Siirry sisältöön

Kysy lisää ja keskustele suunnitelmista

Puhekupla 102
Keskustelu | Sipoon kunta
Keskustelu on päättynyt

Kaavojen nähtävilläolon aikana (15.1.–15.2.2021) voit keskustella ja kysyä lisätietoja kaavoista täällä Otakantaa.fi-palvelussa. Kaavoittaja seuraa keskustelua ja vastaa kysymyksiin mahdollisuuksien mukaan jo nähtävilläolon aikana.

Saatu palaute huomioidaan suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan ja kootaan yhteenvedoksi kaavan asiakirjojen liitteeksi ja päätöksentekijöiden tietoon.

Mikäli et halua, että palautteesi näkyy julkisesti (jos se sisältää esim. henkilötietoja), palautetta voi myös lähettää suoraan kaavoittajalle (kysymykset) ja Sipoon kunnan kirjaamoon (kannanotot) viimeistään 15.2.2021. Palautetta kaavoista kerätään myös karttakyselyn avulla.

Kaava-aineistot ja yhteystiedot löytyvät kaavojen nettisivuilta:

Perustiedot

Päättynyt: 15.2.2021

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Kaavarungon roolista

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
15. helmikuuta 2021 kello 16.44.43

Vaikuttaa siltä, että on syytä tarkentaa, mikä on kaavarunko ja sen tarkoitus. Kaavarunko ei ole kaava, joka saa lainvoimaa, vaan se voidaan nähdä strategisena asiakirjana, joka kertoo suunnittelun tavoitteista. Kaavarunko ei ole siis vielä päätös jonkun asian toteuttamisesta, vaan sitova päätös tehdään vasta kun laaditaan lainvoimainen asemakaava. Laatimalla kaavarungon kunta myös toteuttaa avoimuuden periaatetta, koska kaavarungossa pitkän tähtäimen kaavoitukselliset tavoitteet ovat kaikkien kuntalaisten nähtävillä jo varsin alkeellisessa vaiheessa. Monet ratkaisut kaavarungossa ovat ajankohtaisia vasta vuosien päästä ja tällä tavalla kunnan pitkän tähtäimen tavoitteet ovat avoimesti nähtävissä kaavarungossa. Maanomistajan näkökulmasta kaavarunko kertoo sen mistä asioista kunta on halukas aloittamaan neuvottelut. Vasta maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tiedetään, onko kaavarungossa suunniteltu asia toteutettavissa vai ei. Samalla kuntalaisilla on nyt mahdollisuus kommentoida näitä pitkän tähtäimen suunnitelmia jo ideavaiheessa eikä vasta asemakaavoituksen alkaessa vuosien päästä. Kaavarungon hyväksymisestä asemakaavoituksen pohjaksi tehdään lopuksi poliittinen päätös kunnassa.

Nyt nähtävillä olevat kaavat eivät ole valmiit, vaan Nikkilän kaavarungosta on julkaistu ehdotus, mikä tarkoittaa, että maanomistajien kuuleminen tehdään juuri nyt kaavaehdotuksen perusteella. Vasta tämän kuulemisen jälkeen kaavasta laaditaan lopullinen versio.

Profiilikuvan paikka

@BeWe
15. helmikuuta 2021 kello 22.07.20

Onko nyt ymmärrettävä, että ns. kaavarunko kumoutuu omistamani maa-alueen osalta, mikäli en hyväksy suunnitelmaa? Ja älä nyt vastaa, että tämä on vain alustava suunnitelma! Tämäkin oltaisiin voitu aloittaa toisin alusta asti yhdessä maanomistajien kanssa.
Tässä suunnitelmassa maa-alueeni käytännössä kaapataan ulkoilu- ja virkistysalue käyttöön. Näiden suunniteltujen alueiden jälkeen omistamastani maa-alasta ei jää juurikaan sopivaa tonttialaa asuntorakentamiseen.
Mielestäni olisi edelleen vähintäänkin hyvän tavan mukaista ollut, että olisitte kysyneet mielipidettäni suunnitelmastanne ennen sen toteuttamista paperille kuntalaisten kommentoitavaksi.
Kyllä tuossa suunnitteluprosessissa on palanut sekä teidän aikaa että meidän kuntalaisten verorahoja aivan turhaan jo tässä alkuvaiheessa, kun asiat olisi voinut aloittaa toisin. On ylipäätään hämmästyttävää, että voitte suunnitella mitä vaan yksityisten maa-alueille kysymättä!?
Pitäsikö teidän vihdoinkin päivittyä nykypäivään ja aloittaa prosessit toimintatapojen uudelleen suunnittelulla ottamalla asianosaiset mukaan suunnitteluun heti alussa!
Kelvottomasta suunnitelmasta ei millään saa priimaa pienillä viilauksilla.
Ei voi olla oikein, että meidän pitää puolustaa omaisuuttamme kunnan kaavoittajia, virkamiehiä ja politikkoja vastaan.
Enkä hyväksy tuota vastausta avoimuudesta, koska se ei todellakaan ole toteutunut asianmukaisesti meidän maanomistajien osalta.
Ja kyllä nämä kaavarungot liittyvät vahvasti toisiinsa eli Kartanon virkistysalueet siirretään Laaksosuontien itäpuolelle...

