- Miten ihmisten luontosuhdetta ilvekseen tulisi parantaa?
- Millä tavoin ilveksen ja ihmisten yhteiseloa voitaisiin parantaa?
- Tulisiko ilvestä koskevaa tiedonjakoa parantaa, millä tavoin?
- Ilveksellä on lajina merkittävä rooli ekosysteemeissä yhtenä huippupetona. Onko keskustelu ilveksestä huippupetona mielestäsi asiallista?
- Ilves saalistaa myös pienpetoja mm. supikoiraa joka on haitallinen vieraslaji. Onko käsitys ilveksestä ”luonnonhoitajana” mielestäsi perusteltu?
Perustiedot
Päättynyt: 31.10.2016
Tappaminen ei ole sankariteko
Kissaihminen
17. elokuuta 2016 kello 8.56.08
Luonnon tasapaino säilyy ihmeellisen hyvin, jollei sinne eksynyt yli-innokas ihminen pistä toimeksi.
lynx
17. elokuuta 2016 kello 10.33.07
minusta ihminen on osa luontoa, monesta ns. luontoihmisestä ei.
Mittasuhde oikeaksi
17. elokuuta 2016 kello 13.16.12
Ihminen on pieni osa luontoa ei luomakunnan kruunu.
Ilvespiha
17. elokuuta 2016 kello 17.36.11
Ei ilvekset pihassa haittaa tee vaan ilveksiä metsästävät ihmiset, jotka tulevat pihaan keskellä kaava-aluetta. Tietääkseni metsästäminen vaatii maanomistajan luvan.
maanomistaja
18. elokuuta 2016 kello 15.24.14
Ilveskannan koko on riittävän suuri. Metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen, jos riittävän suuri osa maanomistajista kannattaa hallittua metsästystä alueella, tulee sen olla mahdollista. Nykyinen lumijälkilaskentaan perustuva kaatolupamäärä on perusteltu. Ilveksen täyssuojeluun ei ole perusteita, maattomilla ihmisillä ei ole oikeutta sitä vaatia. Jos omistaa maata, voi kieltää vaikka kaiken metsästyksen.
höpsis
18. elokuuta 2016 kello 17.16.33
Höpsis pöpsis. Kommentti pitää sisällään ajatuksen, että maanomistaja omistaa kaiken alueellaan. Marjat, suenet, hapen... Suomessa on jokamiehenoikeudet. Myös muilla on oikeus nauttia luonnosta, eikä omistajalla ole oikeutta sitä tuhota.
Takuulla yllätyt
19. elokuuta 2016 kello 14.00.52
"Myös muilla on oikeus nauttia luonnosta, eikä omistajalla ole oikeutta sitä tuhota."
Omistajien oikeudet on laajemmat kuin jokamiehenoikeus. Omistaja saa päättää metsästyksestä, sekä koiran vapaana påitämisestä, omistamillaan maillaan kysymättä jokamiehenoikeuden nauttijoilta.
"Luonnon tasapaino säilyy ihmeellisen hyvin, jollei sinne eksynyt yli-innokas ihminen pistä toimeksi."
Tuon vaiheen olemme ohittaneet jo satoja vuosia sitten. Ja viimeistään siinä vaiheessa kun ryhdyimme häätämään petoeläimiä tieltämme. Luonnon tasapaino järkkyi ja metsästys on osin välttämätöntä.
Ilman metsästystä hirvieläimet tuhoaisivat suuren osan luonnostamme (ja autokannastamme). Hirvieläinten metsästys on työlästä ja vaikeeta puuhaa, jota ei virkamiestyönä saa tehtyä.
Eteläsuomessa ainoa yleinen suurpeto on ilves, joka paikoin on romahduttanut kauriskannan ja myös verottaa valkohäntäpeuran kantaa. Lisäski hirvikantaa on pienennetty merkittävästi.
Hirvieläinten metsästyksen saalismäärä on näin laskenut ja vaarana on että metsästysvalmius pienenee. Tämä on ongelma sitten kun seuraavan kerran kannat kasvavat suuriksi. Myös petoeläinten aiheuttamat vaaratilanteet on vaikea hoitaa ilman "riittävää ja tyytyväistä" metsästäjäkuntaa.
Hirviporukat ovat siis tärkeitä, ja siksi heidänkin kantojaan on kuunneltava. On siis järkevää tarkastella petoeläinkantoja myös näiden tärkeiden toimijoiden kannalta.
Paljon nähnyt
22. elokuuta 2016 kello 10.49.39
Me ihmiset olemme kaikkein pahimpia luonnon ja kaiken elollisen tuhoajia. Olen nähnyt pitkän elämäni aikana turhaa eläinten vainoamista ja tappamista mikä taitaa olla joillakin suuri himo. Nyt puhutaan Ilveksen "kannan hoidosta" mikä tarkoittaa lisääntyvää
tappamista. Ilveksillä on tilaa elää jopa täällä suomessa, Ymmärtääkseni niistä ei ole koskaan ollut suurempaa haittaa ihmiselle joka luulee pystyvänsä hallitsemaan kaikkea. Kaikkien eläinten kannat ovat pahasti vähentyneet. Liikenne, suuret metsien avohakkuut, myrkyt, liiallinen turha metsästys, salametsästys, ym. vaikeuttavat eläinten selviytymiseen. Kaikki nämä seikat pitäisi ottaa huomioon näissä "hoitosuunnitelmissa"