Siirry sisältöön

Kysy lisää ja keskustele suunnitelmista

Puhekupla 102
Keskustelu | Sipoon kunta
Keskustelu on päättynyt

Kaavojen nähtävilläolon aikana (15.1.–15.2.2021) voit keskustella ja kysyä lisätietoja kaavoista täällä Otakantaa.fi-palvelussa. Kaavoittaja seuraa keskustelua ja vastaa kysymyksiin mahdollisuuksien mukaan jo nähtävilläolon aikana.

Saatu palaute huomioidaan suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan ja kootaan yhteenvedoksi kaavan asiakirjojen liitteeksi ja päätöksentekijöiden tietoon.

Mikäli et halua, että palautteesi näkyy julkisesti (jos se sisältää esim. henkilötietoja), palautetta voi myös lähettää suoraan kaavoittajalle (kysymykset) ja Sipoon kunnan kirjaamoon (kannanotot) viimeistään 15.2.2021. Palautetta kaavoista kerätään myös karttakyselyn avulla.

Kaava-aineistot ja yhteystiedot löytyvät kaavojen nettisivuilta:

Perustiedot

Päättynyt: 15.2.2021

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Maanomistajien mielipide Degerbergin ja Laaksosuontien itäpuolen kehityksestä

Profiilikuvan paikka

@LaWe
14. helmikuuta 2021 kello 17.30.32

Ulkoilureittejä, virkistysmetsiä tai -alueita ei tulisi Nikkilän taajamassa suunnitella yksityisten maanomistajien maille heitä kuulematta ja ilman sopimusta maankäytöstä heidän kanssaan. Mikäli konflikteilta halutaan välttyä, tulisi kaikki virkistysreitit sijoittaa kunnan (eli yhteiskunnan, jota reitit palvelevat) maalle. Näin myös virkistysreittien ympäristömetsät olisivat kunnan eli meidän kuntalaisten yhteistä virkistysaluetta. Luonnollista eikö ?
Degerbergin alueella kunta ei omista metsää lainkaan ja Laaksosuontien itäpuolella vain 1ha suuruisen peltoalueen. Loput maat ovat yksityisomistuksessa.
Ulkoilureittien suunnitteleminen yksityisen maanomistajan maalle hänen omaa kuljetusreittiään (esim. maa- ja metsätalouden kuljetusreitit) pitkin on paitsi röyhkeää ja töykeää myös epäviisasta. Uskomme, että ulkoilureitin pitäjälle tulee vahingonkorvausvastuuta, jos jotain sattuu eli jos vaikka hiihtäjä tai kulkija tällaisella kunnallisella virkistysreitillä yksityisen metsänomistajan metsässä kännykkää selatessaan jää kaadettavan puun tai tukkirekan alle.

Roskaaminen ulkoilureittien varrella, yksityisten maalla.
Valitettavasti parhaimmankin virkistysreitin varrelle jätetään roskia. Kenen vastuulle jää niiden siivoaminen luonnosta?

Tällainen epäviisas suunnittelu on myös omiaan aiheuttamaan konflikteja maanomistajien ja asiasta tietämättömien ulkoilijoiden välille. Konflikteja syntyy mm. tie- ja polku-urien tarkoituksenmukaisesta käytöstä eri käyttötarkoituksiin vrt. ulkoilutarpeet/puutavarakuljetukset sekä myös siitä miten kulkureittien ympärillä olevaa metsää tulisi hoitaa ja vaalia.
Maanomistajat ovat myös vuokranneet koko Degerbergetin alueen metsästysseuralle metsästys- ja riistanhoitotarkoituksiin. Tällä aktiivisella harrastuksella on alueella vuosikymmenten perinne. Laajamittainen ulkoilureitistö ja alueen tiivis lisääntyvä ulkoilukäyttö sopii hyvin huonosti yhteen riistanhoidon ja aktiivisen metsästyksen kanssa.

Peltoalueille suunniteltu leikkipuisto ja pelikenttäalue ja siitä eri suuntiin risteilevät ulkoilureitit estävät alueen käytön asuntorakentamiseen tulevaisuudessa. Alue on suhteettoman suuri ja sekin on suunniteltu täysin yksityisten maanomistajien alueille. Tämän lisäksi alueelta lähtevät ulkoilureitit halkovat maanviljelyksessä olevia peltoja, hankaloittaen maanviljelystä.

Suunnitelma Degerbergin ja Laaksosuontien itäpuolen peltoalueiden soveltuvuudesta virkistysmetsäksi ja suuriksi virkistysalueiksi ylimitoitettuine virkistysreitteineen ei saa alueen yksityisten maanomistajien tukea. Päinvastoin. Kaavoittaja ja kunta on toimillaan menettänyt luottamuksemme toimiessaan ns. sammutetuin lyhdyin tässä kaavoitusprosessissa, joka on edennyt täysin kuulematta meitä maanomistajia. Vain sattumalta saimme tällä viikolla kuulla koko kaavoitusprosessista maillamme ja nyt on jo kiire saada äänensä kuuluviin. Olisiko syytä jatkossa aloittaa suunnittelu/kaavoitusprosessi kuulemalla maanomistajien mielipiteitä ja tahtotilaa lähiympäristönsä käytöstä? Tällä säästettäisiin sekä kuntalaisten että virkamiesten aikaa ja rahaa.

