Pidämme erittäin hyvänä ja myönteisenä asiana osallisuusohjelman luomista toteuttamaan hyvinvointialueemme arvopohjaista strategiaa. Ohjelmaan on otettu mukaan keskeisiä tärkeitä elementtejä osallisuudesta ja sen toteuttamisesta. Onko kuitenkin tarkoitus, että ohjelman osallisuus liitetään vain hyvinvointialueen päätöksenteon prosessiin (s. 9)? Jos, niin tulisiko ohjelman otsakointikin rajata: hva:een päätöksenteon osallisuusohjelma?
Ohjelmasta ei ilmene, miten ohjelmaluonnos on valmisteltu ja ketkä sen tekemiseen ovat osallistuneet. Tämä olisi toki hyvä olla näkyvissä, kun kyse on osallisuusohjelmasta. Toivottavasti ohjelmaa on työstetty siten, että mahdollisimman monet eri toimijatahot ovat voineet olla siinä osallisina. Osallisuus on varsin kapea-alaista, jos se rajataan vain mielipiteen kysymiseen tai kommentoinnin mahdollistamiseen. Mikä sekin on ilman muuta parempi kuin ei mitään. On ymmärrettävää, että valmistelutyöhön on ollut käytettävissä vain niukasti aikaa. Sen vuoksi olisi myös tärkeätä, että ohjelmassa todettaisiin, miten sitä jatkossa työstetään ja kehitetään eri toimijatahojen (sis. myös asukkaat) kanssa yhdessä. Ohjelmahan ei ole valmis, kun se on kerran tehty, vaan parhaimmillaan se elää arjessa ja sitä muokataan säännönmukaisesti ja systemaattisesti. Tämä prosessi olisi hyvä olla näkyvissä.
Osallisuustyö on keskeistä rakenteellisessa sosiaalityössä. Osallisuuden edistäminen, asiakkaiden voimavaraistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat rakenteellista sosiaalityötä, jonka tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen – ja hyvinvoinnissa nähdään vahvasti olevan mukana myös sosiaalinen ulottuvuus. Sosiaalityön eettinen arvopohja nojautuu yhdessä tekemiseen asiakkaiden kanssa. Siten sosiaalityöllä on paljon annettavaa osallisuusohjelman toteuttamisessa. Se on erityistä sosiaalityön osaamisaluetta ja se voitaisiin nähdä yhteisöllisen sosiaalityön toimintana.
Yleistä ohjelmasta
Koske, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
24. lokakuuta 2022 kello 13.12.21
Pidämme erittäin hyvänä ja myönteisenä asiana osallisuusohjelman luomista toteuttamaan hyvinvointialueemme arvopohjaista strategiaa. Ohjelmaan on otettu mukaan keskeisiä tärkeitä elementtejä osallisuudesta ja sen toteuttamisesta. Onko kuitenkin tarkoitus, että ohjelman osallisuus liitetään vain hyvinvointialueen päätöksenteon prosessiin (s. 9)? Jos, niin tulisiko ohjelman otsakointikin rajata: hva:een päätöksenteon osallisuusohjelma?
Ohjelmasta ei ilmene, miten ohjelmaluonnos on valmisteltu ja ketkä sen tekemiseen ovat osallistuneet. Tämä olisi toki hyvä olla näkyvissä, kun kyse on osallisuusohjelmasta. Toivottavasti ohjelmaa on työstetty siten, että mahdollisimman monet eri toimijatahot ovat voineet olla siinä osallisina. Osallisuus on varsin kapea-alaista, jos se rajataan vain mielipiteen kysymiseen tai kommentoinnin mahdollistamiseen. Mikä sekin on ilman muuta parempi kuin ei mitään. On ymmärrettävää, että valmistelutyöhön on ollut käytettävissä vain niukasti aikaa. Sen vuoksi olisi myös tärkeätä, että ohjelmassa todettaisiin, miten sitä jatkossa työstetään ja kehitetään eri toimijatahojen (sis. myös asukkaat) kanssa yhdessä. Ohjelmahan ei ole valmis, kun se on kerran tehty, vaan parhaimmillaan se elää arjessa ja sitä muokataan säännönmukaisesti ja systemaattisesti. Tämä prosessi olisi hyvä olla näkyvissä.
Osallisuustyö on keskeistä rakenteellisessa sosiaalityössä. Osallisuuden edistäminen, asiakkaiden voimavaraistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat rakenteellista sosiaalityötä, jonka tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen – ja hyvinvoinnissa nähdään vahvasti olevan mukana myös sosiaalinen ulottuvuus. Sosiaalityön eettinen arvopohja nojautuu yhdessä tekemiseen asiakkaiden kanssa. Siten sosiaalityöllä on paljon annettavaa osallisuusohjelman toteuttamisessa. Se on erityistä sosiaalityön osaamisaluetta ja se voitaisiin nähdä yhteisöllisen sosiaalityön toimintana.