Siirry sisältöön

Avoin kommentointi

Puhekupla 32
Keskustelu | Espoon kaupunki
Keskustelu on päättynyt

Tervetuloa keskustelemaan suunnitelmaluonnoksen sisällöstä! Tähän keskusteluun voitte antaa palautetta, esittää kysymyksiä ja kommentteja maanantaihin 18.4.2022 asti.

Perustiedot

Päättynyt: 18.4.2022

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringa ry:n mielipide 1/2

Profiilikuvan paikka

Tringa ry
18. huhtikuuta 2022 kello 20.48.41

Yleistä
Pidämme kannatettavana kehityksenä sitä, että Espoon kaupungin kaupunkimetsänhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa alkanut siirtymä kohti poimintahakkuiden käyttöä vallitsevana hakkuumuotona jatkuu edelleen. Tämä auttaa säilyttämään metsien monirakenteisuutta ja eri-ikäistä puustoa selkeästi avohakkuita paremmin. Linnustonäkökulmasta suunnitelman suurimmat huomioitavat kehityskohdat liittyvät pienpuuston hoitoon ja taimikkoharvennuksiin, lahopuun jättämiseen liittyvään ohjeistukseen sekä niittyjen ja avointen alueiden hoitoon.

Pienpuuston ja taimikoiden harventaminen
Tringa katsoo, että suunnitelmaa hyvin suurelta osin läpäisevä taipumus esittää pienpuuston hoitoa ja taimikonharvennuksia hoitotoimenpiteenä suurelle osalle kuvioita on liiallinen ja ylimitoitettu. Metsien pääpuuston alainen alikasvos on monelle metsälinnulle tärkeä kesäisenä ruokailukohteena. Aluskasvillisuuteen, pensaskerrokseen ja taimikoihin kohdistuvat toimenpiteet vähentävät metsien kerroksellisuutta ja muodostavat merkittävän uhkatekijän useille metsälinnuille, kuten erittäin uhanalaiselle hömötiaiselle (Lehtiniemi ym. 2021). Tringa muistuttaa, että valmiiksi uhanalaisten lajien kohdalla liiallisten pienpuustoon ja taimikkoihin kohdistuvien harvennusten aiheuttamalla lisästressillä voi olla populaatiotason vaikutuksia.
Pienpuuston tiheys ja monilajisuus ovat merkittäviä tekijöitä eritoten häiriöherkän lajiston lisääntymis-, ruokailu- sekä suojapaikkojen kannalta. Tämän vuoksi Tringa esittää, että suunnitelmassa ja siihen liittyvissä toimenpiteissä tulee huomioida pienpuuston tärkeä rooli monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Esitämme myös, että pienpuuston hoitoesitykset sekä taimikonharvennukset tulee käydä koko suunnitelman osalta läpäisyperiaatteella läpi ja pyrkiä vähentämään näitä toimenpiteitä huomattavasti sekä ohjeistaa ja kohdentaa niitä lähinnä sellaisiin kohteisiin, joissa ne ovat esimerkiksi turvallisuuden tai näkyvyyden kannalta tarpeen.

Lahopuun merkitys metsälinnustolle
Toinen huomionarvoinen kehityskohde liittyy lahopuiden jättämiseen. Lahopuulla on tärkeä rooli metsien monimuotoisuuden ja metsälinnuston kannalta, ja tämän merkityksen tunnistaminen suunnitelmassa on ilahduttavaa. Ohjeistus lahopuun jättämisen osalta vaihtelee osin perustellusti, osin hieman epäselvästi ja yleislinjaa hämärtäen. Lahopuiden väheneminen on eräs merkittävimmistä metsälinnuston uhanalaisuuden syistä (Lehikoinen ym. 2019). Lahopuun jättämistä pääasiallisena ratkaisuna on siksi syytä painottaa etenkin suojelualuevarauksilla, arvometsäkuvioilla sekä sellaisilla kuvioilla, joilla on jo todettu sellaisia METSO-arvoja, joita lahopuumäärän hallittu kasvu lisää.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 11.45.39

Kiitoksia kommenteistanne!

Espoon metsien ja niittyjen hoidon toimintamallissa tähdätään tavoitteelliseen eri-ikäisrakenteisten metsien lisäämiseen ja tasa-ikäisrakenteisten metsien ohjaamiseen eri-ikäisrakenteiseen suuntaan jatkuvan kasvatuksen menetelmiä hyödyntämällä.

Metsänhoitotöitä - joihin työlajeista kuuluvat taimikoiden, pienpuuston ja nuorten metsien hoidot, taimikoiden istutukset ja heinäntorjunnat - on suunnitelmassa ehdotettu yhteensä noin 76 hehtaarille suunnitelman 374,5 hehtaarin kokonaispinta-alasta. Kokonaispinta-ala jakautuu 579 kuviolle, joista 113 on kirjattu taimikon, pienpuuston tai nuorten metsien hoito. Sekä metsänhoitokohteiden kokonaispinta-alalla että kohteiden määrällä mitattuna noin 20% suunnitelman kuvioista kuuluu näiden toimenpiteiden piiriin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisäksi lähes kaikkia hoitotoimia on voitu rajata tarkemmin työohjeissa, jolloin käsittelemättömien tiheikköjen ja suojavyöhykkeiden jättäminen missä vain se on mahdollista on otettu huomioon. Metsänhoitotöitä, myös puuston määrää vähentäviä ja kasvutilaa avaavia toimenpiteitä tehdään tarpeen vaatiessa, mutta tällä toimenpidemäärällä ei voida pitää pienpuustonhoitojen ja taimikonharvennusten määrää mitenkään erityisen suurelle osalle kuvioita esitettynä, liiallisena tai ylimitoitettuna. Käsittelemättömien tiheikköjen ja suojavyöhykkeiden jättäminen on Metsien ja niittyjen hoidon toimintamalliin kirjattu yleisohje, jota pystytään toteuttamaan lähes jokaiselle hoitotarpeen alaiselle työkohteella. Lintujen pesintään, ruokailu- ja suojapaikoiksi sopivia tiheiköitä riittää varmasti myös tulevaisuudessa.

Lahopuun määrän ylläpitäminen ja tarpeen vaatiessa hallittu lisääminen osana luonnonhoidon toimenpiteitä on Metsien ja niittyjen hoidon toimintamalliin kirjattu yleisohje, jota voidaan toteuttaa lähes jokaisella metsänhoitokohteella. Joillain kohteilla esimerkiksi hoitokuvion sijainti, koko tai käyttötarkoitus ei mahdollista lahopuun jättämistä alueelle. Toisaalta laajemmilla kuvioilla on mahdollista maa- ja pystylahopuun jättäminen turvallisesti.