Maanomistajien ja kunnan välinen hyvä yhteistyö ja yhteisymmärrys kaavoitusasioissa luo hyvän pohjan lastemme tulevaisuuden rakentamiselle. Toivottavasti kunta ottaa opikseen ja muuttaa toimintatapojaan sanelupolitiikasta yhteisymmärryksen tielle myös meitä maanomistajia kuunnellen.

Olemme valmiita kehittämään aluettamme väljään omakotiasumiseen tarkoitetuksi alueeksi, jossa pikkulapset voivat turvallisesti leikkiä myös omalla pihallaan eikä vanhempanakaan tarvitse luoda lunta naapurin pihalle oman liian pienen rakennuspaikan johdosta. Laaksosuontien itäpuolella on jo olemassa kunnallistekniset vesi- ja viemärijohdot tulevaisuuden tarpeisiin.



Alueen maanomistajat

Profiilikuvan paikka

@Oiva
14. helmikuuta 2021 kello 18.23.27

Olen samaa mieltä maanomistajien kanssa.

Kauhistuttaa mihin suuntaan ollaan menossa tässä kunnassa.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
15. helmikuuta 2021 kello 8.52.19

Nyt nähtävillä olevat kaavat eivät ole valmiit, vaan Nikkilän kaavarungosta on julkaistu ehdotus, joka tarkoittaa, että maanomistajien kuuleminen tehdään juuri nyt kaavaehdotuksen perusteella. Vasta tämän kuulemisen jälkeen kaavasta laaditaan lopullinen versio.

Vaikuttaa siltä, että on syytä tarkentaa, mikä on kaavarunko ja sen tarkoitus. Kaavarunko ei ole kaava, joka saa lainvoimaa, vaan se voidaan nähdä strategisena asiakirjana, joka kertoo suunnittelun tavoitteista. Kaavarunko ei ole siis vielä päätös jonkun asian toteuttamisesta, vaan sitova päätös tehdään vasta kun laaditaan lainvoimainen asemakaava. Laatimalla kaavarunko kunta myös toteuttaa avoimuuden periaatteen kun pitkän tähtäimen kaavoitukselliset tavoitteet ovat kaikkien kuntalaisten nähtävillä jo varsin alkeellisessa vaiheessa. Monet ratkaisut kaavarungossa ovat ajankohtaisia vasta vuosien päästä ja tällä tavalla kunnan pitkän tähtäimen tavoitteet ovat avoimesti nähtävissä kaavarungossa. Maanomistajan näkökulmasta kaavarunko kertoo sen mistä asioista kunta on halukas aloittaa neuvottelut, ja vasta maanomistajaneuvottelujen jälkeen tiedetään, onko kaavarungossa suunniteltu asia toteutettavissa vai ei. Samalla kuntalaisilla on nyt mahdollisuus kommentoida nämä pitkän tähtäimen suunnitelmat jo ideavaiheessa eikä vasta asemakaavoituksen alkaessa vuosien päästä. Kaavarungon hyväksymisestä asemakaavoituksen pohjaksi tehdään lopuksi poliittinen päätös kunnassa.

Laaksosuontien itäpuolen osalta kaavarunko ehdottaa pientaloalueen kaavoittamista (merkitty valkoisella alueella, jolla on ruskea reuna, kaavamerkintä AP). Tämä hanke on myös viimeisimmässä kaavoitusohjelmassa (2020), jossa asemakaavoituksen aloittamisen tavoitevuosi on 2022. Kun asemakaavoitus alkaa, käydään varsinaiset neuvottelut maanomistajien kanssa, jolloin keskustellaan myös rakennusoikeudesta. Kaavarunkohan kertoo vain, että alueella on tavoitteena aloittaa asemakaavoitus, mutta ei kerro tarkemmin rakentamisen määrästä. Maanomistajia tullaan kuulemaan useassa otteessa asemakaavaprosessin aikana.

Laaksosuontien itäpuolelle on myös merkitty viheryhteyksiä ja puisto. Koska kaavarunko ei ole tarkka suunnitelma, nämä kaavamerkinnät kertovat vain sen, että tavoitteena on suurin piirtein alueen keskelle kaavoittaa (leikki)puisto, joka tulisi lähinnä uuden pientaloalueen sisäiseen käyttöön. Mihin tarkemmin nämä toiminnot sijoittuvat ja kuinka suuri aluevaraus tarvitaan, suunnitellaan vasta asemakaavoituksessa. Niin laaja alue, kuin Laaksosuontien itäpuoli on, ei voida kaavoittaa täyteen omakotitontteja vaan on myös suunniteltava virkistysreittejä, leikkipuistoja, pelikenttiä ja muita palveluita, joita asuinalueilta yleensä löytyy. Kaavarungossa esitetyt ulkoilureitit ovat uusien osalta etenkin tavoitteellisia yhteyksiä, jotka tarkemmassa suunnittelussa voivat siirtyä satojakin metrejä, jos sillä saavutetaan parempi ratkaisu. Ulkoilureittejäkään ei toteuteta ilman, että maanomistajien kanssa on ensin sovittu asiasta.

