Kansalle fyrkka niin että pyysytään elämään

Lainsäädännöstä ei ihan auennut, että miten varmistetaan se, ettei yksittäisen kansalaisen veroprosentti nouse.

Maakuntia voi kai rahoittaa muullakin tavoin kun pelkästään valtion tavoin

Muutokseen tulee menemään niin paljon rahaa, ettei kokonaissäästöä nykytilanteeseen verrattuna saada kuin joskus 20v. päästä. Silti palvelut ja työntekijöiden asema tulee heikkenemään.

Perustettava maakuntien kehitys- tai keskuspankki, joka voi laskea liikkeelle joukkovelkakirjoja.

Jos säästöjä tavoitellaan, niin taitaa uudet maakunnat olla turhan byrokraattisia ja monipolvisia että säästöä syntyisi. Onhan se nähty, että byrokratialla on taipumusta kasvaa valtaviin mittoihin. Paperinpyörittäjiä tunnutaan kaivattavan, eikä monessa päätöksentekoelimessä yhtäaikaa toimivilla ole aikaa / halua perehtyä yksilöllisiin seikkoihin.
Susi taitaa tulla...

Svårt att säga av ovannämnd orsak, gällande kort svarstid och -oändamålsenliga filer.

Klassinen vähemmällä enemmän -puhallus. Vaikea uskoa, että maakunnat pystyvät vuodesta 2019 alkaen organisoimaan sote- ja terveydenhuollon niin tehokkaasti, että säästyneillä kustannuksilla maksettaisiin edes massiivista organisaatiomuutosta saatika sitten päästäisiin tavoiteltuihin säästöihin.

Maakuntien rahoitus tulee toteuttaa antamalla maakunnille itsenäinen verotusoikeus aidon maakunnallisen itsehallinnon tukemiseksi.

Lakipaketissa on esitys, jossa voimalaitosten kiinteistöveroa esitetään siir-rettäväksi osittain verotulojen tasaukseen. Esityksen perusteluissa tode-taan, että kuntien verotulossa kunnallisveron painoarvo pienenee, kiinteis-töveron ja yhtei¬söveron suhteelliset osuudet puolestaan kasvavat, joten osa kiinteistöverosta esitetään otettavaksi ta¬sauksessa huomioon. Voimalai¬tosten osalta tasauksessa käytettäisiin jatkossa yleistä kiinteistöveroprosenttia, voi¬malaitosprosentin sijaan.
Voimalaitosten kiinteistöverohyödyn jakaminen laajemmalle alueelle kuin voimalai¬tosten sijainti¬paikkakunnille ei ole perusteltua, koska tasausjärjes-telmän kautta voi¬malaitosveron tuotto jakaantuisi voimalaitoksen vaikutuk-sista ja vaikutusalueesta riip¬pumattomalla tavalla. Vesivoimalaitospaikka-kunnilla säännöstelystä ai¬heutuneet hai¬tat ovat olleet huomattavat ja ovat aiheuttaneet kustannuksia kunnille. Voimalaitosten sijoituskuntien rooli laitosten toteutumisessa on ollut ratkaiseva. Kuntien merkitys ja vaikutusmahdollisuudet laitosten sijoittumiseen syntyvät kaavoituksen, rakennuslu¬pien sekä joissain tapauksissa myös ympäristölupien käsittelyn kautta.
Voimalaitosten kiinteistöveron siirtäminen osittain verotulojen tasauk¬seen on margi¬naalinen asia muille kunnille, mutta oleellinen niille kunnille, joiden alu¬eella sijaitsee valtakunnallisesti vesivoiman tuottamisen kannalta merkittäviä voi¬malaitoksia. Kun¬nan talouden näkökulmasta kiinteistövero ei kärsi suhdannevaihteluista kunnallisve¬ron tapaan, lisäksi se on hallinnollisesti yksinkertainen eikä veropohja siirry ulko¬maille. Kuntaliiton mukaan kiinteistövero onkin hyvä ja tehokas paikallishallinnon veromuoto ja sitä tulee edelleen kehittää.

Esityksen mukainen voimalaitosveron osittainen huomioiminen muuttaisi ainoastaan valtionosuuksia saajien välillä, mutta ei lisäisi kerättävää kiin-teistöveromäärää eikä muuttaisi valtion osuutta. Näin ollen esitys ei ole pe-rustelu myöskään valtiontalouden tilanteen näkökulmasta.

Lainsäätäjän tarkoituksena on alun perin ollut turvata voimalaitoskuntien taloudellista asemaa pysyvällä järjestelyllä (Kiinteistöverolaki 14 §). Tämä menettely tukee sitä näkemystä, että voimalaitosten sijaintikunnille on haluttu periaatteelli¬sesti turvata ta¬loudellinen hyöty kaikissa tilanteissa menetelmästä riippumatta.