• Aikuisten neuvola. Luodaan samanlainen järjestelmä kuin lastenneuvola.

  • Varhainen puuttuminen ja ohjaaminen eteenpäin

  • Resursseja lisää mielenterveystyöhön. Mm. psykologeja ja psykoterapeutteja tarvitaan lisää.

  • Oikeus ohjaukseen, neuvontaan ennenkuin kriisiytyy pahasti ja lyhyellä odotusajalla. Pidettävä mielessä että mielenterveyden haasteet voi monesti ns. kroonistua ja uusia. Vaikuttaa myös perheessä kuormittavana tekijänä.

  • Terapiaan tulee päästä kaikkien ja niistä tulee saada korvaus tai hinta kohtuulliseksi

  • Sama hoitava lääkäri koko prosessin ajan. Otetaan myös 18v täyttäneiden omaiset mukaan kun hoitoa ja palveluja suunnitellaan. Tällä hetkellä nuoren täyttäessä, vanhemmat suljetaan täysin pois (Helsinki). Vanhemmat eivät saa mistään mitään tietoa kun kaikki vetoavat tietosuojaan, vaikka nuori olisi itse antanut luvan tietojen kertomiseen. Hoidon tulee olla koordinoitua, ei ole oikein, että nuori joutuu itse kantamaan lääkehoidon vastuuta jos haluaa lopettaa lääkityksen (näin meillä). Nuori ilmoitti että haluaa lopettaa lääkityksen kun siitä ei ole ollut mitään hyötyä. Vastaus oli että lopeta vain. Seurantakäyntejä ei tämän jälkeen enää ollut. No, kyllähän tämän tietää mihin tuollainen johtaa. Tällä hetkellä puuttuvat resurssit hoitaa nuorta joka on ns. väliinputoaja siinä mielessä, että hän on kuitenkin toimintakykyinen, mutta ei ole kuitenkaan täysin kunnossa. Hän ei pääse terapiaan ennen kuin on toimintakyvyttömänä sängyssä. Eli tarpeenmukaiset laaja-alaiset palvelut saavutetaan kun kuunnellaan perhettä yhdessä, keskustellaan eri vaihtoehtoista ja otetaan perhe mukaan hoitoon. Tämä ei toteudu todellakaan tällä hetkellä Helsingissä. Pelkään sitä päivää kun lapseni romahtaa totaalisesti, silloin ilmeisesti saattaisimme saada jonkun lääkärin hetkeksi seuraamaan tilannetta. Kouluterveydenhuollon ja perusterveydenhuollon pitäisi toimia saumattomasti, nyt se ei toimi. Tämä nyt taisi olla enemmänkin kommentti siitä mikä ei toimi kuin tärkeimmän toimenpiteen esittäminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt on tilanne se, että luemme yhdessä nuoren kanssa Kanta.fi arkistosta mitä hänestä on kirjattu ja lausuttu, yritämme tulkita sitä ja kun soitan perusterveydenhuoltoon tai erityissairaanhoidon puolelle kysyäkseni, vastaus on että minä en saa lisätietoja. Nuori on kuitenkin suht heikoilla selvittämään itse asioitaan ja soittelemaan eri paikkoihin. Mielenterveyslinjauksille tulee laittaa myös selkeät vastuutahot, mikä taho vastaa mistäkin toimenpiteestä, sekä seuranta. Valtionhallinnon ohjelmilla ja linjauksilla valitettavan harvoin pystytään vaikuttamana yksittäisen ihmisen elämään ruohonjuuritasolla, päätökset ja linjaukset tulee tehdä kuntakohtaisesti.

  • Mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja kynnystä niihin pääsemiseen tulisi parantaa. Tällä hetkellä mielenterveyteen puututaan vain kun se vaikuttaa negatiivisesti työ- tai opiskelukykyyn. Hyvä mielenterveys ja oikeudet mielenterveyden kattaviin palveluihin tulisi olla muillekin.

  • Palvelut olisi joustavia ja asiakas lähtöisiä. eikä niin että asiakas juoksee luukulta luukulle.

  • Ammattilaisten sujuva yhteistyö ja sovittaminen ihmisten arkeen, perustutkintojen uudistaminen ammattilaisten koulutuksessa niin että yhteistyötä tehdään perusopinnoista alkaen.

  • Parempi resurssointi ja enemmän koulutusta mielenterveyspotilaiden kanssa työskenteleville. Sivusta useamman vuoden seuranneena tahdonvastaisessa hoidossa henkilöstö on usein hyvin ylikuormittinutta. Avohoito suppeaa.

    • «
    • …
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    • 6
    • 7
    • 8
    • 9
    • 10
    • 11
    • 12
    • …
    • »