Miten laki huomioi esim. ammattikorkakouluopiskeljoiden terveydenhuollon, jota ei nykyisellään ole järjestetty yhdenvertaisesti yliopisto-opiskelijoiden kanssa (esim. YTHS olisi tässä hyvä ja mahdollinen ratkaisu)? Laissa sanotaan nyt näin; Maakunta, jonka alueella oppilaitos sijaitsee, on velvollinen järjestämään opiskeluterveydenhuollon palvelut kaikille
oppilaitoksen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.".
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on SOTE- uudistuksessa järjestettävä yhdenvertaisesti kuntoon..

Maakunnat eivät nykyrajoin ole mitenkään järkeviä.

Maakuntien määrä olisi voinut olla pienempi väestömäärältään näin vähäisessä maassa.
Henkilöstön asema on kuvattu hyvin, mutta melko sekava on tilanne: osa menee maakunnan laitoksiin ja osa yhtiöihin?

Sote on suurin kuntauudistus mitä Suomessa on nähty pitkään aikaan. Maailmanlaajuisen urbanisoitumisen myötä koen että syrjäseutujen palvelujen kaikkoaminen isompiin keskuksiin on joka tapauksessa vääjäämätöntä, joskin valitettavaa osalle kansalaisista. Olisin toivonut, että kunnat olisivat voineet itse päättää mihin sote-alueeseen haluaisivat kuulua ilman poliittista ohjausta. Maakuntia olisi voinut olla vähemmän.

Esim. Uusimaa on melkoinen mammutti, jos pääkaupunkiseudulle ei tule omaa pakettia.

Mielestäni asiassa on edetty lääkärijohtoisesti ja unohdettu muut ammattiryhmät. Sairaanhoitajat ovat suurin hoitoalan ammttiryhmä ja myös heidän ja muidenkin henkilöstöryhmien ääni tulee saada kuuluviin. Henkilöstön asema uudistuksessa on jäänyt hyvin epäselväksi.

En ymmärrä YTHS:n erityisasemaa, kun vertaa ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Hoitohenkilökunnan asema ja asiantuntemuksen huomiointi on ollut heikkoa lääkärijohtoisessa valmistelussa.

Bättre med vårdare med högre lön än ökad byråkrati och större områden.

Viittaan hallituksen yleiseen penseyteen ja säästövaateisiin työntekijöitä kohtaan.

Henkilöstön asema on epäselvä, mihin ryhmään kuulutaan nyt ja tulevaisuudessa.