Yhteenvetona, että kaavarunko ei ole vielä päätös jostain asiasta, vaan se kertoo vain sen, missä on tarkoitus aloittaa asemakaavoitus, ja vasta asemakaavavaiheessa tehdään sitovat päätökset. Jos ymmärsin palautteen oikein, maanomistajat ovat halukkaita kaavoittamaan omakotialue Laaksosuontien itäpuolelle. Siinä tapauksessa kaavarungon merkinnät ovat täysin linjassa maanomistajien toiveiden kanssa, ottaen huomioon yllä mainitut seikat, että laajan omakotialueen suunnittelussa on myös huomioitava sellaisia palveluita kuin yhteydet viheralueille ja leikkipuistot.

Profiilikuvan paikka

@JIS
15. helmikuuta 2021 kello 14.12.11

@DennisSöderholm kirjoitti:

Nyt nähtävillä olevat kaavat eivät ole valmiit, vaan Nikkilän kaavarungosta on julkaistu ehdotus, joka tarkoittaa, että maanomistajien kuuleminen tehdään juuri nyt kaavaehdotuksen perusteella. Vasta tämän kuulemisen jälkeen kaavasta laaditaan lopullinen versio.

Vaikuttaa siltä, että on syytä tarkentaa, mikä on kaavarunko ja sen tarkoitus. Kaavarunko ei ole kaava, joka saa lainvoimaa, vaan se voidaan nähdä strategisena asiakirjana, joka kertoo suunnittelun tavoitteista. Kaavarunko ei ole siis vielä päätös jonkun asian toteuttamisesta, vaan sitova päätös tehdään vasta kun laaditaan lainvoimainen asemakaava. Laatimalla kaavarunko kunta myös toteuttaa avoimuuden periaatteen kun pitkän tähtäimen kaavoitukselliset tavoitteet ovat kaikkien kuntalaisten nähtävillä jo varsin alkeellisessa vaiheessa. Monet ratkaisut kaavarungossa ovat ajankohtaisia vasta vuosien päästä ja tällä tavalla kunnan pitkän tähtäimen tavoitteet ovat avoimesti nähtävissä kaavarungossa. Maanomistajan näkökulmasta kaavarunko kertoo sen mistä asioista kunta on halukas aloittaa neuvottelut, ja vasta maanomistajaneuvottelujen jälkeen tiedetään, onko kaavarungossa suunniteltu asia toteutettavissa vai ei. Samalla kuntalaisilla on nyt mahdollisuus kommentoida nämä pitkän tähtäimen suunnitelmat jo ideavaiheessa eikä vasta asemakaavoituksen alkaessa vuosien päästä. Kaavarungon hyväksymisestä asemakaavoituksen pohjaksi tehdään lopuksi poliittinen päätös kunnassa.

Laaksosuontien itäpuolen osalta kaavarunko ehdottaa pientaloalueen kaavoittamista (merkitty valkoisella alueella, jolla on ruskea reuna, kaavamerkintä AP). Tämä hanke on myös viimeisimmässä kaavoitusohjelmassa (2020), jossa asemakaavoituksen aloittamisen tavoitevuosi on 2022. Kun asemakaavoitus alkaa, käydään varsinaiset neuvottelut maanomistajien kanssa, jolloin keskustellaan myös rakennusoikeudesta. Kaavarunkohan kertoo vain, että alueella on tavoitteena aloittaa asemakaavoitus, mutta ei kerro tarkemmin rakentamisen määrästä. Maanomistajia tullaan kuulemaan useassa otteessa asemakaavaprosessin aikana.

Laaksosuontien itäpuolelle on myös merkitty viheryhteyksiä ja puisto. Koska kaavarunko ei ole tarkka suunnitelma, nämä kaavamerkinnät kertovat vain sen, että tavoitteena on suurin piirtein alueen keskelle kaavoittaa (leikki)puisto, joka tulisi lähinnä uuden pientaloalueen sisäiseen käyttöön. Mihin tarkemmin nämä toiminnot sijoittuvat ja kuinka suuri aluevaraus tarvitaan, suunnitellaan vasta asemakaavoituksessa. Niin laaja alue, kuin Laaksosuontien itäpuoli on, ei voida kaavoittaa täyteen omakotitontteja vaan on myös suunniteltava virkistysreittejä, leikkipuistoja, pelikenttiä ja muita palveluita, joita asuinalueilta yleensä löytyy. Kaavarungossa esitetyt ulkoilureitit ovat uusien osalta etenkin tavoitteellisia yhteyksiä, jotka tarkemmassa suunnittelussa voivat siirtyä satojakin metrejä, jos sillä saavutetaan parempi ratkaisu. Ulkoilureittejäkään ei toteuteta ilman, että maanomistajien kanssa on ensin sovittu asiasta.

