Kuntien ICT-osaaminen digipalveluiden kehittämisessä erityisesti alustaratkaisuissa on aivan olematonta. Lähes pelkkää sekoilua. Keskeistä olisi opettaa, mitä tarkoittaa hallinnon asiakas. Kun asiakas asioi aika monessa kunnassa. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen palvelu vs. virkamieslähtöinen palvelu. Toiseksi olisi löydettävä osaamista ja lyötävä faktat tuulilasiin, miten tolvanoita hankintoja kunnat tekevät. Ostetaan mitä sattuu, ihan keneltä sattuu ja sitten ne järjestelmät pitäisi saada toimimaan yhteen digitaalisten palveluiden kanssa. Ymmärtää It-kulut ja kehittämisen kustannukset vs. sekopäiset hankinnat ja haaveet. Järki hoi! voisi olla teemana.

Henkistä tukea, esim. miten siirtyä asiakas- ja ratkaisulähtöisiin kokeiluihin tavallisen, tuotantolähtöisen ja itsekeskeisen lähestymistavan sijasta.

Tuki pitäisi hankkia paikallisilta alan toimijoilta. Yhtään julkista instanssia ei pitäisi tarvita perustaa sitä varten.

Toimia esimerkkejä Suomesta ja muualta

Alueilla pitää selvittää, minkälaiset verkkoyhteydet alueen väestöllä on: onko yhteyksiä, onko laitteita, onko osaamista käyttää

Valmisteilla ja käynnissä olevien kokeilujen portfolio pitää olla nähtävillä, tiedossa ja jonkun koordinoima kansallisella tasolla. Kokeilujen nopeaa läpivientiä tulisi tukea mahdollistamalla nopea eteneminen hankinnoissa (puitesopimukset, hankintarenkaat, yms. käytettävissä olevat keinot, asiantuntijatuki hankinnan läpivientiin uuden hankintadirektiivin mahdollistamin uusin keinoin).

Olemassaolevien hyvien käytäntöjen löytämiseksi hankkeen alussa teidän tulisi tehdä lyhyt kartoitus mitä ratkaisuja edelläkävijäkunnissa on jo löydetty/tehty digitalisoinnin eteen.

Hyviä esimerkkejä onnistuneista toteutuksista.

esteettömyysohjeistuksia ja asiantuntija-apua

Konkreettisia esimerkkejä digitalisaation hyödyistä kunnan arjessa. Pinttyneet tavat ja muutosvastarinta estävät tehokkaampien toimintamallien käyttöönoton.