Yksilöiden tulisi aktivoitua huolehtimaan omasta elämästään ja samalla kannustamaan toisia menestymään. Emme voi vain odottaa, että joku taho huolehtisi ja järjestäisi asiat meidän puolestamme. Tarvitaan tuoreita ideoita, tekoja ja innostusta, jotta pärjäämme maailmassa. Tarvitsemme osaajia ja ideoita Suomeen myös maailmalta. Miten heitä pystytään houkuttelemaan tänne? Maailman laajuinen kilpailu osaajista on jo nyt käynnissä. Miten pidämme huolen siitä, että Suomen kouluttamat asiantuntijat ja osaajat kelpaisivat myös muualle? Emme voi elää pullossa vaan menestyäksemme meidän tulee olla entistä avoimempi yhteiskunta ja kansa. Vuorovaikutus ja yhteistyö kansainvälisessä kontekstissa on yhä tärkeämpää.

Joustavan ja liikkuvan työn mahdollistaminen.
Robotisaation ja automaation lainsäädännöllisten esteiden poistaminen ja kehityksen edesauttaminen aktiivisesti.

Yksi merkittävä muutos ovat erilaiset laskutuspalvelut kuten esimerkiksi Ukko.fi joiden avulla työntekijä voi työllistää itse itsensä ryhtymättä kuitenkaan kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Tulevaisuudessa kun yhä useammat tehtävät automatisoidaan yhä useammat joutuvat varmasti miettimään itsensä työllistämistä tavalla tai toisella turvatakseen toimeentulonsa. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai halua ottaa taloudellista riskiä ryhtymällä täysipäiväiseksi yrittäjäksi joten lainsäädäntöä näiden laskutuspalveluiden osalta tulisi muuttaa siten, että esimerkiksi työttömällä olisi mahdollisuus saada tulojen mukaan soviteltua työttömyystukea mikäli laskutuspalvelun kautta hankittu toimeentulo ei riitä elämiseen.

Miten ja millä keinoilla luodaan yleisestijaettu "konsensuaalinen" näkemys työelämän kehittämisen tarpeista ja tavoitteista sekä voimavarojen optimaaliseksi suuntaamiseksi toimien vaikuttavuuden takaamiseksi kaikkien työelämässä olevien osalta, ja erityisesti rakennemuutoksen toimialoilla.

Monella alalla työt muuttuvat projekti-/hankepohjaisiksi ja niihin etsitään tekijät avoimilta markkinoilta. Näin saadaan parhaat ihmiset kulloiseenkin työhön. Useammat ihmiset työllistävät itsensä sen sijaan että heillä olisi vuosien tai jopa vuosikymmenten pituisia työuria yhdelle työnantajalle. Uskon että tämä tuo kaivattua tuottavuusloikkaa, kun hankkeissa ei tarvitse roikottaa osaamatonta väkeä vain sen vuoksi, että he sattuvat olemaan jossain tietyssä paikassa töissä. Haittapuolena tässä on se, että kaikilla ei ole sellaisia ominaisuuksia, joita tarvitaan: avoimuutta, joustavuutta, rohkeutta, sosiaalisuutta, halua ja kykyä heittäytyä aina uuteen jne. Rutiinityöt tekee jatkossa robotti. Myös sellaiset tehtävät, joihin ei tarvita koulutusta, tulevat vähenemään ja tällöin osa väestä jää aika tyhjän päälle ja kansalaispalkka tulee varmaan toteutumaan, toivottavasti joustavana, jolloin myös osa-aika- ja ptkätöiden vastaanottamisen pitää olla helppoa. Avainasia tulevaisuudessa on se, että työt ja tekijät löytävät helposti toisensa.
Terveiden ja työkykyisten suomalaisten pitää lopettaa kitinä ja ottaa enemmän vastuuta itsestään, tai Suomi putoaa kehitysmaaksi eikä täällä pystytä enää huolehtimaan heikommista, mitä itse kuitenkin pidän sivistysmaan merkkinä. Ja johtajanpaikat eivät voi olla palkintoja vaan ne pitää olla niiden hallussa, joilla on JOHTAMISEEN vaadittavaa osaamista.

Valtion velvollisuusteen järjestää asumisalue, terveydenhuolto sekä perustulo kaikille kuntalaisille. Koulutus ja yksityisyritteliäisyys. Otettava huomioon myös vajaakuntoiset, eläkeläiset ja idealistit. Ensimmäinen ryhmä ovat koulutetu aikuisväestö. Jälkimmäinen ryhmä on työ joka tehdään hoitamalla kunnallisia työtehtäviä palkkana perustulo. Tähän jälkimmäiseen ryhmään voitaisiin ottaa myös reippaat, terveet eläkeläiset mukaan. Mottona yksin ei tarvitse toimetonna kotona kököttää - tule toimimaan yhteisen kotiseudun parhaaksi.

Uusien työtehtävien syntyminen ja niihin tarvittavan osaamisen varmistaminen. Suorittavat rutiinitehtävät jäävät robottien tehtäväksi ja ohjelmoijia sekä innovaattoreita tarvitaan tukuttain kun näitä prosesseja automatisoidaan ja robotisoidaan. Työn merkityksen muutos ihmisen elämän kokonaisuudessa tulisi jotenkin myös huomioida. Edelleenkin identiteettimme muodostuu osin työllisyytemme ja ammattimme - tai niiden puuttumisen kautta. Tämä on iso kysymys, joka edellyttää ajattelutavan kollektiivista muutosta. Soisin mielelläni että se panostus, joka nykyisellään menee tuotannon automatisoitaviin/robotisoitaviin tehtäviin jatkossa käytettäisiin esimerkiksi globaalin hyvinvoinnin edistämiseen.

Koko yksilön ansaintalogiikka tulee muuttumaan, kun työtä tekevät robotit ja ihmisen aika ja panostus kohdistuu esimerkiksi kestävän kehityksen edistämiseen - tulisiko kompensaatio kerätä jotenkin kollektiivisesti, vai ryhdymmekö palkitsemaan innovaatioita tai hyväntekijöitä? Mikä on tulevaisuuden raha? Muodostuuko vaihdon väline osin ohjelmointi- ja innovaatiokontribuutioiden kompensaatiosta ja osin globaalia hyvinvointia lisäävien tekemisten summana, esimerkiksi virtuaalipisteinä tai -etuina, joita voidaan vaihtaa vaikkapa ruokaan tai palveluihin?

Työelämässä olevien osaamisesta huolehtiminen ja osaamisen parantaminen kaipaavat satsauksia koko ajan. Nyt hyvin koulutetuille menee koulutuksen rahat.

Työssä jaksaminen! Uudet innovaatiot vievät aikaa omaksua, resurssit kapea-alaistuvat konkari-työntekijöiden eläköityessä, laatu- ja vaikuttavuuskriteerit voivat jäädä heitteille, jos mennään tehokkuus edellä yms. Miten edistää työssä jaksamista? Säännöllinen, eriytetty kuntoutus antaa välineitä ja valjastaa voimavarat työurien pidentyessä ja työolosuhteiden muuttuessa.

Työssä jaksaminen! Uudet innovaatiot vievät aikaa omaksua, resurssit kapea-alaistuvat konkari-työntekijöiden eläköityessä, laatu- ja vaikuttavuuskriteerit voivat jäädä heitteille, jos mennään tehokkuus edellä yms. Miten edistää työssä jaksamista? Säännöllinen, eriytetty kuntoutus antaa välineitä ja valjastaa voimavarat työurien pidentyessä ja työolosuhteiden muuttuessa.