- Ilvekset aiheuttavat vahinkoja, joita valtio korvaa. Ilveksen aiheuttamista vahingoista suurimmat kohdistuvat porotaloudelle. Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingot ovat huomattavasti vähäisempiä ja ne kohdistuvat usein yksittäisinä tapauksina esim. turkis- ja lammastaloutta harjoittaviin tiloihin. Minkälaisella toimintakynnyksellä ja miten ilveksen aiheuttamiin vahinkoihin ja ongelmiin tulisi puuttua?
- Ilvekset käyttävät hyväkseen riistanruokintapaikkoja ja usein niiden lähettyviltä löytyy ilveksen tappamia metsäkauriin ja valkohäntäpeuran raatoja. Tämä merkitsee usein riistanhoitotyön valumista hukkaan. Onko harmistuminen ilveksen opitusta saalistuskäyttäytymisestä oikeutettua?
Perustiedot
Päättynyt: 31.10.2016
Onko Ilvesksestä myös hyötyä ja mitä ?
TimoT
16. elokuuta 2016 kello 9.52.05
Kyseinen otsikko voisi myös olla kommentoinnin aiheena. Ilves kuuluu Suomen luontoon. Sitä ei voi pitää ensisijaisesti haittaeläimenä. Kuinka paljon se pitää kurissa mm. sellaisten pienpetojen kantoja joilla ei ole muita luontaisia vihollisia. Esimerkiksi supikoira, joiden tiheydet luonnossa ovat valtavia. Tätä kautta Ilveksestä voi olla suurtakin hyötyä myös riistanhoidon kannalta.
Mutta tuo robottihomma on täyttä pelleilyä. Talojen vahvistamisesta ei tule loppua. Vähempikin simputus riittäisi.
hansu
16. elokuuta 2016 kello 12.44.40
Olen samaa mieltä T.T kanssa, ilves kuuluu Suomen luontoon ja on hyvä ja tehokas juuri supikoirien vähentäjä. Supikoirahan ei kuulu Suomen luontoon. Ihminen harvoin edes Ilvestä näkee,paitsi riistakameroiden kautta.
Teemu T
16. elokuuta 2016 kello 17.14.42
Jos haitoista puhutaan niin hyödyt tosiaan täytyy olla samassa yhteydessä esillä myös. Supin lisäksi myös kettu kuuluu ilveksen ruokalistalle.
Kapo
17. elokuuta 2016 kello 6.51.35
Juuri näin ja on hyötyeläinyt hoitaa myyrä ja supikantoja !
Aamukahvin ääreltä
17. elokuuta 2016 kello 7.13.21
Ilves kuuluu Suomen luontoon. Jos ruokkii kauriita, on hyväksyttävä se, että ilves voi löytää ruokintapaikan ja käyttää sitä hyväkseen. Poronhoitoalueen asioihin en ota kantaa, mutta muualla maassa ilves ei ole millään mittarilla mitattuna haittaeläin. Jos ilves vie satunnaisen lampaan, on valtion korvaus riittävä, ilvekselle ei kuulu antaa siitä kuolemantuomiota. On silkkaa ihmisen ahneutta tappaa petoja. On ihan hienoa, että ihmiset ruokkivat kauriita, mutta ruokinta ei tee kauriista yhtään enempää ihmisen omaisuutta tai anna ihmiselle riistaan oikeutta, joka menee ilveksen oikeuden yli. Ihmiselle metsästys on harrastus, ilvekselle elinehto.
Puhetta on ollut siitä, miten metsästäjäkanta ukkoutuu ja metsästäjien määrä vähenee. Ilveksellekin on siksi yhä vahvemmin oma paikkansa myös kauriiden vähentäjänä. Ymmärtääkseni kauriskannat ovat kasvaneet ja kauriit kantavat punkkeja ja levittävät niitä, ja punkki on se ihmiselle oikeasti vaarallinen eläin. Ilves on tärkeä myös kauriiden saalistajana jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän, kun metsästäjien määrä vähenee. Kauriiksi luen tässä myös sen hirvieläimen, jota ennen vain valkohäntäpeuraksi kutsuttiin.
Sakke K
18. elokuuta 2016 kello 14.38.36
Perustavaa laatua oleva virhe tehtiin kun ilves otettiin petopolitiikkaan mukaan, vaikka sen vaikutukset luontoon ovat lähinnä positiiviset (syövät supien lisäksi valkohäntäkauriita ja rusakkoja, jotka ovat molemmat tulokaslajeja) ja ihmisen ympäristöön minimaaliset (syövät joskus kissoja pihoilta). Ilveksen näkemisestä syntyvä kokonaishyöty yhteiskunnalle on varmasti suurempi kuin se hyöty minkä metsästäjät kokeva ilveksen tappamisesta. Mitä useampi ihminen ilveksen näkee, sitä suurempi on ilveskannasta saatava luonnon monimuotoisuudesta syntyvä kokonaishyöty. Ilvestä saisi minusta metsästää vain poroalueella.