoitusta.