eu hankkeiden laatuun

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen monialaisella tutkimuksella. Vähäenergiaisen ja vähäpäästöisen teollisen tuotantotalouden edistämiseen sekä maatalouselinkeinojen ja siitä riippuvaisten alojen yleiseen tki-rahoitukseen.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen monialalaisella ja käytännön ratkaisuja hakevalla tutkimusyhteistyö maa- ja metsätalousaloilla. Panostaminen älyteknologian käytännön läheiseen ratkaisuja hakevaan TKI toimintaan olemassa olevan datan parempaan hyödyntämiseen. Maa- ja metsätalousalan perustutkimuksen kuntoonsaattamiseen (biokaasu, älyteknologia, maaperätutkimus).

Näen yhtenä keskeisenä tavoitteena olevan PK-yritysten TKI-panostusten kehittämisen. Tähän tarvitaan toisiaan tukevia toimia verotuksessa, tki-henkilöstön palkkaamisen ehdoissa sekä myös rahoituksen ehdoissa. TKI-toimintaan osallistumisen tulee olla houkuttelevaa ja samalla myös epäonnistumisien täytyy olla toiminnan kannalta hallittavia. Houkuttelevuutta saadaan aikaiseksi myös nopeilla tuloksilla, joka edellyttää soveltavaa otetta. Epäonnistumisien hallintaa voidaan tehdä rahoitusehdoilla.

T&K-menojen kasvattamisen toteutus tarvitaan oikeasti eikä paperilla.
Lisäyksen etenkin kotimaiseen elintarvike- ja energiantuotantoon (koko ketju kuluttajiin saakka), omavaraisuuteen, kiertotalouteen (paljon kattavammin kuin paljon julkisuutta saaneisiin vaatteisiin ja akkuihin) tulisi panostaa. Arktinen ulottuvuus ja pohjoisen ilmasto olot prioriteettina.

Yritysten ja korkeakoulujen EU-rahoituksen lisäämiseen; konkreettista apua hakemuksiin [LAATU!] ja hanketoiminnan käytännön tukemiseen [tuki käynnissä oleviin projektien paperisotaan].

Olennaista ei ole panostusten suuruus, vaan mitä sillä saadaan aikaan. 4%:n tavoite on panostustavoite ja se perustuu olettamukseen, että yksityinen sektori lisää omia panostuksiaan kaksinkertaisesti sillä määrällä, mitä julkinen sektori lisää. Näin ei automaattisesti ole, vaan sillä on merkitystä mihin ja miten julkiset lisäpanostukset kohdennetaan. Samoin sillä, että yrityksillä on itsellään riittävät edellytykset ja kannusteet tehdä vastaavat investoinnit. Kaikki julkiset t&k-panostukset eivät ole tässä mielessä ollenkaan samanarvoisia.

Ei onnistu, jos yritysten omarahoitusosuutta ei pienennetä - eli paukkuja siihen. Lisäksi työnantajia pitää tukea irrottamaan asiantuntijoita T%K hankkeisiin - palkkatukea esim. sijaisen hankkimiseen.

Hankkeiden käsittelyyn kokonaisuutena huomioiden myös innovaation kaupallistaminen ja vienti markkinoille.

Pk-yrityksiin, koska siellä on paljon potentiaalia ja ainakin lukumääräisesti eniten hankkeita - jokin osa niistä nousee menestykseksi.

Julkinen rahoitus tulisi kohdistaa aihealueisiin, joissa Suomessa on todettua osaamispotentiaalia ja jotka onnistuessaan voivat luoda erittäin paljon vaurautta ja työpaikkoja Suomeen.