Perustiedot
Päättynyt: 14.12.2022
Kommentoi henkilökohtaisen avun palvelusetelisääntökirjaa
Puhekupla 15
Keskustelu
|
Lapin hyvinvointialue
Keskustelu on päättynyt
Henkilökohtaisen avun palvelusetelin hinnoittelu
Anonyymi
12. joulukuuta 2022 kello 9.23.30
Sääntökirjassa ei vielä mainittu palvelusetelin hinnoittelusta, mutta keräsin tähän muiden hyvinvointialueiden hyväksyttyjä hinnastoja sen mukaan kun niitä on jo ehditty käsitellä alkavaksi 1.1.2023:
Perustuntihinta:
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 26,40€ /h
Etelä-Karjalan hyvinvointialue 25,00€ /h
Kanta-Hämeen hyvinvointialue 25,00€ /h
Pohjanmaan hyvinvointi alue 24,33€ /h
Pyytäisin huomioimaan myös sen, että Lapin hyvinvointialueella välimatkat ovat usein huomattavasti pidempiä kuin muilla hyvinvointialueilla, jolloin mikäli matkakustannuksien tulisi sisältyä palveluseteliin, tulisi perustuntihinnan olla noin 1 € /h korkeampi kuin muualla.
On myös erittäin tärkeää, että palvelusetelin hinnastossa otetaan huomioon eri ajankohtien mukaiset työntekijöille maksettavat työehtosopimuksen mukaiset lisät. Näin voidaan varmistaa tasapuolinen ja reilu kohtelu kaikille henkilökohtaisen avun käyttäjille riippumatta siitä tarvitsevatko he avustajan arkisin päivällä vai esimerkiksi lauantaisin illalla. Mikäli hinnasto ei muutu työehtosopimuksen mukaisten lisien mukaan joutuvat henkilökohtaisen avun käyttäjät eriarvoiseen asemaan sen mukaan milloin he avustajaa tarvitsevat.
Henkilökohtaisilla avustajilla on kaikilla yleissitovan työehtosopimuksen mukaan iltalisät +15% klo 18-21, yölisät +40% klo 21-06, lauantailisät +25 koko lauantai ja arkipyhää edeltävät päivät ja sunnuntailisät +100 koko sunnuntai ja lauantaina klo 20 eteenpäin sekä arkipyhät ja arkipyhää edeltävän päivän klo 20 jälkeen. Huomioittehan että nämä lisät toimivat myös päällekkäin eli esimerkiksi lauantaina illalla työntekijälle maksettavat lisät ovat ovat 25% + 15% = 40% perustuntipalkan päälle. Pyytäisin että nämä huomioitaisiin palvelusetelin hinnoittelussa.
Lopuksi, palvelusetelin arvon vuosittaisesta tarkistamisesta tulisi tehdä kirjaus sääntökirjaan jolloin avustajien palkankorotuksien ja kustannuskasvun vaikutukset otettaisiin huomioon palvelusetelinhinnoittelussa.
Juuri näin!
14. joulukuuta 2022 kello 1.41.40
On olemassa alueita, joissa on kiinteät hinnat, jotka eivät mukaile työn kustannuksia (esim. em. Tes-korotukset), ja niissä palveluntuottajia, jotka eivät tuota avustuksia muuten kun arkipäivisin.
Tällöin asiakas ei voi saada tuttua avustajaa esim. iltaisin tai viikonloppuna, vaan joutuu etsimään vapaa-ajan avustajan erikseen. Tämä asettaa asiakkaan eriarvoiseen asemaan muiden kanssa, koska hän ei välttämättä saa sopivaa avustajaa tai ei halua lähteä virkistäytymään, kun ei ole tuttua, perehdytettyä avustajaa.
