- Ilvekset aiheuttavat vahinkoja, joita valtio korvaa. Ilveksen aiheuttamista vahingoista suurimmat kohdistuvat porotaloudelle. Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingot ovat huomattavasti vähäisempiä ja ne kohdistuvat usein yksittäisinä tapauksina esim. turkis- ja lammastaloutta harjoittaviin tiloihin. Minkälaisella toimintakynnyksellä ja miten ilveksen aiheuttamiin vahinkoihin ja ongelmiin tulisi puuttua?
- Ilvekset käyttävät hyväkseen riistanruokintapaikkoja ja usein niiden lähettyviltä löytyy ilveksen tappamia metsäkauriin ja valkohäntäpeuran raatoja. Tämä merkitsee usein riistanhoitotyön valumista hukkaan. Onko harmistuminen ilveksen opitusta saalistuskäyttäytymisestä oikeutettua?
Perustiedot
Päättynyt: 31.10.2016
Ilves ei haittaeläin, kotieläinkorvaukset riittävälle tasolle
Hevostilallinen
18. elokuuta 2016 kello 16.09.31
Ilves kuuluu Suomen luontoon, ja oman riistansa vähenemisestä harmistuneet ”kauriintarhaaja”-metsästäjät ovat suurempi ongelma kuin ilves. Kotieläintilojen kannalta haitallista on myös kauriiden ja peurojen talviruokinta, joka totuttaa petoja ihmisen hajuun ja asutuksen läheisyyteen. Ilveksiin myönteisesti suhtautuvatkaan eivät halua tätä komeaa eläintä kotipihaansa norkoilemaan, koska kotieläimet voivat petoa säikähtäessään lähteä aidoista ja vahingoittaa itseään ja muita.
Joitakin ilvesvahinkoja väitetään sattuneen hevostiloilla. Toteen näytetyissä tapauksissa korvausten eläinten menetyksestä olisi noustava riittävälle tasolle, jotta maan 75 000 hevosen omistajat eivät ala hysteerisinä levittää ilvesvihaa. Petoviha ja -pelko on kotieläinten omistajilla muutenkin jo voimissaan.
Jos ilves vahingoittaa kotieläintä, oikeudenmukaista olisi korvata myös eläinlääkärikuluja esim. vaikeiden haavojen ompelusta ja jälkihoidosta, joka on todella työläs ja kallis projekti. Pitää muistaa, että kotieläinten laiduntaminen syrjäisilläkin luonnonlaitumilla ”ilvesten seassa” on maisema- ja biodiversiteettiarvojen vuoksi hyvin tärkeää ja arvokasta työtä. Ilveksestä saattaa näillä alueilla olla myös hyötyä, jos se rajoittaa peurakannan kokoa. Peura on tyypillisin laidunaidan rikkoja siellä, missä kanta on suuri.