Onkin syytä tiedostaa laajasti, että tuottavuus- ja kilpailukykyloikkaa tai niin sanottua ”takaisinmaksua” ei tapahdu, jos t&k:n tuloksia ei oteta käyttöön tai niitä ei hyödynnetä yrityksissä. TKI-politiikassa tulisikin katsoa myös t&k -prosessin jälkeen tapahtuvaa toimintaa ja arvioida toimenpidepalettia ja investointikannustimia kokonaisuudessaan uudelleen. Yrityksillä ja julkisella sektorilla on saatavilla jo paljon teknologiaa ja ratkaisuja, joilla edistettäisiin jo nyt merkittävällä tavalla niin tuottavuutta kuin vihreää siirtymää. Näiden investointien tekemiseen tarvitaan myös vauhdittamista valtion toimesta.

Toimiakseen tehokkaasti TKI-järjestelmä tarvitsee tutkimus- ja innovaatiomyönteisen toimintaympäristön. Eri hallinnonalojen lainsäädäntöhankkeissa pitää tarkastella säädännön vaikutuksia TKI-toimintaan edellytyksiin. Myös esimerkiksi julkisilla hankinnoilla voidaan edistää TKI-toimintaa.

Tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö vaatii kansainvälisyyttä, ja kansainvälisyys vaatii Suomalaiselta elinkeinoelämältä parempaa englannin ja muiden kielien osaamista ja hyväksymistä. Oleellinen keino tavoitteen toteutumiseen tekstissä mainittujen lisäksi on siis myös kieliosaaminen Suomessa.

Tätä tulee edistää kaikin tavoin. Positiivinen ympäristö ja kannustimet tukevat yrityksien kasvuhalukkuutta ja TKI-kokeiluja, ne tuovat tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja julkista sektoria yhteen ja luovat edellytyksiä TKI-toiminnan kasvulle.

Tutkimus- ja innovaatiomyönteistä toimintaympäristön tukemisessa olisi syytä mainita myös hallinnonalat ja toimialat ylittävä toiminta. Tämä edellyttää monialaisia myös monialaisia valtion aluehallintoviranomaisia (tällä hetkellä ELY-keskukset) sekä muuta poikkihallinnollista yhteistyötä, jota myös tulevaisuuden hallinon rakenteet tukevat.

- Nykyinen aineistojen käyttö terveystutkimuksessa on kallista ja hallinnollisesti aikaa vievää, kun melkein kaikkia aineistoja täytyy hakea FinDatan kautta. Tämä rajoittaa merkittävästi terveystutkimusta nykyisellä rahoituspohjalla.

Yleisesti:
- Suunnitelmassa ei huomioida tai mainita kovin hyvin ihmistieteitä (Sosiaali-, Humanistiset-, Kasvatustieteet jne) eli tutkimusaloja joiden osuutta tulisi lisätä monitieteellisessä tutkimuksessa entisestään.

Laaja-alainen TKI-toiminta on kansallisen talouden kehittymisen ja kilpailukyvyn kannalta merkityksellistä. Koulutus, tiede, tutkimus- ja innovaatiotoiminta on nostettava etusijalle kaikessa toiminnassa, kun kehitetään ja uudistetaan suomalaista yhteiskuntaa ja sen toimintaedellytyksiä.

Korkeakouluille on luotava tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö, jossa eri alojen asiantuntijat voivat hyvillä toimintaedellytyksillä luoda ja jalostaa uutta tietoa.

Osaamisen, työelämän ja yhteiskunnan kehittämistä koskevien päätösten on perustuttava hallinnonalojen väliset rajat ylittävään politiikkaan.

Korkeakoulujen rahoituslakeja olisi uudistettava sisällyttämään innovatiivisten spin-off-yritysten luomisen.

Korkeakoulujen immateriaalioikeuskäytänteet päivitettävä tukemaan nykyistä enemmän uusien startupien syntyä. Varmistettava, että tuetaan korkeakoulujen henkilöstöä luomaan uusia yrityksiä korkeakoulujen immateriaalioikeusportfolion kerryttämisen sijaan.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden potentiaalin lunastaminen vastaa osaksi osaavan työvoiman haasteisiin sekä myös kansainvälistymistavoitteisiin. Se edellyttää nykyistä pragmaattisempaa lähestymistä kielitaitovaatimuksiin sekä niiden soveltamiseen.

