Sosiaalisista ja yhteiskunnallisista yrityksistä voisi olla yhteinen lainsäädäntö, jossa määritellään näiden sisällöt. On tärkeätä pitää käsitteet erillään (jos niin halutaan). Lainsäädäntöä tarvitaan ainakin siitä näkökulmasta, jos halutaan että julkisissa hankinnoissa on mahdollista suosia yhteiskunnallisia tai sosiaalisia yrityksiä. Selkein keino osoittaa olevansa ko. yritys on niitä koskeva lainsäädäntö ja mahdollisesti myös rekisteri.

Toimintamuoto olisi hyvä tunnustaa lainsäädännössäkin, jotta kohdistettuja toimenpiteitä olisi nykyistä helpompaa saada aikaan. Ei ole kuitenkaan täysin suoraviivaista sanoa esimerkiksi siitä, kannattaako sitoa ja rajata yhteiskunnallisten yritysten määritelmiä, ainakaan tiukasti, lainsäädännön kautta.

Sosiaalisten kriteerien aito huomioiminen hankinnoissa olisi erillislainsäädäntöä tärkeämpää.