voisko kehitysvammaisten työtoiminnassa olla vaikuttamispaja polittiseen vaikuttamiseen ja voisko kansalaisopisto järjestää valtio opin ja yhteiskuntaopin kursseja sekä politikkaa ja valtio oppia tein tutkielman anarkismista

Lähdeluettelo on hyvä.
Olisi hyvä saada lisätietoja, miten tätä sovelletaan ja missä. Miten ministerit aikovat soveltaa kuvausta.
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä itse- ja omahoidon palvelut on pyritty rajaamaan tarkastelun ulkopuolelle, koska näiden alueiden kokonaisarkkitehtuuri on huomioitu aiemmissa julkaisuissa, mutta olisi kuitenkin tärkeä tarkastella kokonaisuutta myös näitä alueita sisällyttäen. Seuraavassa luonnoksessa tämä asia voisi ottaa mukaan.

Salassapito eri toimijoiden välillä on haaste, siinä voidaan mennä molempiin ääripäihin käytännön elämässä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että salassapito on tärkeämpää kuin hyvä palvelu asiakkaalle. Miten salassapidon ongelmat voisi huomioida jo arkkitehtuurissa?

Toinen asia on miten kansalaiset pysyvät teknisen osaamisen vauhdissa kiinni, jotta voivat kayttää tätäkin teknologiaa, voisko nämä tulevaisuuden oppimispajat huomioda arkkitehtuurissa?

Vammaisille ja sairaille on pakko saada apua hetimiten. Monet ovat vaarallisesti systeemin ulkopuolella. Miksei kolmatta sektoria ole huudettu aiemmin apuun. On annettu vain tehdä vapaaehtoista ja toimimattomalla taholla ilman rahoitusta.

Luonnoksesta ei saanut mistään kiinni mitä koko asia edes tarkoittaa.

Toivoisin, että järjestelmät palvelisivat kansalaisia ja ammattihenkilöstöä, ja se tulisi esiin kuvauksessa. Tietosuojakysymykset ovat haaste, niiden ratkaisemiseen toivoisin huomiota. Nykyiset toimijat toimivat siiloutuneesti kompleksisissa elämänvaiheen tilanteissa, tämä tulee muistaa kehitystyössä. Kun palveluita ja toimijoita on paljon, miten tiedonhallinta olisi koordinoidumpaa? Kansalaiset voivat myös väsyä seikkaillessaan mustekalamaisissa palvelu-tuki-rihmastoissa ja yrittäen etsiä apua itselleen.

Hyte-työ on yhteiskuntapoliittisesti tärkeää. Hyten avulla voidaan pidentää työuria ja tukea osatyökykyisiä jatkamaan työssä, nostaa työn tuottavuutta, vähentää julkisten palveluiden tarvetta sekä siten vähentää sote-menoja. Hyte on keskeinen osa sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.
Sosioekonomiset väestön hyvinvointi- ja terveyserot ovat Suomessa edelleen suuret, vaikka väestön hyvinvointi ja elämänlaatu ovat Suomessa keskimäärin parantuneet. Hyvinvointi- ja terveyserot ilmenevät myös eri alueiden ja sukupuolten välillä, ja ne näkyvät kaikissa ikäryhmissä. Erojen kaventaminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite.
STM:n johdolla valmisteltu kokonaisarkkitehtuurityö on tärkeä väline ohjattaessa kokonaisvaltaisesti hyte-työn suunnittelua sekä toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottamista. Kyse ei siten ole ainoastaan tiedonhallinnan ratkaisuista. Arkkitehtuurityö kattaa lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut sekä niiden kehittämisen. Kokonaisarkkitehtuuri onkin toimintatapa ja työväline toiminnan ja tiedonhallinnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja johtamiseen. Kuntoutussäätiö pitää lähestymistapaa hyvänä ja tarkoituksenmukaisena.

Onko tästä tulossa ketterä verkkoversio? Kirja/opus verkossa ei ole se mitä tarkoitan.

Suomen Vanhusväestö on jäänyt muuttuvan yhteiskunnan ulkopuolelle he ovat Yksin

Kansallisen tason ohjausta ja selkeitä johtamisen elementtejä tarvittaisiin linjattavan yhteisesti.