Virtual Finland -hanke vietävä pikaisesti maaliin tukemaan osaamisperusteista maahanmuuttoa.

Luodaan pitkäaikainen verotuksen kokonaissuunnitelma: kevennetään ansioverotusta ja suunnataan verotusta systemaattisesti ympäristö-, haitta- ja kulutusveroihin. Pitkäaikaisuus lisää verotuksen ennakoitavuutta Suomeen investointeja suunnitteleville yrityksille.

Nostetaan asuntotuotantoa vastaamaan työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tavoitteita.

TKI-toiminta edellyttää yhteistä toimintakulttuuria, osaajia ja riittävän monitieteistä ja monialaista lähestymistapaa. Suunnitelmassa tulisi huomioida nykyistä vahvemmin myös sosiaaliset innovaatiot ja niiden rooli teknologiakeskeisten tai -lähtöisten innovaatioiden rinnalla. Laadukas perustutkimus sekä tieteiden välinen tutkimus ovat avainasemassa, kun pyritään ratkaisemaan yhteiskunnan ja ihmiskunnan isoja ja ilkeitä ongelmia.

Tutkimuksen ja TKI-toiminnan edellytyksiin kuuluu mahdollistava lainsäädäntö. Isoissa uudistuksissa, kuten sote-lainsäädännön ja kokonaisuuden uudistaminen on tärkeää huolehtia, että dataa voidaan jatkossakin käyttää tutkimustarkoituksiin turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Suomen lainsäädäntöä tulee uudistaa huomioimaan paremmin tutkimuksen tarpeet sekä tutkimustulosten hyödyntäminen. Tämä koskee sekä lainvalmistelua että jo voimassa olevan lainsäädännön tarkastelua (mm. tekijänoikeuslaki, korkeakoulukeksintölaki, toisiolaki). Unifi on ehdottanut ratkaisuksi tutkimuslainsäädäntöneuvoston perustamista. Niin ikään avoimen tieteen käytännöt ja palvelut edistävät tutkimuksen, TKI:n ja koulutuksen kehittämistä.

Kilpailu osaajista kiihtyy globaalisti. Suomen pitää entisestään panostaa myös Talent Boost -toimiin ja vastaaviin toimenpiteisiin, joilla houkutellaan opiskelijoita, väitöskirjatutkijoita sekä tutkijoita Suomeen.Tarvittavia tukitoimia, kuten kielikoulutusta, on lisättävä.

Tutkimuksen ja koulutuksen eriytymistä on vältettävä. TKI-panostusten rinnalla uusiutuminen sekä tuottavuuden kasvu syntyy koulutuksesta. Unifi huomauttaa myös, että yliopistojen ja koko koulutusjärjestelmän korkea laatu on lähtökohtainen edellytys sekä laskeneen koulutustasomme korjaamiselle että tarvittavien tuhansien uusien TKI-osaajien kouluttamiselle. Yliopistokoulutus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen. eikä tutkimusta ja koulutusta voi erottaa toisistaan. Panostukset TKI-toimintaan eivät saa olla pois koulutuksen resurssoinnista. Opiskelijamäärien nostaminen edellyttää pysyvää perusrahoituksen nostamista.

Vienti ja kansainväliset investoinnit Suomeen ovat kestävä keino hyvinvointimme rakentamisessa. Tutkimus- ja innovaatiomyönteiselle toimintaympäristölle kaksi keskeistä tekijää, joihin julkisen toiminnan avulla voidaan vaikuttaa, ovat lainsäädäntö ja kotimarkkinoiden toiminta. Tarvitaan innovaatiomyönteinen lainsäädäntö, sen tulkinta ja toimeenpano ja kilpailuneutraali kotimarkkina. Innovatiivisia julkisia hankintoja pitää tehdä paljon nykyistä enemmän, ja luoda niitä varten riskienjakomekanismi, turvaverkko, joka auttaa yksittäistä hankintayksikköä tekemään innovatiivisia hankintoja. Vientiyrityksille kotimarkkina on referenssimarkkina vientiä varten. Kilpailuneutraalia kotimarkkinaa tulee kehittää niin Suomessa kuin Euroopan tasolla.