Profiilikuvan paikka

@FarvälNickby
15. helmikuuta 2021 kello 23.39.55

Kaksi kohtaa Dennis Söderholmin aiemmassa vastauksessa kiinnittää huomioni:

"Kaavarunko... voidaan nähdä strategisena asiakirjana, joka kertoo suunnittelun tavoitteista. "

" Kaavarungon hyväksymisestä asemakaavoituksen pohjaksi tehdään lopuksi poliittinen päätös kunnassa."

Jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus vaikuttaa tähän hyvin pian!

Lopuksi
Vaikka virkamiehet toisin väittävät, Nikkilän kaavarunko (KR3) ja Nikkilän kartanon keskuksen asemakaava (NG8) liittyvät ehdottomasti yhteen. Päätökset toisen alueen suhteen vaikuttavat suoraan toisen alueen päätöksiin ja mahdollisuuksiin.

Profiilikuvan paikka

@DennisSöderholm
16. helmikuuta 2021 kello 16.43.56

@BeWe kirjoitti:

Onko nyt ymmärrettävä, että ns. kaavarunko kumoutuu omistamani maa-alueen osalta, mikäli en hyväksy suunnitelmaa? Ja älä nyt vastaa, että tämä on vain alustava suunnitelma! Tämäkin oltaisiin voitu aloittaa toisin alusta asti yhdessä maanomistajien kanssa.
Tässä suunnitelmassa maa-alueeni käytännössä kaapataan ulkoilu- ja virkistysalue käyttöön. Näiden suunniteltujen alueiden jälkeen omistamastani maa-alasta ei jää juurikaan sopivaa tonttialaa asuntorakentamiseen.
Mielestäni olisi edelleen vähintäänkin hyvän tavan mukaista ollut, että olisitte kysyneet mielipidettäni suunnitelmastanne ennen sen toteuttamista paperille kuntalaisten kommentoitavaksi.
Kyllä tuossa suunnitteluprosessissa on palanut sekä teidän aikaa että meidän kuntalaisten verorahoja aivan turhaan jo tässä alkuvaiheessa, kun asiat olisi voinut aloittaa toisin. On ylipäätään hämmästyttävää, että voitte suunnitella mitä vaan yksityisten maa-alueille kysymättä!?
Pitäsikö teidän vihdoinkin päivittyä nykypäivään ja aloittaa prosessit toimintatapojen uudelleen suunnittelulla ottamalla asianosaiset mukaan suunnitteluun heti alussa!
Kelvottomasta suunnitelmasta ei millään saa priimaa pienillä viilauksilla.
Ei voi olla oikein, että meidän pitää puolustaa omaisuuttamme kunnan kaavoittajia, virkamiehiä ja politikkoja vastaan.
Enkä hyväksy tuota vastausta avoimuudesta, koska se ei todellakaan ole toteutunut asianmukaisesti meidän maanomistajien osalta.
Ja kyllä nämä kaavarungot liittyvät vahvasti toisiinsa eli Kartanon virkistysalueet siirretään Laaksosuontien itäpuolelle...

Ylempien tasojen kaavojen yleispiirteisyys (yleiskaavat, maakuntakaavat, kaavarungot) onkin tuottanut monelle ongelmia kaavan tulkinnassa ja ymmärtämisessä, koska niihin piirretyt uudet merkinnät eivät loppujen lopuksi ole tulossa ihan siihen kohtaan kartalle mihin viiva on piirretty, koska tässä vaiheessa suunnittelua ei ole usein vielä tarkkoja suunnitelmia. Maanomistaja haluaa tietenkin tietää tarkasti mihin jokin asia on suunniteltu, kun taas suunnittelija haluaa vielä pitää mahdollisuudet avoimena, kun kaikki seikat ei ole vielä tutkittu. On vielä kahdenlaisia yleispiirteisiä kaavoja: oikeusvaikutteisia kaavoja, joiden merkinnät ovat maanomistajia sitovia, vaikka ei tiedetä tarkalleen mihin esim. uusi tie on tulossa; ja sitten oikeusvaikutuksettomat kaavat kuten tämä Nikkilän kaavarunko, jossa esim. tieyhteydet eivät ole sitovat, vaan enemmän tavoitteelliset. Jos maanomistajan kanssa ei päästä sopimaan jostain ratkaisusta kaavarunko ei kumoudu, se vain jää toteuttamatta. Kun katsoo vanhoja yleiskaavoja voi huomata, että niissä aika moni ratkaisu on jäänyt loppujen lopuksi toteuttamatta tai että se on seuraavassa kaavassa suunniteltu vähän eri tavalla.

Yleispiirteisten kaavojen osalta menetellään juuri vastaavalla tavalla kuin Nikkilän kaavarungossa, että yhdyskuntarakennetta tarkastellaan kokonaisuutena ja ehdotetaan ratkaisuja, joista pyydetään asukkaiden kommentit. Koska yleispiirteisessä kaavoituksessa suunnitellaan yhdyskuntarakennetta kokonaisuutena, kaavoihin otetaan mukaan aina aluekokonaisuus maanomistuksesta riippumatta.