- Ilvekset aiheuttavat vahinkoja, joita valtio korvaa. Ilveksen aiheuttamista vahingoista suurimmat kohdistuvat porotaloudelle. Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingot ovat huomattavasti vähäisempiä ja ne kohdistuvat usein yksittäisinä tapauksina esim. turkis- ja lammastaloutta harjoittaviin tiloihin. Minkälaisella toimintakynnyksellä ja miten ilveksen aiheuttamiin vahinkoihin ja ongelmiin tulisi puuttua?
- Ilvekset käyttävät hyväkseen riistanruokintapaikkoja ja usein niiden lähettyviltä löytyy ilveksen tappamia metsäkauriin ja valkohäntäpeuran raatoja. Tämä merkitsee usein riistanhoitotyön valumista hukkaan. Onko harmistuminen ilveksen opitusta saalistuskäyttäytymisestä oikeutettua?
Perustiedot
Päättynyt: 31.10.2016
Runsaasta ilveskannasta olisi myös hyötyä
Toisinajattelija
17. elokuuta 2016 kello 10.09.03
Kauriit eivät nykyisen tiedon perusteella toimi suoraan väli-isäntinä punkkien levittämälle aivokuumeelle tai borrelioosille, mutta kauriiden runsaus on tärkeä punkkien runsauteen vaikuttava tekijä. Tätä kautta kauriiden runsaus vaikuttaa myös punkkien aiheuttamien tautien yleistymiseen. Lisäksi kauriin ovat meillä käytännössä ihmisen tänne tuomia vieraslajeja. Jos ilveskantojen annettaisiin runsastua, niin kauriit vähenisivät. Vaikutus olisi selvintä sellaisilla alueilla, joissa ei juurikaan metsästetä - esimerkiksi monilla saaristoalueilla. Ilves on siis ihmisen näkökulmasta myös "hyötylaji". Nykyisin ilveksen metsästyksen päätavoite on lisätä suhteellisen pienen harrastajajoukon kaurissaallita, mutta samalla lisätään valtavaksi kasvanutta punkkien aiheuttamaa ongelmaa ja riskiä hyvinkin laajalle ihmisjoukolle. Onko tämä mitenkään kokonaisuuden kannalta järkevää toimintaa?