Yhteenvetona, että kaavarunko ei ole vielä päätös jostain asiasta, vaan se kertoo vain sen, missä on tarkoitus aloittaa asemakaavoitus, ja vasta asemakaavavaiheessa tehdään sitovat päätökset. Jos ymmärsin palautteen oikein, maanomistajat ovat halukkaita kaavoittamaan omakotialue Laaksosuontien itäpuolelle. Siinä tapauksessa kaavarungon merkinnät ovat täysin linjassa maanomistajien toiveiden kanssa, ottaen huomioon yllä mainitut seikat, että laajan omakotialueen suunnittelussa on myös huomioitava sellaisia palveluita kuin yhteydet viheralueille ja leikkipuistot.

Tyvärr stämmer det här nu inte enligt mig riktigt i praktiken. I och med att man exponerar planstommen för någon form av påseende och sen för den till utvalda kommunala organ för politisk förankring, betyder det nog att planstommen kommer att få mycket mera inflytande än vad den förtjänar eller vad som kan motiveras sett till dens obefintliga juridiska ställning. Risken är uppenbar att all framtida markanvändning i Nickby kommer att ställas mot planstommen, så det är nog all orsak att vara på sin vakt i detta skede.

Att man sen plockar in helt orealistiska element i planstommen, som t.ex. att markägarna på frivillig bas skulle ställa sin mark till förfogande för det allmännas (rekreations-)behov är helt obegripligt. Jag kan inte se det här som någonting annat än ett sätt att försöka vilseleda invånarna att tro att den planerade skövlingen vid Nickby gård skall kunna kompenseras av nya attraktiva rekreationsområden. Det är ju helt lika sannolikt att förverkligas som om man skulle rita in en djuphavshamn vid ån...

Profiilikuvan paikka

@LaWe
15. helmikuuta 2021 kello 19.30.19

@DennisSöderholm kirjoitti:

Nyt nähtävillä olevat kaavat eivät ole valmiit, vaan Nikkilän kaavarungosta on julkaistu ehdotus, joka tarkoittaa, että maanomistajien kuuleminen tehdään juuri nyt kaavaehdotuksen perusteella. Vasta tämän kuulemisen jälkeen kaavasta laaditaan lopullinen versio.

Vaikuttaa siltä, että on syytä tarkentaa, mikä on kaavarunko ja sen tarkoitus. Kaavarunko ei ole kaava, joka saa lainvoimaa, vaan se voidaan nähdä strategisena asiakirjana, joka kertoo suunnittelun tavoitteista. Kaavarunko ei ole siis vielä päätös jonkun asian toteuttamisesta, vaan sitova päätös tehdään vasta kun laaditaan lainvoimainen asemakaava. Laatimalla kaavarunko kunta myös toteuttaa avoimuuden periaatteen kun pitkän tähtäimen kaavoitukselliset tavoitteet ovat kaikkien kuntalaisten nähtävillä jo varsin alkeellisessa vaiheessa. Monet ratkaisut kaavarungossa ovat ajankohtaisia vasta vuosien päästä ja tällä tavalla kunnan pitkän tähtäimen tavoitteet ovat avoimesti nähtävissä kaavarungossa. Maanomistajan näkökulmasta kaavarunko kertoo sen mistä asioista kunta on halukas aloittaa neuvottelut, ja vasta maanomistajaneuvottelujen jälkeen tiedetään, onko kaavarungossa suunniteltu asia toteutettavissa vai ei. Samalla kuntalaisilla on nyt mahdollisuus kommentoida nämä pitkän tähtäimen suunnitelmat jo ideavaiheessa eikä vasta asemakaavoituksen alkaessa vuosien päästä. Kaavarungon hyväksymisestä asemakaavoituksen pohjaksi tehdään lopuksi poliittinen päätös kunnassa.

Laaksosuontien itäpuolen osalta kaavarunko ehdottaa pientaloalueen kaavoittamista (merkitty valkoisella alueella, jolla on ruskea reuna, kaavamerkintä AP). Tämä hanke on myös viimeisimmässä kaavoitusohjelmassa (2020), jossa asemakaavoituksen aloittamisen tavoitevuosi on 2022. Kun asemakaavoitus alkaa, käydään varsinaiset neuvottelut maanomistajien kanssa, jolloin keskustellaan myös rakennusoikeudesta. Kaavarunkohan kertoo vain, että alueella on tavoitteena aloittaa asemakaavoitus, mutta ei kerro tarkemmin rakentamisen määrästä. Maanomistajia tullaan kuulemaan useassa otteessa asemakaavaprosessin aikana.

