- Ilvekset aiheuttavat vahinkoja, joita valtio korvaa. Ilveksen aiheuttamista vahingoista suurimmat kohdistuvat porotaloudelle. Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingot ovat huomattavasti vähäisempiä ja ne kohdistuvat usein yksittäisinä tapauksina esim. turkis- ja lammastaloutta harjoittaviin tiloihin. Minkälaisella toimintakynnyksellä ja miten ilveksen aiheuttamiin vahinkoihin ja ongelmiin tulisi puuttua?
- Ilvekset käyttävät hyväkseen riistanruokintapaikkoja ja usein niiden lähettyviltä löytyy ilveksen tappamia metsäkauriin ja valkohäntäpeuran raatoja. Tämä merkitsee usein riistanhoitotyön valumista hukkaan. Onko harmistuminen ilveksen opitusta saalistuskäyttäytymisestä oikeutettua?
Perustiedot
Päättynyt: 31.10.2016
Hyötyeläin
Nome
17. elokuuta 2016 kello 7.42.53
Muutama vuosi sitten ilves eleli lähimetsässä, ja oli ainoa talvi kun puutarha säilyi jänistuhoilta (muina vuosina ovat syöneet jopa ruusuja ja orapihlajaakin, kaikesta muusta puhumattakaan). Paikallisilla metsästäjillä oli kova kiire saada ilves seinälle, joten taas puutarha jänistä ja nykyään myös noita peuroja, jotka syövät sen mihin jänis ei yllä, ja lisäksi hankaavat sarvillaa keskenkasvuisista puista kuoret rungosta pois.
Jos pohditaan sitä että ilves syö peuroja (tai kauriita), niin kysymys pitäisi kääntää toisin päin: millä oikeudella metsästäjät ruokkimalla pitävät yllä ylisuuria haittaeläinkantoja (peuroja)?
Hyde
19. elokuuta 2016 kello 9.34.45
Juurikin näin. Pedoilla on myös sellainen reviiri jotta ei se riista lopu kesken. Metästäjän alueet ovat suppeat ja riista loppuu kesken.
Metästäjät, suurin osa paikallista maanomistajaa talsivat tuolla metässä ja koettavat saada meidän muut peloteltua tuolta pois. Ruokkivat riistaa jotta se on sitten helppoa kaataa. Kun jossain kuuluu huhu pedosta niin heti ovat kärppänä paikalla ja kaatolupaa hakemassa...inhnoavat kaikkia kissoja=peto. Lisäksi ainakin täsä Uusimalla salametsästävät jotkin tuolla yöllä. Hirveä rutina kun ihmiset kävelee tuolla metissä ja pilaa heitin puunsa ja sitten kuitenkin puun kaadon aikaan täällä saa jokainen kärsiä huonokuntoisesta tiestä ja jonottaa kotiinsa, kun on koneita tiet täynnä. Puunkaadon jäljet ovat kamalat, kaikki pienempi puu jää maahan ja metsä on kävelykunnoton, mukaman lannoitetaan metsää. Jos meille tuleva maakuorma pilaa tien niin maksumieheksi joudun mutta metsän omistaja tuo paikallinen jemmari on aivan eri. Vahtivat tuolta 5km päästä maatilalta mitä täällä metsässä asuvat puuhaavat ja ovat paikallisia poliiseja...kunnes tuulee metästysaika ja rallaavat tietä peräkanaa hulluna ja viis veisaavat muista. Utelevat petoja mutta nykysellään en todellakaan kerro mitään. Hirvetkin saa rauhassa olla metästykauden meitin rakennuksen takana piilossa.
Jos metsään haluat mennä
19. elokuuta 2016 kello 14.27.30
"Jos pohditaan sitä että ilves syö peuroja (tai kauriita), niin kysymys pitäisi kääntää toisin päin: millä oikeudella metsästäjät ruokkimalla pitävät yllä ylisuuria haittaeläinkantoja (peuroja)?"
Ruokkimalla peuraeläimiä vahvistetaan ilveskantaa. Ilves tappaa supikoiria ja tuottaa luontoelämyksiä. Ilveskanta lähtee nopeaan laskuun jos ei ole riittävästi peuraa ja kaurista. Monin paikoin ilveskanta on laskenut sen jälkeen kun kauriit on syöty ja vaikka supia vielä on runsaasti. Läheskään kaikki ilvekset eivät supikoiria tapa, saatikka syövät.
Jos ilveksiä on liikaa niin ne tuhoavat omiakin elinolojaan. Poikaset nääntyvät nälkään.
Metsästäjien peurojen (ja kauriiden) talviruokinnan vastapainona he myös metsästävät varsinkin peuroja tehokkaammin kuin ilves. Eikä hirvellä ole suurimmassa osassa maassa ensimmäistäkään luonnollista vihollista.
Jos emme pidä huolta myös metsästäjien elinvoimaisuudesta, olemme pahassa liemessä seuraavan kerran kun jonkun lajin tiheys nousee yli sietokyvyn. Homma kun ei hoidu poliisien tai varusmiesten taidoilla. Pelkkä pyssy kun ei totisesti riitä.