Hyvin huomattu
14. joulukuuta 2022 kello 1.51.54
Tuo hintojen vuosittainen tarkistaminen pitää ehdottomasti olla mukana. Ei voi olla niin, että kun hinnat on kerran päätetty, niissä pysytään seuraavat vuodet. Tämä on nähty monien kuntien palvelusetelihinnoittelussa, jotka eivät ole seuranneet yleistä kustannusten nousua, ajaen yrityksiä ahtaalle.
Julkinen sektori korottaa hintojaan usein johonkin indeksiin perustuen, perustelut ovat yleinen kustannusten nousu sekä mahdollisudet taata jatkossakin hyvää palvelua asiakkailleen. Eikö samanlainen kustannusten nousu koske myös palvelusetelipalveluita tuottavia yrityksiä? Eivätkö nekin tuota asiakkaille hyvää ja tarpeellista palvelua?
Matkakorvauksista
14. joulukuuta 2022 kello 9.41.05
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan aluehallitus on vahvistanut seuraavaa matkakorvauksista, joka pitäisi ottaa harkintaan myös Lapin maakunnassa (https://palse.fi/palveluseteli.dll/Palvelusetelin_saantokirja_henkilokohtainen_apu_2023.pdf?page=docmgr&dh=svc.doc&inst=250000000&orgpalv=9&no=250000052&ps=&hash=1b4282483fb79ad60d222fb2ba647407):
5.1 Palveluntuottajalle maksettavat matkakorvaukset
Matkakorvaukset maksetaan verohallinnon vuosittain vahvistaman päätöksen mukaisesti. Matkakorvauksen voi laskuttaa asiakaskohtaisesti kotikäynniltä, kun yhdensuuntainen matka palveluntuottajan toimipisteestä asiakkaan luo on yli 10 kilometriä, eli korvaus maksetaan vain yli 10 km ylittävältä osalta.
Matkakorvausta maksetaan enintään sadan (100) kilometrin yhdensuuntaisesta matkasta. Tällöin matkakorvausta maksetaan palveluntuottajan toimipisteestä asiakkaan luokse enintään 90 kilometrin yhdensuuntaisesta matkasta ja edestakaiselta matkalta enintään 180 kilometriltä (meno -10 km ja paluu -10 km). Palveluntuottajalla on oikeus laskuttaa tilaajaa ainoastaan tosiasiallisesti ajetusta matkasta.
Mikäli avustaminen tapahtuu usean asiakkaan luona peräkkäin eli avustaja siirtyy asiakkaan A luota asiakkaan B ja asiakkaan C luo, palveluntuottajan tulee laskuttaa tilaajaa reittinä ajetun matkan osalta (kts. alla oleva esimerkki).
Yllä mainitussa esimerkkitilanteessa palveluntuottaja ei voi laskuttaa tilaajaa erillisinä matkoina (palveluntuottajan toimipiste -> asiakas A + palveluntuottajan toimipiste -> asiakas B -> palveluntuottajan toimipiste -> asiakas C) vaan reittinä (palveluntuottajan toimipiste -> asiakas A -> asiakas B -> asiakas C – palveluntuottajan toimipiste).
Matkakorvauksia ei voi sisällyttää palveluseteliin. Matkakorvaukset ja -reitti sekä käynnin ajankohta tulee kirjata asiakaskohtaisesti palse.fi -palveluseteliportaaliin. Palveluntuottajan tulee pitää ajopäiväkirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä tilaajalle.
Lappi on pitkien välimatkojen maakunta, jossa palveluntuottajan tulisi kyetä tuottamaan palvelua erilaisilla alueilla asuville henkilöille.
Pelkkä matkakustannusten sisällyttäminen tuntihintaan ei välttämättä takaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta tilanteissa, joissa avustajaa tarvitaan lyhyitä aikoja kerrallaan kauemmas kuntakeskuksista. Tällöin harvalla yrityksellä on varaa ottaa vaikka puolen tunnin käyntiä 20 kilometrin päähän pari kertaa päivässä, vaikka se olisi asiakkaan edun ja tarpeen mukaista.