Työntekijän tulee ymmärtää, millaisessa yrityksessä hän työskentelee, sisäistää työnantajan arvot. Toisaalta työntekijät ovat kokeneet positiivisesti sen, ettei heidän työnsä panos mene osakkeenomistajien taskuun, vaan laajemmin yhteisömme (kylämme) hyväksi. Edustamme pienehköä yritystä, jolle jokaisen uuden työntekijän palkkaaminen on aina riski. Tämän vuoksi rekrytoinnissa tulee olla tarkkana, sillä virheisiin ei ole varaa. Sama koskee tosin muitakin pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Sopivien työntekijöiden löytyminen ja niiden pysyvyys.

Rekrytoinnissa oltava samat kriteerit kuin avoimilla työmarkkinoilla yleensäkin on, muuten mahdotonta osallistua kilpailutuksiin. Riski on vain otettava. Yhteiskunnallisessa yrityksessä on oltava sekä ns. normaalilla työteholla varustettuja työntekijöitä että osatyökykyisä ja muita vaikeasti työllistyviä. Sopimuksia tehtäessä on huomioitava mm. urakan aikataulu, joka voi olla pitempi kuin ns. tavallisella yrityksellä, mutta tämä voidaan ottaa huomioon myös hinnoittelussa. Jotta tällainen järjestely onnistuu, on työntekijöiden asenteet ja työnjohdon asenteet oltava kohdillaan.

Tarkoitetaanko tässä sosiaalista vai yhteiskunnallista yritystä? Yhteiskunnallinen yrityshän voi palkata ihan mitä työntekijöitä haluaa. Sosiaaliselle yritykselle on olemassa omat kriteerinsä. Työlainsäädäntö sinällään pitää olla kaikille sama.

Jos ja kun yhteiskunnallinen yritys toteuttaa missiotaan myös henkilöstöpolitiikassaan esim. osatyökykyisiä halutaan työllistä enemmän. Sitä tulisi tukea valmennusta ja muuta tarvittavaa erityistukea tarjoamalla.