Ks. ed. kommentti. Oletan, että jos kaavamääräyspankki osoittautuu käytännön työssä vajaaksi, voisi ilman jonkin kansallisen lain muutosta asiaa tarkentaa. - Yhtenä mitättömän pienenä yksityiskohtana esim. onko lisäkerrosaloja koskevia määräyksiä vai onko ne valmisteltava ns. paikallisena määräyksenä? Voihan olla, että en vain löytänyt tai toisinpäin voikin jatkossa osoittautua hyödylliseksi, että lisäkerrosaloja koskevia määräyksiä ei olekaan. Vaikea arvioida. - Lisäksi olisi hyvä tietää missä vaiheessa videolla lopuksi esitellyt kansallisiksi tarkoitetut kaavamääräykset valitaan tai jokin nykyinen jää niistä pois.
Eri kaavamääräysten löytämiseksi olisi hyvä rakentaa hakutoiminto, jolloin ei tarvitse muista, minkä pääotsikon ja alaotkiskoiden alta kyseinen määräys löytyy.
Tärkeää on esittelytekstissäkin mainittu päivittyvyys.
Ympäristöystävällinen kaavoitus.
Mikä on luokituksen käyttö? Mihin tietotarpeisiin haetaan vastauksia siitä? Tulevaisuudessa tarpeet voivat olla erilaisia, joten on hyvä, jos luokkia voi lisätä ja muokata. Voisiko luokkien riittävyyttä arvioida, katsomalla nykyisiä kaavoja eri puolilta Suomea ja miten määräykset menisivät luokkiin ja kuinka se vastaa tarpeisiin? Paljon asioita jää muu-luokkaan esim. käyttötarkoituksissa virkistysalueissa ei ole (yleis)urheilukenttää, skeittipaikkaa, leikkipuistoa tai uimarantaa. mutta frisbeegolf ja mäenlasku. Muissakin kohdissa mietityttää, miksi jotain on, mutta toisia ei. Ilmeisesti jostain tulevia tietotarpeita, että nimenomaan mäenlaskua seurataan tai se vaatii tietynlaista ylläpitoa. Jos on aina muu-vaihtoehto valittavissa, saa kaikki määräykset tietysti menemään johonkin luokkaan.
On tärkeää säilyttää paikallinen mahdollisuus ohjauksen räätälöintiin. Kaikkia tapauksia ei voi ennakoida määrityksin ja tässä on kuitenkin mentävä sen verran suunnittelu edellä, ettei kirjasto rajoita maankäytön ohjaustarvetta.
Kaavamääräyslajien määrän järkevyyttä on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Oletan että haasteita tulee arkikaavoituksessa eli joustavuutta tarvitaan. Miten näissä kaavamääräyslajeissa on huomioitu ns. strategiset merkinnät (laajennussuunnat, kehittämisvyöhykkeet ym.), jotka on aiemmin tuotu kaavakartalle vain merkinnän avulla mahdollisesti ilman mitään rajausta.
Monissa kunnissa käytössä olevat määräykset aiheesta "seuraavat tilat saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi" tulisi selkeyttää. Nyt on monissa kaavoissa tulkinnanvaraa siitä, sisältyykö joku tila rakennusoikeuteen vai tuleeko se lisäksi. Sama koskee myös asemakaavoja, joissa tontille osoitetaan velvoite esim. pienen liiketilan rakentamiseen. Oikeastaan paras olisi, jos aiheesta olisi selkeä valtakunnallinen määräys.
Tässä pitäisi pitää erillään tietomallin ominaisuudet (kaavamääräyslajien määrä) ja suunnittelusovellusten käytettävyys. Jo mallin tasolla tehty ryhmittely toki ohjaa sovellusten kehitystä jossain määrin, mutta viime kädessä eri sovellukset ovat vapaita löytämään parhaat tavat, jolla kaavamääräysten käyttö tehdään helpoksi.
Kohta ei taida olla oikea, mutta Miro-taululla avautuvissa asemakaavan kaavamääräyslajeissa ei enää käytetä termiä -korttelialue. Onko kyse tietoisesta päätöksestä, että korttelit siirretään historiaan? Rakentamisen määrän kohdassa ei puhuta rakennusoikeudesta muuta kuin lisärakennusoikeuden kohdalla muutoin käytetään kerrosalaan termiä. Onko tarkoituksenmukaista uudistaa vakiintuneita termejä ja laskentamenetelmiä? Perusteluja kaivataan! Yleiskaavan käyttötarkoitusmerkinnät ovat samantasoisia kuin asemakaavassa. Yleiskaavoissa ei myöskään osoiteta rakennusalaa. Yleiskaavan käyttötarkoitusmerkinnät ja muut merkinnät tulee olla yleispiirteisempiä kuin asemakaavassa, jossa käyttötarkoitus on jo yksilöidympää. Ollaanko tähtäämässä taas yhteen kuntakaavaan? Miksi vanhat merkinnät eivät ole pohjana tälle työlle?