Karri Jutila
19. elokuuta 2016 kello 23.03.17
"Monin paikoin ilveskanta on laskenut sen jälkeen kun kauriit on syöty ja vaikka supia vielä on runsaasti. Läheskään kaikki ilvekset eivät supikoiria tapa, saatikka syövät."
Ilveksen ruokalistalla on kolmisenkymmentä eläinlajia, eivät ne ole kauriiden ja jänisten varassa.
"Jos ilveksiä on liikaa niin ne tuhoavat omiakin elinolojaan. Poikaset nääntyvät nälkään."
Noin luonto periaatteessa toimii. Mutta onko kukaan tavannut noita nälkäännääntyneitä pentuja, kuulostaa kaupunkitarinalta.
"Metsästäjien peurojen (ja kauriiden) talviruokinnan vastapainona he myös metsästävät varsinkin peuroja tehokkaammin kuin ilves. "
Valkohäntäpeura on ihmisen tänne tuoma vieraslaji.
"Eikä hirvellä ole suurimmassa osassa maassa ensimmäistäkään luonnollista vihollista."
Lapin eteläpuolella tilanne alkaa näyttää hyvältä. Hirvikärpäset puuttuivat metsästä, jossa karhu oli kolunnut.
"Jos emme pidä huolta myös metsästäjien elinvoimaisuudesta, olemme pahassa liemessä seuraavan kerran kun jonkun lajin tiheys nousee yli sietokyvyn. "
Pihassamme liikkuu kolme nisäkäsriesaa: jänikset nakertavat istutuspuita, supikoira särpii omenoita ja kesykissa lintuja laudalta. Niiden sijasta täällä jahdataan ilvestä. Hyttysten ja myyrien kanssa meinaa toisinaan mennä "yli sietokyvyn", mutta kyllä luonto on senkin asian hoitanut. -Hirven osalta metsästäjät ansaitsevat kiitoksen, on suhteellisen turvallista ajaa autolla; metsästäjäkunnan huvetessa on hyvä kun isompia suurpetoja on asettunut seuduille riistanvartijoiksi.
Jussi J
2. syyskuuta 2016 kello 18.32.44
"Ilvekset aiheuttavat vahinkoja, joita valtio korvaa. Ilveksen aiheuttamista vahingoista suurimmat kohdistuvat porotaloudelle. Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingot ovat huomattavasti vähäisempiä ja ne kohdistuvat usein yksittäisinä tapauksina esim. turkis- ja lammastaloutta harjoittaviin tiloihin. Minkälaisella toimintakynnyksellä ja miten ilveksen aiheuttamiin vahinkoihin ja ongelmiin tulisi puuttua?"
Satunnaiseen vahinkoon ei pitäisi heti mennä reagoimaan. Toistuvasti vahinkoa aiheuttava ilves tulisi voida poistaa. Kyllä jäljelle jää runsaasti ilveksiä, jotka eivät tule ihmisasutusten liepeille kotieläinten perässä. Porot on asia erikseen. Porovahinkoja ei voi estää, niitä on valtion vaan korvattava, jonkinasteinen ilveskanta on Lapissakin pidettävä. Sinällään poroja on Lapissa liikaa, näkee, miten jäkälät on syöty maan tasalle. Mutta ratkaisu ongelmaan tuskin on porojen syöttäminen ilveksille.
"Ilvekset käyttävät hyväkseen riistanruokintapaikkoja ja usein niiden lähettyviltä löytyy ilveksen tappamia metsäkauriin ja valkohäntäpeuran raatoja. Tämä merkitsee usein riistanhoitotyön valumista hukkaan. Onko harmistuminen ilveksen opitusta saalistuskäyttäytymisestä oikeutettua?"
Onhan se sinällään oikeutettua tai ainakin ymmärrettävää. Ylipäätään ilveskanta pitää pitää sellaisella tasolla, että kauriita riittää sekä ihmiselle että ilvekselle, molemmille. Ei metsä ole ihmisen supermarketti, vain hänen lihanhankintaansa varten. Mutta kyllä ihmiselläkin on oikeutuksensa, oikeus ottaa kohtuudella osansa.
Tuota ruokintapaikkojen ilvesvaaraa voisi koittaa myös vähentää sijoittamalla ruokintapaikka avoimempaan maastoon, pellolle. sanotaan 70-100 metriä metsänreunasta. Ilves ei pääse yllättämään. Neuvovatpa jotkut ajelemaan moottorikelkalla pakopolkuja säteittäisesti pois ruokintapaikalta. Voi myös auttaa, jos paikka on aika lähellä taloja, ilves saattaa karttaa sen takia, tai sitten ei.
Onhan ilveksestä muutakin haittaa, kuten se, että pihapiiriin uskaltautuva ilves vie herkästi talon kissan. Mutta onhan ilveksistä hyötyäkin: ne vähentävät kettuja ja ehkä myös supikoiria. Ketut taas syövät jäniksiä, riistalintuja ja myös metsäkauriin vasoja kesäisin. Toisaalta syövät paljon hiiriä ja myyriä, metsämyyrät ovat aika merkittävä taimituhojen aiheuttaja. Metsäkauriskin voi syödä kuusen taimista latvat. Kolikolla on kaksi puolta....