Siirry sisältöön

Avoin kommentointi

Puhekupla 32
Keskustelu | Espoon kaupunki
Keskustelu on päättynyt

Tervetuloa keskustelemaan suunnitelmaluonnoksen sisällöstä! Tähän keskusteluun voitte antaa palautetta, esittää kysymyksiä ja kommentteja maanantaihin 18.4.2022 asti.

Perustiedot

Päättynyt: 18.4.2022

Liitteet

  • Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Espoon metsien käsittelytapoihin vaaditaan muutoksia

Profiilikuvan paikka

Suvi Sutinen
18. huhtikuuta 2022 kello 23.16.33

Olen samalla kannalla 'Luontokatoa vastaan' nimimerkillä kirjoittaneen henkilön kanssa. Espoon tulisi uudistaa metsienhoitotapojaan perusteellisesti.
Arvostan, että Espoo hoitaa metsistä ihmisille vaaralliset puut pois varmistaen, ettei onnettomuuksia tapahdu. Myös liian tiheäksi kasvaneiden pienten puiden poistaminen virkistysmetsästä lienee paikallaan.
Metsä ei kuitenkaan kaipaa ihmiseltä "hoitamista" ollakseen toimiva ekosysteemi. Huonokuntoisetkin puut kuuluvat metsään, vaikka sitten maapuuksi lahopuusta hyötyvien lajien iloksi. Espoon uudessa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa monelle kuviolle on suunnitelmissa poimintahakkuita tai yksittäisten puiden poistoja. Syynä puiden poistoon oli kirjattu niiden huonokuntoisuus. Kaadetut puut tulisi jättää kokonaisuudessaan metsään lahopuuksi. Kun ne sijoittaa oikein, ei rungoista ole haittaa metsässä kulkevalle ihmiselle.
Espoon metsien ja niittyjen hoidon toimintamalli julkaisussa kerrotaan harvennushakkuiden tavoitteeksi mm. "Lisätään kasvutilaa elinvoimaisille ja hyvälatvaisille puille, pidennetään metsän elinikää parantamalla jäävien puiden kasvuolosuhteita ja lisätään metsien rakenteellista vaihtelua. Onko tarpeellista, että metsässä tehdään toimenpiteitä, jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa? Heikommat puut jäävät kilpailussa vahvempien puiden varjoon ja kuolevat lopulta luonnostaan pois. Metsän elinikää harvennus ei myöskään voi lisätä, sillä luontainen uudistuminen takaa metsän jatkuvuuden. Espoossa on useita arvokkaita virkistysmetsiä harvennushakattu moneksi vuodeksi käyttökelvottomaksi ja myös maisemallisesti kurjaksi. Kun virkistysmetsän tavoitteena on nimenomaan virkistyskäyttö, niin muokkaaminen tilaan joka ei houkuttele kävijöitä, on järjetöntä.
"Taajamametsiä kasvatetaan mahdollisimman pitkäikäisiksi ja monilajisiksi" on Espoon metsien hoidon yksi tavoite. Tähän nojaten Espoon metsien tulisi antaa kasvaa rauhassa, sillä metsä kehittyy luonnostaan monilajiseksi ja rakenteeltaan vaihtelevaksi. Rakenteeltaan vaihteleva ja monilajinen metsä kestää paremmin myös tulevia ympäristössä tapahtuvia muutoksia.

Profiilikuvan paikka

@TeroAlataloEspoo
25. huhtikuuta 2022 kello 9.56.25

Tavoitteellinen metsien ja niittyjen hoito on tärkeää erityisesti taajamametsissä, jotka sijaitsevat lähellä rakennettuja alueita, teitä sekä vilkkaassa (jatkuvasti käyttöasteeltaan kasvavassa) ulkoilu- ja virkistyskäytössä olevia laajempia metsiköissä. Puuston oikein ajoitettu hoito mahdollistaa puuston yleiskunnon parantamisen koko metsikössä, jolloin metsässä kasvavat vanhat hyväkuntoiset valtapuut sekä alimpien puustokerrosten nuorempi puusto hyötyy kasvutilan avautumisesta ja valo-olosuhteiden parantumisesta. Toimenpiteet suunnitellaan rajauksiltaan ja voimakkuuksiltaan sellaisiksi että hoidon määrä esimerkiksi ulkoilureittien ja rakennettujen alueiden reunoilla on intensiivisempää kuin sysimetsässä, jossa ei kulje reittejä tai polkuja saatika ole rakennettuja alueita, joiden reunapuuston turvallisuudesta pitäisi huolehtia. Toimenpiteillä mahdollistetaan luontaisen uudistumisen lähtökohdat ja voidaan ohjata metsän rakennetta juurikin vaihtelevammaksi, monilajiseksi ja eri-ikäisiä puustokerroksia sisältäväksi, jolloin puuston kyky kestää ympäristön muutoksia paranee ja alueittaiset ominaispiirteet, kuten luontoarvot ja maisemalliset piirteet säilyvät pidempään.