Laaksosuontien itäpuolelle on myös merkitty viheryhteyksiä ja puisto. Koska kaavarunko ei ole tarkka suunnitelma, nämä kaavamerkinnät kertovat vain sen, että tavoitteena on suurin piirtein alueen keskelle kaavoittaa (leikki)puisto, joka tulisi lähinnä uuden pientaloalueen sisäiseen käyttöön. Mihin tarkemmin nämä toiminnot sijoittuvat ja kuinka suuri aluevaraus tarvitaan, suunnitellaan vasta asemakaavoituksessa. Niin laaja alue, kuin Laaksosuontien itäpuoli on, ei voida kaavoittaa täyteen omakotitontteja vaan on myös suunniteltava virkistysreittejä, leikkipuistoja, pelikenttiä ja muita palveluita, joita asuinalueilta yleensä löytyy. Kaavarungossa esitetyt ulkoilureitit ovat uusien osalta etenkin tavoitteellisia yhteyksiä, jotka tarkemmassa suunnittelussa voivat siirtyä satojakin metrejä, jos sillä saavutetaan parempi ratkaisu. Ulkoilureittejäkään ei toteuteta ilman, että maanomistajien kanssa on ensin sovittu asiasta.

Yhteenvetona, että kaavarunko ei ole vielä päätös jostain asiasta, vaan se kertoo vain sen, missä on tarkoitus aloittaa asemakaavoitus, ja vasta asemakaavavaiheessa tehdään sitovat päätökset. Jos ymmärsin palautteen oikein, maanomistajat ovat halukkaita kaavoittamaan omakotialue Laaksosuontien itäpuolelle. Siinä tapauksessa kaavarungon merkinnät ovat täysin linjassa maanomistajien toiveiden kanssa, ottaen huomioon yllä mainitut seikat, että laajan omakotialueen suunnittelussa on myös huomioitava sellaisia palveluita kuin yhteydet viheralueille ja leikkipuistot.

Aika masentavaa lukea kaavoittajan vastauksia sekä meidän maanomistajien mielipiteeseen että muihin saman tyyppisiin kysymyksiin.

Kerrataanpa vielä: Ensin halutaan kuulla kaikkien muiden mielipiteitä kaavoituksesta kuin maanomistajien. Kun tämän ns. kansalaisten kuuleminen on kunnan mielestä tehty, asetetaan Nikkilän kartanon alueen rakentamisesta johtuvan paineen alla tavoitteeksi se, että ulkoilureittejä tulee jatkossakin olemaan Nikkilän alueella vähintään yhtä paljon kuin nytkin.

Tämän jälkeen tehdään Degerbergin ja Laaksosuontien itäpuolelle täysin yksityisten maanomistajien maille huonosti valmisteltu, ylimalkainen, pääosin toteuttamiskelvoton ja osin lainvastainen (ulkoilulaki 1§ koskien ulkoilureittejä mm. piha-alueilla) ns. kokonaissuunnitelma, jolla on tarkoitus antaa suurelle yleisölle kuva virkistysmahdollisuuksien huomioon ottamisesta Nikkilässä. ”Se tavoite on kaavaluonnoksessa saavutettu ja on menty ylikin, kertoo kaavoitusarkkitehti Dennis Söderholm.”

Sipoon kunnan nettisivujen mukaan maankäyttöjaosto ja kunnanhallitus ovat joulukuun kokouksissaan hyväksyneet Nikkilän kartanon keskuksen asemakaavaluonnoksen ja Nikkilän kaavarunkoehdotuksen asetettavaksi nähtäville. Pelkästään tämä siis toteuttaa kunnan mielestä avoimuuden periaatteet. D.Söderholm: ”maanomistajien kuuleminen tehdään juuri nyt kaavaehdotuksen perusteella”


Me alueen maanomistajat eli hankkeen varsinaiset asianosaiset, saimme tämän yllä kuvatun avoimuuden periaatteen kautta kuulla koko kaavarunkosuunnitelmasta vain sattumalta viime keskiviikko iltana eräältä kartanon lähialueen maanomistajalta joka oli huomannut ns. virkistys/virkistysreittisuunnitelman(Nikkilän kaavarunko) jossa mm. pihani läpi oli suunniteltu kunnallinen virkistysreitti. Olin ja olen aika tyrmistynyt kaavasuunnittelun huonosta valmistelusta. Me maanomistajat olemme täällä naapurustossa lähes kaikki syntyneet, eläneet ja asuneet alueella koko elämämme, tehneet työtä ja maksaneet veromme kunnalle. Monet meistä on nyt jo eläkeiässä tai lähellä sitä.

Mielestämme olisimme voineet odottaa kunnalta enemmän kuin tämän ylimielisen kohtelun koskien maaomaisuuttamme ja oikeuksiamme.

