Siirry sisältöön

Kysy lisää ja keskustele suunnitelmista

Puhekupla 102
Keskustelu | Sipoon kunta
Keskustelu on päättynyt

Kaavojen nähtävilläolon aikana (15.1.–15.2.2021) voit keskustella ja kysyä lisätietoja kaavoista täällä Otakantaa.fi-palvelussa. Kaavoittaja seuraa keskustelua ja vastaa kysymyksiin mahdollisuuksien mukaan jo nähtävilläolon aikana.

Saatu palaute huomioidaan suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan ja kootaan yhteenvedoksi kaavan asiakirjojen liitteeksi ja päätöksentekijöiden tietoon.

Mikäli et halua, että palautteesi näkyy julkisesti (jos se sisältää esim. henkilötietoja), palautetta voi myös lähettää suoraan kaavoittajalle (kysymykset) ja Sipoon kunnan kirjaamoon (kannanotot) viimeistään 15.2.2021. Palautetta kaavoista kerätään myös karttakyselyn avulla.

Kaava-aineistot ja yhteystiedot löytyvät kaavojen nettisivuilta:

Perustiedot

Päättynyt: 15.2.2021

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Junayhteys on turha

Profiilikuvan paikka

@alpertti
11. helmikuuta 2021 kello 20.16.27

En ymmärrä, miksi minun pitäisi mennä junalla Keravalle, jos haluan mennä Helsinkiin. Bussilla pääsen sinne suoraan ja omalla autolla haluamaani paikkaan Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle tai Porvooseen.

Tuo junayhteys ei ole onni ja autuus tai houkutin muuttaa Sipooseen. Paljon suurempia vetovoimatekijöitä ovat luonto, rauha ja ihmisläheinen rakentaminen perinteitä unohtamatta. Uusimmat Nikkilän pienkerrostalot ovat kammottavaa katsottavaa ja niissä on valmiiksi tyhjiä asuntoja yllin kyllin.

Unelmat houkuttelevista erikoisliikkeistä puukaupunkimaisessa miljöössä virtaavien purojen äärellä on kuin nyyrikkimäisiä satuja. Todellisuus on tylsää lähiöasumista ja kannattamaton junayhteys, joka käy kaikkien sipoolaisten kukkaroille.

Profiilikuvan paikka

@jessee
12. helmikuuta 2021 kello 13.31.18

Jostain syystä keskustelu Kartanon keskuksen kaavasta on suurelta osin kannanottoja junayhteyden tarpeellisuuteen Nikkilässä. Sipoon strategiassa on selvästi tahtotilana paremmat julkiset kulkuyhteydet, eikä strategiaa tulla muuttamaan tästä kaavamuutoksesta johtuvista syistä. Ymmärrän että monille junayhteys tuntuu turhalta ja se tähän asiaan välillisesti liittyykin, mutta kaavamuutosta kommentoidessa olettama on että strategia sen takana ei tule muuttumaan.

Omalla kohdallani arvostaisin paljon enemmän junayhteyttä kuin bussia keskustaan. Ne vähät bussimatkat joita olen Nikkilästä kulkenut töihin Helsingin keskustaan ovat olleet täynnä, ja esim. lastenrattaiden kanssa näihin ei olisi mitään asiaa. Juna on paljon mukavampi matkustusmuoto, varsinkin jos kärsii matkapahoinvoinnista. Keravalle taas bussilla kestää n. 20-25 minuuttia, jonka mieluusti vaihtaisin 11 minuuttiin kun matkustusmuotokin on mukavampi.

Oli tarkoitus kommentoida itse kaavaehdotusta, mutta teenpä sen ihan omassa viestissä. :)

Profiilikuvan paikka

@masy
12. helmikuuta 2021 kello 16.05.10

Hienoa, kun keskusteluun tuodaan myös junayhteyttä puolustavaa kannanottoa ja varteenotettavia näkökohtia.

Monelle nikkiläläiselle ja talmalaiselle tämä olisi varmasti ihan kätevä vaihto-ehto pääradan varteen matkatessa. Helsingin rautatieasemalle mentäessä matka-aika Nikkilästä vähenisi n. 10 minuutilla.

