Normaalit kanavat ovat riittäviä.

Tilaisuuksien järjestämisen lisäksi on panostettava viestintään, jotta päivälehdistä, somesta, katukuvasta ja muualta saadaan ohjattua ihmiset kommentoimaan ilmastolakia. Aniharva selailee lausuntopalvelua säännöllisesti bongaten tulevia suunnitelmia.

Panostettava tiedon saannin ja ymmärryksen lisäämiseen, jolloin edustuksellisen demokratian voidaan uskoa toimivan.

Some, nettisivut, sähköpostijakelu, lehdistötiedotteet

Opiskelijoiden (15-18) näkemyksiä pitäisi pystyä kuulemaan asioissa, joissa päätetään heille päätyvistä kokonaisuuksista.

Some, nettisivut, sähköpostijakelu, lehdistötiedotteet, kuntalain mukaiset toimielimet.

Kuten aiemmin mainitsinkin, on panostettava vaikuttamisprosessin (sis. tekninen toteutus) saavutettavuuteen. Tähän liittyy mm. mahdollisuus tutustua materiaaliin eri muodoissa (teksti, video, kuva...) ja eri kielillä (myös saame, selkosuomi ja viittomakieli). Hienoa olisi jos alusta mahdollistaisi kysymisen suoraan asiantuntijalta suoraan niissä kohdissa, jotka ovat epäselviä (vrt. Wordin kommentointimahdollisuus). Myös jakomahdollisuudet someen pitää olla laajat ja hyvin esillä, jotta tietoa on helppo levittää omissa verkostoissa.

Tärkeää on miettiä myös, miten suunnittelu saataisiin luontevaksi osaksi oppilaitosten toimintaa osana aktiivisen kansalaisuuteen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen opettamista.

silloin pitää tehkä kohdekohtaisesti suunnattuja kyselyjä. sama sapluuna ei toimi kaikille.

Viestintä: Some, aikakausilehdet, sähköposti, tiedotteet lehdissä ja uutisissa, kunnan tiedotus jne. Myös eri kielet tulee ottaa huomioon (saame, ruotsi, viittomankieli, englanti, arabia....)

Komppaan aikaisemmin kommentoinutta: Monen eri viestinnällisen foorumin kautta. Harva törmää näihin kyselyihin, ellei niitä viestitä tarpeeksi laajasti. Vain asioiden kanssa työskentelevät törmäävät näihin normaalisti. (Kuten itsekin tämänkin kyselyn kohdalla)