Yhteisen näkemyksemme laatiminen koskien Degerbergin aluetta ja Laaksosuontien itäpuolta ja sen 70ha yksityistä maanomistusta kesti meiltä kolme päivää mukaan lukien yllä olevan kannanoton kirjoittaminen ja siihen 24 alueen maanomistajan henkilökohtaisten allekirjoituksen saaminen ja kunnan kirjaamoon vieminen.

Suunnitelma Degerbergin ja Laaksosuontien itäpuolen peltoalueiden soveltuvuudesta virkistysmetsäksi ja suuriksi virkistysalueiksi ylimitoitettuine virkistysreitteineen ei saa alueen yksityisten maanomistajien tukea.

Kaavarunkoa emme hyväksy nykyisellään asemakaavoituksen perustaksi. Olkaa meihin yhteydessä, niin kerromme lisää mielipiteitämme, perustelujamme, kerromme alueemme erityispiirteistä, yksityiskohdista ym.

Vain dialogi meidän kanssa toteuttaa avoimuuden ja hyvien tapojen periaatteet sekä mahdollistaa tulevan asemakaavan toteuttamismahdollisuudet.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
15. helmikuuta 2021 kello 20.26.36

@LaWe kirjoitti:

Aika masentavaa lukea kaavoittajan vastauksia sekä meidän maanomistajien mielipiteeseen että muihin saman tyyppisiin kysymyksiin.

Kerrataanpa vielä: Ensin halutaan kuulla kaikkien muiden mielipiteitä kaavoituksesta kuin maanomistajien. Kun tämän ns. kansalaisten kuuleminen on kunnan mielestä tehty, asetetaan Nikkilän kartanon alueen rakentamisesta johtuvan paineen alla tavoitteeksi se, että ulkoilureittejä tulee jatkossakin olemaan Nikkilän alueella vähintään yhtä paljon kuin nytkin.

Tämän jälkeen tehdään Degerbergin ja Laaksosuontien itäpuolelle täysin yksityisten maanomistajien maille huonosti valmisteltu, ylimalkainen, pääosin toteuttamiskelvoton ja osin lainvastainen (ulkoilulaki 1§ koskien ulkoilureittejä mm. piha-alueilla) ns. kokonaissuunnitelma, jolla on tarkoitus antaa suurelle yleisölle kuva virkistysmahdollisuuksien huomioon ottamisesta Nikkilässä. ”Se tavoite on kaavaluonnoksessa saavutettu ja on menty ylikin, kertoo kaavoitusarkkitehti Dennis Söderholm.”

Sipoon kunnan nettisivujen mukaan maankäyttöjaosto ja kunnanhallitus ovat joulukuun kokouksissaan hyväksyneet Nikkilän kartanon keskuksen asemakaavaluonnoksen ja Nikkilän kaavarunkoehdotuksen asetettavaksi nähtäville. Pelkästään tämä siis toteuttaa kunnan mielestä avoimuuden periaatteet. D.Söderholm: ”maanomistajien kuuleminen tehdään juuri nyt kaavaehdotuksen perusteella”


Me alueen maanomistajat eli hankkeen varsinaiset asianosaiset, saimme tämän yllä kuvatun avoimuuden periaatteen kautta kuulla koko kaavarunkosuunnitelmasta vain sattumalta viime keskiviikko iltana eräältä kartanon lähialueen maanomistajalta joka oli huomannut ns. virkistys/virkistysreittisuunnitelman(Nikkilän kaavarunko) jossa mm. pihani läpi oli suunniteltu kunnallinen virkistysreitti. Olin ja olen aika tyrmistynyt kaavasuunnittelun huonosta valmistelusta. Me maanomistajat olemme täällä naapurustossa lähes kaikki syntyneet, eläneet ja asuneet alueella koko elämämme, tehneet työtä ja maksaneet veromme kunnalle. Monet meistä on nyt jo eläkeiässä tai lähellä sitä.

Mielestämme olisimme voineet odottaa kunnalta enemmän kuin tämän ylimielisen kohtelun koskien maaomaisuuttamme ja oikeuksiamme.

Yhteisen näkemyksemme laatiminen koskien Degerbergin aluetta ja Laaksosuontien itäpuolta ja sen 70ha yksityistä maanomistusta kesti meiltä kolme päivää mukaan lukien yllä olevan kannanoton kirjoittaminen ja siihen 24 alueen maanomistajan henkilökohtaisten allekirjoituksen saaminen ja kunnan kirjaamoon vieminen.

Suunnitelma Degerbergin ja Laaksosuontien itäpuolen peltoalueiden soveltuvuudesta virkistysmetsäksi ja suuriksi virkistysalueiksi ylimitoitettuine virkistysreitteineen ei saa alueen yksityisten maanomistajien tukea.

Kaavarunkoa emme hyväksy nykyisellään asemakaavoituksen perustaksi. Olkaa meihin yhteydessä, niin kerromme lisää mielipiteitämme, perustelujamme, kerromme alueemme erityispiirteistä, yksityiskohdista ym.

