- Ilvekset aiheuttavat vahinkoja, joita valtio korvaa. Ilveksen aiheuttamista vahingoista suurimmat kohdistuvat porotaloudelle. Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingot ovat huomattavasti vähäisempiä ja ne kohdistuvat usein yksittäisinä tapauksina esim. turkis- ja lammastaloutta harjoittaviin tiloihin. Minkälaisella toimintakynnyksellä ja miten ilveksen aiheuttamiin vahinkoihin ja ongelmiin tulisi puuttua?
- Ilvekset käyttävät hyväkseen riistanruokintapaikkoja ja usein niiden lähettyviltä löytyy ilveksen tappamia metsäkauriin ja valkohäntäpeuran raatoja. Tämä merkitsee usein riistanhoitotyön valumista hukkaan. Onko harmistuminen ilveksen opitusta saalistuskäyttäytymisestä oikeutettua?
Perustiedot
Päättynyt: 31.10.2016
Ilveksen läsnäolo hankaloittaa peurakannan leikkaamista ja lisää ongelmia
Jukka
23. elokuuta 2016 kello 10.29.27
Vahvan peurakannan alueella ongelmat ovat lisääntyneet ilveskannan vahvistuessa. Peurat ovat selvästi muuttaneet käytöstään ja isot metsäalueet ovat tyhjiä peuroista. Peurat ovat siirtyneet taajamiin ja asutusalueille turvaan koska ilveksen läsnäolo on jatkuvaa. Tästä syystä kolarit ovat lisääntyneet ja talon/maanomistajat ovat kyllästyneet peuroihin jotka syövät kaiken pelloilta ja puutarhoista. Metsästäjät eivät voi tilanteelle mitään, koska peurat elävät ns. Suoja-alueilla talojen kupeessa ja ovat täysin kesyjä. Hieno eläinhän ilves on, mutta liika on liikaa. Miten käy sitten kun peurakanta taantuu? Aika hiljaisia on metsät vuosia ennenkuin ilveskanta taantuu ruoan puutteeseen. Riistakeskus patistaa meitä leikkaamaan peurakantaa rajusti, mutta mikäli leikkaus onnistuu on se sitä kuuluisaa omiin muroihin kusemista. Samalla siis taannutamme kaiken muunkin riistakannan, koska jos peuroja ei ole helposti saatavilla siirtyvät Ilvekset muun ruoan pariin. Huonolta näyttää tulevaisuus vahvan kannan alueella. Tällainen yhtälajia yltiösuojeleva mentaliteetti ei hyviä ennusteita tulevaisuuteen anna. Ainahan muutama ilvealupakin vuosittain myönnetään, mutta lupamäärillä ei ole mitään vaikutusta ilveskantaan. Pentuja on syntynyt huomattavasti käytettyjä lupia enemmän eli kanta jatkaa kasvuaan.
Jussi J
5. syyskuuta 2016 kello 12.04.43
Jos maanomistajat ovat kyllästyneet kauriisiin niin lupa ampumiseenkin varmaan heltiää, vaikka maa ei kuuluisi metsästysseuran vuokraamaan alueeseen. Lupa pitää tietysti saada kaikista taloista jotka ovat 150 m lähempänä aiottua kyttäyspaikkaa. Ampumasektori pitää olla ehdottoman turvallinen, ampumasuunta yläviistosta. Kaava-alueilla ei saa ampua, haja-asutusalueilla se on mahdollista. Kauriiden kesyys ei vaikuta asiaan sitä eikä tätä, kyseessä on kannanhoito ja vahinkojen ehkäisy, ei mikään urheilukilpailu ihminen vastaan kauris.
Jenkeissä poliisi poistaa paljon valkohäntäkauriita omakotialueilta, käyttävät pienoiskivääriä (reikäpäisellä, nopeahkolla luodilla), jotta luodilla ei olisi tappotehoa (vaaraa ihmisille) enää sen jälkeen, kun se on läpäissyt kauriin. Keuhko-osumaa käyttävät, vasasta menee aina läpi, naaraista n 1/2 tapauksista. Kaikki kuolevat nopeasti. Täysikasvuiset urokset ovat arkoja eivätkä yleensä tule talojen lähelle. Suomessa energiavaatimukset (800 J 100 metriin metsäkauriille) ovat niin kovat, ettei tavallisella metsästysluodilla (n. 10-11 g) päästä sinne aliäänisillä latauksilla. Aliääniluoti/vaimennin olisi periaatteessa hyvä juuri asutuksen lähellä. Luodin pitää samalla olla avautuva tuossa nopeudessa tai ainakin tasapäinen semiwadcutter tyyppinen tai kaatuvaksi trimmattu.