Epäilevä suhtautuminen johtuu varmasti siitäkin, että ei uskota junavuoroihin riittävän matkustajia tarpeeksi. Vaikka uudelle kartanon alueelle ja muuallekin Nikkilään ja Talmaan saataisiin lisää asukkaita. HSL:n lähtökohtahan on, että vähintään 20.000 asukasta pitää olla radan varrella, jotta asiaa kannattaa edes harkita. Vuorovälitkin pitäisi olla riittävät, jotta tämä vaihtoehto olisi houkutteleva asukkaille.
Koe-mielessä liikennettä ei voisi aloittaa, koska investointikustannukset ovat melkoiset. En pidä tarpeellisena Sipoon kunnan sitoutumista siihen, että ollaan valmiita maksamaan henkilöjunaliikenteen aloittaminen jo v. 2025 ja maksamaan koko rataosuuden Nikkilä - Kerava liikennöintikustannukset.

Paremmat julkiset kulkuyhteydet voidaan saada myös ilman junayhteyttäkin kehittämällä bussiliikennettä.

Juuri tämä junaliikenteen aloitustoiveesta johtuen kartanon alueelle halutaan kaavoittaa 3.000 asukkaan "kaupunki" maalaispitäjän kirkonkylän sisälle. Nykyisin Nikkilän alueella on n. 4.900 asukasta (liite 5, sivu 3 Liikenneverkkovaihtoehtojen vaikutusten arviointi kaavarunko KR3). Siihen verrattuna 3.000 asukasta on uskomattoman suuri määrä.
Siitä johtuen kartanon alueelle on jouduttu kaavoittamaan erittäin paljon kerrostaloja, jotka ovat kaupunkimaisesti suurin piirtein kiinni toisissaan.
Jostain syystä samassa liitteessä 5 tarkastellut kaksi muuta Nikkilän asukasluvun lisäämisen kaavoitusvaihtoehtoa on hylätty.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
12. helmikuuta 2021 kello 17.03.47

@masy kirjoitti:

Hienoa, kun keskusteluun tuodaan myös junayhteyttä puolustavaa kannanottoa ja varteenotettavia näkökohtia.

Monelle nikkiläläiselle ja talmalaiselle tämä olisi varmasti ihan kätevä vaihto-ehto pääradan varteen matkatessa. Helsingin rautatieasemalle mentäessä matka-aika Nikkilästä vähenisi n. 10 minuutilla.

Epäilevä suhtautuminen johtuu varmasti siitäkin, että ei uskota junavuoroihin riittävän matkustajia tarpeeksi. Vaikka uudelle kartanon alueelle ja muuallekin Nikkilään ja Talmaan saataisiin lisää asukkaita. HSL:n lähtökohtahan on, että vähintään 20.000 asukasta pitää olla radan varrella, jotta asiaa kannattaa edes harkita. Vuorovälitkin pitäisi olla riittävät, jotta tämä vaihtoehto olisi houkutteleva asukkaille.
Koe-mielessä liikennettä ei voisi aloittaa, koska investointikustannukset ovat melkoiset. En pidä tarpeellisena Sipoon kunnan sitoutumista siihen, että ollaan valmiita maksamaan henkilöjunaliikenteen aloittaminen jo v. 2025 ja maksamaan koko rataosuuden Nikkilä - Kerava liikennöintikustannukset.

Paremmat julkiset kulkuyhteydet voidaan saada myös ilman junayhteyttäkin kehittämällä bussiliikennettä.

Juuri tämä junaliikenteen aloitustoiveesta johtuen kartanon alueelle halutaan kaavoittaa 3.000 asukkaan "kaupunki" maalaispitäjän kirkonkylän sisälle. Nykyisin Nikkilän alueella on n. 4.900 asukasta (liite 5, sivu 3 Liikenneverkkovaihtoehtojen vaikutusten arviointi kaavarunko KR3). Siihen verrattuna 3.000 asukasta on uskomattoman suuri määrä.
Siitä johtuen kartanon alueelle on jouduttu kaavoittamaan erittäin paljon kerrostaloja, jotka ovat kaupunkimaisesti suurin piirtein kiinni toisissaan.
Jostain syystä samassa liitteessä 5 tarkastellut kaksi muuta Nikkilän asukasluvun lisäämisen kaavoitusvaihtoehtoa on hylätty.

On hienoa nähdä, että kaavaselostuksia luetaan tarkasti. Kaavarungossa esitetyt kolme rakennemallivaihtoehtoa on tehty liikennemallinnuksia varten, joilla on testattu liikenneverkon kuormitusta. Mikään vaihtoehto ei ole siis tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi, vaan ne ovat ääripäitä erojen esiin tuomiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi.