Hyvä linjaus. Jos ei myöhemmissä kohdissa tule kommentoitavaksi niin esim. tähän kohtaan voisi lisätä myös toiveen mahdollisuudesta testata APIa jollain feikkiaineistolla. Edelleenkin asiakaslähtöistä on selkeä ajantasainen ja ylläpidetty dokumentaatio. Esimerkiksi tällainen on ymmärtääkseni saanut asiakasorganisaatioilta kiitosta: https://lukemat.hsy.fi/raportti-rajapinta.html

Tavoitteessa puhutaan potentiaalista hyödyntäjistä; valitettavasti varastoon on liian kallista tehdä palveluja vaan pitää olla tiedossa aito käyttäjä.

Tästä puuttuu huomio palvelun tuottamisen pitkäjänteisyydestä, jonka työläys ja vastuullisuus on piilotettu elinkaari-termin taakse.

Yleinen kommentti linjauksiin: Tulee käyttää suomenkieltä! Ei siis API vaan vähintäänkin ohjelmointirajapinta. Mutta onko ohjelmointirajapintakaan selvä termi?
- Onko se siis asiakasrajapinnan kanssa samaa sarjaa? Miten poikkeaa nykytavasta toteuttaa tiedon siirto teknisesti? Eli onko kyse tiedon siirtoon liittyvistä yleisistä linjauksista?
- Mitä kaikkea termillä tarkoitetaan (IT-palvelu, johon sisältyy tietoa tarjoava sovellus / käyttöliittymä, jossa palvelun käyttämiseksi tarpeellinen tieto ja mm. tuen yhteystiedot / semanttinen kuvaus palvelussa siirtyvästä tiedosta / tekninen kuvaus siirtyvän tiedon muodosta / tekninen kuvaus kysymyksistä ja vastauksista, joilla IT-palvelua käytetään)?

Linjauksilla on tavoitteita. Pitäisikö merkitä, mitä tavoitetta kullakin linjauksella pyritään tukemaan?

Voisi olla myös käyttäjälähtöisyys.

Muistutamme, että ulkoinen yhteistyö on kansainvälistä. TUlee käyttää kansainvälisiä standardeja.

Tavoite on kannatettava, kuitenkin, on epärealistista odottaa että käyttötarpeet tunnetaan etukäteen. API-talouden koko ideana on yhdistellä eri toiminnallisuuksia tavalla jota osatoiminnallisuuden kehittäjä ei edes osannut kuvitella. Sen sijaan pitäisi lähtökohtaisesti avata kaikki rajapinnat julkiseen internetiin dokumentaatioineen (API-pääsykontrolli on asia erikseen) ja prosessoida palautetta jatkokehitystä varten.

Tämä on hyvä linjaus.

Tavoite on hyvä, mutta myös haastava. Tiedonhallintalain 22 pykälässä sanotaan: "Teknisen rajapinnan avulla luovutettavien tietojen tietorakenteen kuvauksen määrittelee ja sitä ylläpitää tiedot luovuttava viranomainen. " Jos tyydytään täyttämään lain kirjainta eikä henkeä, on riskinä, että asiaa katsotaan liikaa tuottajan eikä hyödyntäjän eli asiakkaan näkökulmasta.

Kuten kommenteissa on jo tuotukin esille, hyvä huomioida ettei API-taloudessa ole realistista olettaa että kaikki asiakkaat ja käyttötapaukset tunnetaan etukäteen. Toki yhteistyö asiakkaiden kanssa on erittäin tärkeää tässäkin ja priorisoisin toteutuksessa etusijalle ne rajapinnat, joista jo tiedetään että niille on kysyntää.

Kun kommenteissa on otettu kantaa myös toteutukseen, esitän siihenkin näkökulman: APIt eivät ole tarkoitettu loppukäyttäjän käyttöliittymäksi datasisältöön, vaan ne ovat työkalu jolla tietoa välitetään tietojärjestelmien välillä. APIen toteutuksessa tulee pyrkiä hyvään kehittäjäkokemukseen (Developer Experience).

Mitä tässä tarkoitetaan ohjelmointirajapintojen kehittämisellä. Onko kysymys rajapintamäärityksistä, tietojärjestelmistä erillisistä rajapintatoteutuksista, tietojärjestelmätoteutuksista tai jostain muusta. Onko vaarana, että kehitellään varsinaisesta toiminnasta irrallisia asioita ja ratkaisuja, joiden tulevaisuuden resursointi ei ole turvattu.

Periaatteena asianmukaisesti kirjoitettu, mutta kuvauksia tulisi tarkentaa. Tällä hetkellä osuudet kuvauksista ovat jopa virheellisesti ilmaistu, kun verrataan muun muassa muuhun valtiohallinnon ICT julkaisuissa käytettyyn terminologiaan.

Yhteistyön määritelmä myös jopa liian suppea. Seuraavaksi esimerkkejä:

"Asiakaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että ohjelmointirajapinnan potentiaalisten hyödyntäjien tarpeet huomioidaan rajapinnan koko elinkaaren ajan aina tarpeiden kartoitusvaiheesta ylläpitoon asti. " Kuvattu asia ei ole koko elinkaari. Elinkaari kattaa toimenpiteet ideoinnista ja suunnittelusta, toteutuksen ja käytön kautta tuotoksen poistamiseen & päättämiseen. Tätä ilmaisua käytetään terminologisesti elinkaaresta muun muassa Tiedonhallintalaissa, Tiedonhallintalautakunnan suosituksisa, Traficomin julkaisuissa jne. Asiakaslähtöisyyden tulee kattaa koko elinkaari ja osa tätä elinkaarea on myös asian lopettaminen. Tällä tuodaan viestinnällisesti esiin myös elinkaarihallinnan tavoite ylipäätänsä.

Yhteistyö on myös suppeasti määritelty. Etenkin ulkoisessa yhteistyössä tulisi vielä mainita tavalliset kansalaiset. Yksityishenkilöidenkin projekteissa tulisi olla mahdollista käyttää valtiohallinnont tarjoamia API rajapintoja yleisesti.

..2223..