Jos joitain asioita on tarkennettava käyttöönoton jälkeen olettaisin, että se on mahdollista, muuttamatta jotain lakia? Yleensä kaikki tietojärjestelmät ovat ilman poikkeuksia sellaisia, että niiden käyttöönoton jälkeen on tarvittu joitain täydennyksiä, muutoksia tai suoranaisia korjauksia.

Vaikuttaa loogiselta etenemistavalta ja se vastaa suurin piirtein miten kaavamääräyksiä ryhdytään kasaamaan jo nyt, vaikka kyseinen tekniikka ei ole käytössä. Joitakin sanamuotokysymyksiä heräsi: esim alue/korttelialue käsitteet

Kaavamääräysten luominen jatkossa näyttää selkeältä yksinkertaisissa tapauksissa. Mutta entä kuntakohtaiset omat kaavamääräykset, jotka voivat olla hyvinkin laajasti käytössä. Myös eri kaavanpiirtoon käytettyjen järjestelmien taipuminen kaavamääräysten muodostamiseen tällä tavoin ja ohjelmistojen kehittämisen tuomat kustannukset huolettavat

Tontilla voi olla useampia rakennusaloja, jolloin rakennusoiekus tulee olla mahdollista osoittaa raeknnusaloille eikä pelkästään tontille.

Onko kuntien omat kaavamääräykset jatkossa myös löydettävissä tämän työkalun avulla vai täytyykö jokaisen kunnan jatkossakin ylläpitää rinnalla omaa kaavamääräyskokoelmaa?

Sinänsä määräysten laatimistekniikkan ei ole huomautettavaa. Olisi kuitenkin tärkeä, eettä edelleen säilyisi mahdoillisuus kuntakohtaisiin variaatioihin. Varsinkin yleiskaavoissa on kaavan tarkoituksesta ja tarkuudesta riippuen erilaisia kaavamääräystarpeita.

Kaavasisällön tulkinnan ja analysoinnin helpottuminen kiinnostaa paljon. Kuntakohtaisen sisällön ottaminen huomioon on tärkeää, tosin toivon sellaista pohjaa, joka olisi notkea ilmankin.

Kaavasuunnitteluohjelmistojen tuottajien tulee olla mukana tässä suunnittelutyössä etupainotteisesti, jotta ohjelmistoja on mahdollista hyödyntää nopeasti kokonaismuutoksen tapahduttua. Ohjelmistot perustuvat yleisten määräyskokoelmien ja kuntien omien määräyskokoelmien käyttöön. Muutos tulee aiheuttamaan kunnille ohjelmistojen sekä koko RYHTI-hankkeen osalta huomattavia tietoteknisiä lisäkustannuksia. Toimivatko jotkut kunnat kokonaisuudistuksen ja määräysten pilotteina, jotta löydetään ongelmakohdat.

Monimutkaiset tapaukset näissä saattavat vaikeutua.

Yleisperiaate on hyvä. Kaipaisin konkreettista esimerkkiä eli asemakaavaa, jossa on useita kortteleita, eri käyttötarkoituksia ja määräyksiä useista aiheista, havainnollistamaan, kuinka käytännössä toimii, jotta osaisin arvioida tarkoituksenmukaisuutta paremmin. Herää kysymyksiä, viedäänkö lisämääräykset kuten videossa esitetyt autopaikkojen määrään liittyvät tiedot liian tarkalle tasolle työn tekemisen näkökulmasta. Onko tarpeeksi vaihtoehtoja eri tilanteiseen, tai tuleeko jopa liikaa vaihtoehtoja sujuvan käytön kannalta. Miten saada sellainen käyttöliittymä, jotta tietojen syöttämisestä ei tule vaivalloista ja hidasta vaan toimii työtä helpottavana? Millainen vaikutus on pdf:ään,/karttatulosteeseen joka kuitenkin säilyy yhtenä lopputuotteena?

Kaavamerkintöjen tonttikohtaisella määrittelyllä on mahdollisuus yksilöllisempään ohjaukseen, mutta kokonaisuus saattaa olla hankalammin hahmotettavissa. Asemakaavan yleismääräyksistä on nähnyt hetkessä koko aluetta koskevat yhteiset suunnitteluperiaatteet.