Vain dialogi meidän kanssa toteuttaa avoimuuden ja hyvien tapojen periaatteet sekä mahdollistaa tulevan asemakaavan toteuttamismahdollisuudet.

Tarkennetaan vielä kaavarungon roolia suunnitteluinstrumenttina: Kirjoitat, että suunnitelma on "ylimalkainen" ja sehän juuri on kaavarungon tarkoitus, se ei ole tarkka suunnitelma. Kirjoitat, että pihasi yli on suunniteltu virkistysreitti. Kaavarungon ylimalkaisuudesta johtuen tämä ei tarkoita, että virkistysreitti kulkisi tulevaisuudessa juuri pihasi kautta, vaan se tarkoittaa, että sellainen suunnitellaan jonnekin lähialueelle. Missä virkistysreitit kulkevat loppujen lopuksi suunnitellaan vasta tarkemmassa suunnittelussa, jossa otetaan tarkasti huomioon ympäristön olosuhteet. Kaavarungon suunnittelussa lähtökohtana on enemmän ollut, että paikasta A paikkaan B tarvitaan yhteys, mutta miten se menee suunnitellaan myöhemmin. Jos alusta asti laadittaisiin kovin tarkat suunnitelmat, laadittaisiin käytännössä asemakaava kahteen kertaan, mikä ei ole tarkoituksenmukaista, vaan on tarkoituksenmukaista, että ensin laaditaan yleiset suunnitteluperiaatteet, joista jalostetaan tarkemmat suunnitelmat seuraavassa (asemakaava-) vaiheessa. On kuitenkin arvokasta saada asukkaiden näkemykset siitä ovatko esimerkiksi nämä virkistysyhteydet A:sta B:hen tarkoituksenmukaiset, vai olisiko sittenkin parempi suunnitella yhteys paikasta A paikkaan C.

Lisäksi on tarpeellista erottaa Nikkilän kartanon suunnitelmat Degerbergetin suunnitelmista, koska niistä ei tulla päättämään samaan aikaan eikä nämä alueet palvele samoja seutuja virkistyksen kannalta. Degerbergetin suunnitelmat ovat kytköksissä Laaksosuontien itäpuolen kaavoittamiseen pientaloalueeksi. Lisäksi tekstissäsi on vähän epäreilusti käytetty lainauksia väärin (”Se tavoite on kaavaluonnoksessa saavutettu ja on menty ylikin, kertoo kaavoitusarkkitehti Dennis Söderholm.”). Tämä tavoite ja lause liittyy ainoastaan Nikkilän kartanon suunnitelmiin, eikä Degerberget liity näihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen millään tavalla.

Kaavojen kuulemisesta on tiedotettu laajasti kuulutuksilla, lehdistötiedotteilla, kunnan nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Tällä tavalla tiedotetaan kaikista yleiskaavatasoisista suunnitelmista Sipoossa.

Profiilikuvan paikka

@Japo
15. helmikuuta 2021 kello 21.11.39

Kaavarunko ei siis ole tarkka suunnitelma ja on tärkeää saada asukkaiden näkemys siitä ovatko ne tarpeen. Tämän keskustelun perusteella asia on täysin selvä. Asukkaat vastustavat esim. Degerbergin metsän muuttamista millään muotoa. Myöskään uusia virkistysyhteyksiä ei tarvita.

Profiilikuvan paikka

@LaWe
15. helmikuuta 2021 kello 22.00.28

@DennisSöderholm kirjoitti:

Tarkennetaan vielä kaavarungon roolia suunnitteluinstrumenttina: Kirjoitat, että suunnitelma on "ylimalkainen" ja sehän juuri on kaavarungon tarkoitus, se ei ole tarkka suunnitelma. Kirjoitat, että pihasi yli on suunniteltu virkistysreitti. Kaavarungon ylimalkaisuudesta johtuen tämä ei tarkoita, että virkistysreitti kulkisi tulevaisuudessa juuri pihasi kautta, vaan se tarkoittaa, että sellainen suunnitellaan jonnekin lähialueelle. Missä virkistysreitit kulkevat loppujen lopuksi suunnitellaan vasta tarkemmassa suunnittelussa, jossa otetaan tarkasti huomioon ympäristön olosuhteet. Kaavarungon suunnittelussa lähtökohtana on enemmän ollut, että paikasta A paikkaan B tarvitaan yhteys, mutta miten se menee suunnitellaan myöhemmin. Jos alusta asti laadittaisiin kovin tarkat suunnitelmat, laadittaisiin käytännössä asemakaava kahteen kertaan, mikä ei ole tarkoituksenmukaista, vaan on tarkoituksenmukaista, että ensin laaditaan yleiset suunnitteluperiaatteet, joista jalostetaan tarkemmat suunnitelmat seuraavassa (asemakaava-) vaiheessa. On kuitenkin arvokasta saada asukkaiden näkemykset siitä ovatko esimerkiksi nämä virkistysyhteydet A:sta B:hen tarkoituksenmukaiset, vai olisiko sittenkin parempi suunnitella yhteys paikasta A paikkaan C.

