Siirry sisältöön

Keskustelua Sentraalinpellon ja Hyljemäenpellon puistosuunnitelmasta

Puhekupla 3
Keskustelu | Espoon kaupunki
Keskustelu on päättynyt

Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.

Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.

Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.

Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:

  • Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
  • Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
  • Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
  • Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
  • Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista mainontaa.

Perustiedot

Päättynyt: 15.11.2021

Liitteet

Ilmianna

Katso muut kommentit

Sentraalinpelto ja Hyljemäenpelto

Profiilikuvan paikka

Luonnolle tilaa
15. marraskuuta 2021 kello 14.13.11

Baana on turha rakentaa keskelle metsää vettä imevää kasvustoa tuhoamaan ja hulevesiongelmallisen alueen vedenhallintaa vaikeuttamaan. Pyöräreitit voidaan ohjata mm. Kaitaantien varteen, missä on jo valmiiksi leveät reitit. Samalla vettäimevän kasvuston määrä/pinta-ala lisääntyy ja jo nyt liian pieneksi kutistunut luontoalue säilyy mahdollisimman suurena. Alueen arvokkaimmat puut ovat suuret, monihaaraiset arvokkaat raidat, jotka ovat eliölajiston kannalta Suomen kolmanneksi arvokkain puu kuusen ja haavan jälkeen. Tammi on runsaslajinen, mutta ei Suomessa niin merkittävässä roolissa kuin nämä muut puut. Istutuksiin täytyykin ehdottomasti saada liito-oravan kannalta kuusia, haapoja ja leppiä sekä raitojakin. Suojaa antavat ikivihreät puut täytyy istuttaa suojaa vaativiin paikkoihin kuten Kaitaantien reunaan ja alikulun lähelle. Siellä ne antavat luonnolle ja ihmisille suojaa tuulelta, tuiverrukselta, sateelta, melulta ja saasteilta. Liito-oravaa varten haapojen ja kuusien pitäisi sijaita lähellä toisiaan ja istuttaa mahdollisimman suurina taimina sekä huolehtia niiden pärjäämisestä. Viherkäytävän/liito-oravien ym. eläinten kulkureitillä tulee olla suojakasvustoa. Vieraslajeja ei tule suvaita esim. pensaissa, mutta siperianpihdan villiintynyt esiintymä kentän ympärillä olisi hyvä huomioida ehkä tässä suunniteltavalla alueellakin. Se on myös hyvin suojaa antava puu ja jäänne Kaitaan kartanon istutuksista. Metsää=hiilinielua=biodiversiteetin runsastajaa täytyy suosia mahdollisimman paljon. Nurmikkoaavikoita, hiekka/kivettyjä/asvaltoituja kenttiä tulee välttää sekä luonnon että viihtyvyyden sekä hulevesien hallinnan takia. Puut ovat hyviä imemään hulevesiä, minkä tietää jokainen, joka on pihastaan liikaa esim. koivuja kaatanut.