Julkisissa hankinnoissa painotetaan jostain syystä käytännössä hintaa eikä muita kriteereitä.

Julkisissa hankinnoissa painottuu liikaa pelkkä alin hinta. Ovatko monet yhteiskunnalliset yritykset tarpeeksi suuria ottamaan osaa laajoihin kilpailutuksiin?

Yhteiskunnallinen yritys on usein osakeyhtiö tai osuuskunta. Silloinhan ovat käytössä normaalit yritystoiminnan rahoitusinstrumentit. Onko tästä riittävästi tietoa?

Yrityksemme joutui hakemaan Leader-rahoituksen yhdistyspuolelta, koska yhteiskunnallista yritystä ei mielletty lainkaan yritykseksi (tavoitteena ei ole voitontavoittelu omistajille). Toisaalta kaikki yrityksen velvollisuudet tulee täyttää. Julkisten hankintojen kilpailutuksessa on aina hinta ratkaiseva tekijä, vaikka pitkällä tähtäimellä yhteiskunnallinen yritys tukisi paremmin alueen kehitystä.

Hankintalaissa pitää olla mahdollisuus ottaa huomioon sosiaalinen näkökulma: pitää työllistää tietty määrä vaikeasti työllistyviä henkilöitä, kestävän kehityksen kriteerit (sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen kestävyys) pitää ottaa huomioon. Tämä pitää olla ehtona, että yleensäkin voi osallistua kilpailutukseen. Hinta toissijainen, mutta tärkeä kriteeri päätöstä tehtäessä. Palkkatuki normaalisti käytössä, ei suoraa rahallista tukea yrityksille, vaan rahoitustukea pitää suunnata henkilökunnan koulutukseen, tiedotukseen, neuvontaan ja opastukseen, kuten Skotlannissa on tehty. Myös verohelpotukset ovat paikallaan.

Nykyisin hankinnoissa hinta on vallitseva tekijä eikä muilla tekijöillä - kuten yhteiskunnallisella vaikuttavuudella - ole juurikaan painoarvoa. Sosiaaliset kriteerit pitäisi saada vahvemmin mukaan hankintapäätöksiin vaikuttavina kriteereinä.

Hankintaosaaminen ja uskallus toteuttaa vaikuttavuuden näkökohtia huomioon ottavia hankintaprosesseja puuttuu laajassa mittakaavassa.

Hankintamenettelyissä mennään liian usein pelkkä hinta edellä. Yhteiskunnalliset yritykset panostavat vaikuttavuuteen, niihin satsaaminen olisi myös yhteiskunnan etu.