Lisäksi on tarpeellista erottaa Nikkilän kartanon suunnitelmat Degerbergetin suunnitelmista, koska niistä ei tulla päättämään samaan aikaan eikä nämä alueet palvele samoja seutuja virkistyksen kannalta. Degerbergetin suunnitelmat ovat kytköksissä Laaksosuontien itäpuolen kaavoittamiseen pientaloalueeksi. Lisäksi tekstissäsi on vähän epäreilusti käytetty lainauksia väärin (”Se tavoite on kaavaluonnoksessa saavutettu ja on menty ylikin, kertoo kaavoitusarkkitehti Dennis Söderholm.”). Tämä tavoite ja lause liittyy ainoastaan Nikkilän kartanon suunnitelmiin, eikä Degerberget liity näihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen millään tavalla.

Kaavojen kuulemisesta on tiedotettu laajasti kuulutuksilla, lehdistötiedotteilla, kunnan nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Tällä tavalla tiedotetaan kaikista yleiskaavatasoisista suunnitelmista Sipoossa.

Koskien tuota "epäreilua" lainausta olin vilpittömästi siinä uskossa että Nikkilän kartanon alueen kaavoituksella ja meidän alueellamme olisi jotain yhteistä. Onhan virkistysreittejä piirretty näiden alueiden väliseen kulkuun.

Hieman on kyllä meillä maallikoilla vaikea ymmärtää milloin kaavoittaja tarkoittaa mitä piirtää ja milloin vain piirtää tarkoittamatta juuri mitään. Kaavoitettujen virkistysreittien ja alueiden osalta on huojentavaa kuulla että tarkoitat jälkimmäistä. Toivottavasti päättäjille kuitenkin valkenee tahtotilamme. Degerbergin alue ei sovellu yleiseksi virkistysalueeksi. Onneksi muita hyviä lähiulkoiluvaihtoehtoja on sekä kauniissa jokilaaksossa että ns. Ruxin mäessä jossa on jo pururata ja kunnalla enemmänkin omistusta mikäli pidempää lenkkiä halutaan rakentaa. Sipoonkorpeenkaan ei Nikkilästä ole pitkä matka jos erämaita haluaa kunnolla koluta.

Se että alueemme kaavoitusprosessi on kunnan mielestä alkanut oikein mallikkaasti, ei ole jäänyt epäselväksi.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
16. helmikuuta 2021 kello 16.18.54

@LaWe kirjoitti:

Koskien tuota "epäreilua" lainausta olin vilpittömästi siinä uskossa että Nikkilän kartanon alueen kaavoituksella ja meidän alueellamme olisi jotain yhteistä. Onhan virkistysreittejä piirretty näiden alueiden väliseen kulkuun.

Hieman on kyllä meillä maallikoilla vaikea ymmärtää milloin kaavoittaja tarkoittaa mitä piirtää ja milloin vain piirtää tarkoittamatta juuri mitään. Kaavoitettujen virkistysreittien ja alueiden osalta on huojentavaa kuulla että tarkoitat jälkimmäistä. Toivottavasti päättäjille kuitenkin valkenee tahtotilamme. Degerbergin alue ei sovellu yleiseksi virkistysalueeksi. Onneksi muita hyviä lähiulkoiluvaihtoehtoja on sekä kauniissa jokilaaksossa että ns. Ruxin mäessä jossa on jo pururata ja kunnalla enemmänkin omistusta mikäli pidempää lenkkiä halutaan rakentaa. Sipoonkorpeenkaan ei Nikkilästä ole pitkä matka jos erämaita haluaa kunnolla koluta.

Se että alueemme kaavoitusprosessi on kunnan mielestä alkanut oikein mallikkaasti, ei ole jäänyt epäselväksi.

Ylempien tasojen kaavojen yleispiirteisyys (yleiskaavat, maakuntakaavat, kaavarungot) onkin tuottanut monelle ongelmia kaavan tulkinnassa ja ymmärtämisessä, koska niihin piirretyt uudet merkinnät eivät loppujen lopuksi ole tulossa ihan siihen kohtaan kartalle mihin viiva on piirretty, koska tässä vaiheessa suunnittelua ei ole usein vielä tarkkoja suunnitelmia. Maanomistaja haluaa tietenkin tietää tarkasti mihin jokin asia on suunniteltu, kun taas suunnittelija haluaa vielä pitää mahdollisuudet avoimena, kun kaikki seikat ei ole vielä tutkittu. On vielä kahdenlaisia yleispiirteisiä kaavoja: oikeusvaikutteisia kaavoja, joiden merkinnät ovat maanomistajia sitovia, vaikka ei tiedetä tarkalleen mihin esim. uusi tie on tulossa; ja sitten oikeusvaikutuksettomat kaavat kuten tämä Nikkilän kaavarunko, jossa esim. tieyhteydet eivät ole sitovat, vaan enemmän tavoitteelliset.