Ilveskannan levittäytyminen, suuruus ja kannanarviointi

Talkootyö on hieno asia ja on hienoa että voi auttaa kannanarvioinnissa viranomaistoimintaa. Se on kuitenkin työlästä ja moni petoyhdyshenkilö onkin todennut, ettei voi sitä tehdä tällä tavalla. Asiaa ei helpota se että Luke ja aiemmin RKTL ei juurikaan kommunikoi petoyhdyshenkilöden kanssa. Aineisto otetaan tutkimuskäyttöön, mutta omasta talkoopanoksesta ei saa palautetta tai petotoiminnasta käytävä suora keskustelu on hyvin vähäistä. Työn tekeminen ilmaiseksi, ilman palautetta tai keskustelua ei ole kovin motivoivaa. Asian näkee havaintokokonaisuudestakin. Havainnot ovat keskenään heterogeenisiä. Mikseivät olisi, kun niiden keruuta ei johdeta? Kun katsoo Tassu-järjestelmää, siellä on tyhjiä alueita, eli riistanhoitoyhdistyksiä, joista ei ole ilves-havaintoja. Kyse ei voi olla ilvesten puutteesta, koska alueita on sellaisten riistanhoitoyhdistysten keskellä joissa on paljon havaintoja. Tilanteesta voisi tietysti kritisoida petoyhdyshenkilöitä ja riistanhoitoyhdistyksiä, mutta todellinen ongelma on muualla. Talkoolaisena siellä on joku petoyhdyshenkilö, joka ei saa palautetta työstään, käyttää asiaan paljon aikaa, on tehnyt sitä pitkään ja kyseessä voi olla mikä tahansa henkilökohtainen elämäntilanne, jotka on myös huomioitava kun tällainen verkosto on niin henkilöriippuvainen. Vaikka petoyhdyshenkilöt ovat riistanhoitoyhdistysten rekrytoimia, käytännössä talkootyötä johdetaan Lukesta, tai aiemmin RKTL:stä, joka taas ei ohjaa petoyhdyshenkilöitä tai edes keskustele heidän kanssaan. Miten tämä järjestelmä edes voisi toimia tai antaa täydellistä tietoa?
Tällaisen aineistokeruumenetelmän pohjalta tehdään ilveskanta-arvio. Kanta-arviota tehdessään RKTL käyttää hyvin hienostunutta menetelmää, jossa käydään hyvin tarkasti läpi aineiston populaatiodynamiikka Gompertz-tyyppisellä aikasarjamallilla, joka arvioi havaitun kannan ja sen tiheydestä riippuvan kasvukertoimen säätelyfuntion vasteessa ja myös estimoi sekä populaation, että populaatioprosessin parametrit. Hienoa tekstiä, mutta se ei kuitenkaan ota huomioon arvioituun kannankokoon liittyvää virhettä, joka tulee huonosti johdetusta talkootyöstä. En usko että tieteellisen menetelmän kehittäminen tuosta Gompertz-mallista antaa mitään lisäarvoa.