Paikallisen kehittäminen tulisi tapahtua yhteistoiminnassa alueen toimijoiden kesken ja alueen omasta näkökulmasta, ei keskitetysti keskusten näkökulmasta ja niiden keskinäisen kilpailun perusteella.

Kaupungistumisen hyvät ja huonot puolet - innovaatioympäristöinä kaupungeissa olevat korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset tuottavat uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja, toisaalta niihin kasautuu ongelmia kestävän kehityksen kaikilta osa-alueilta.

Resurssien jakamistalouden alhainen taso.

Pidetään "nurkat kunnossa" eli arvokkaat maaseutu- ja taajamamaisemat sekä niiden rakennukset kunnossa.

Nuorten nopeampaan työelämään integroimiseen ja nuorten tietämykseen eri ammateista voitaisiin vaikuttaa paikallisella kehittämisellä, yrittäjien, koulujen ja kehittämisorganisaatioiden välisellä yhteistyöllä.
Nuorten syrjäytyminen tulisi pysäyttää ja toisaalta myös ihmisten työuria ja valmiutta pidentää työuria tulisi kannustaa.

?

Suomen kaikkein suurin ongelma tulevalla ohjelmakaudella on työikäisen väestön väheneminen ja kroonistuva osaajapula. Viranomaisten, oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin paikallista yhteistyötä ja verkottumista tulee tukea entistäkin voimakkaammin. Esim. työperäiseen maahanmuuttoon pitää pystyä keksimään ensin valtakunnallisia ratkaisuja (esteiden poistaminen, yhteinen tahtotila) ja sen jälkeen hakea paikallisista erityispiirteistä oikeat keinot osaajapulan ratkaisuihin. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhön pitää panostaa ja saada yritykset aktivoitumaan ulkomaalaisten palkkaamiseen. Tämä vaatii panostuksia nopeavaikutteisten koulutus- ja rekrytointimallien kehittämiseen myös ammatinvaihtajien, vajaakuntoisten ja muiden erityisryhmien osalta. Yritysten piilevät osaamistarpeet ja työvoiman tarjonta tulee saada kohtaamaan paremmin.

Tuloloukkujen karsiminen. Byrokratian purkaminen. Työkannustimien/työvelvoitteiden vastikkeellinen lisääminen. Osatyökykyisten työllistämistoimet. Pienyrittäjyyden loukkujen poistaminen.

Yhdistysten keskinäisen yhteistyön lisääminen, resurssien yhteiskäyttö. Toiminnan vieminen sinne missä ihmiset arkeansa viettävät, lähialuetyö.

Sellainen toimintamalli puuttuu (ainakin meidän kunnassa), että saataisiin syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset lähtemään kotoaan johonkin toimintaan - mutta mihin toimintaan ja kuka sitä ohjaa pienessä kunnassa? Esim. henkilö nuori, mutta eläkkeellä ja kaipaisi toimintaa - minnepä ohjataan pienessä kunnassa? Tai kehitysvammainen, joka kaipailee tekemistä arkeen.