Toivomme, että taulukkoa selvennetään äidinkielen osalta. On syytä kirjata näkyviin, mitä kaikkea taulukon äidinkieli-termi kattaa.
Voisiko S2-arvosanan pisteyksen nostaa taulukkoihin äidinkielen rinnalle.
Kannatamme äidinkielen painoarvon nostamista. Äidinkieli sekä S2 toimivat pohjana kaikkien muiden oppiaineiden opiskelussa.

Äidinkielen antama pistemäärä ei saisi olla missään taulukossa korkeampi kuin mahdollinen painotettava aine.

Äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä oppiaineen arvosanat antavat samat pisteet. Kriteerien ollessa epäselvät siitä, kuka voi suorittaa S2/R2 -kokeen, tulevat monet hakupainealoille hakevat opiskelijat pyrkimään suorittamaan S2/R2-koetta äidinkielen sijaan. Kriteerit pitäisi luoda vedenpitäviksi, ja lukioiden päätösvaltaa tulisi asiassa rajata yhdenvertaisuuden toteutumisen vuoksi.

Äidinkieleltään vieraskielinen, mutta koko ikänsä suomessa asunut ja suomea puhuva henkilö voi valita kirjoittaako hän S1 vai S2 kielen. Samalla osaamisella saa paremman arvosanan S2:sta kuin S1:stä, joten näiden pisteytystä tulisi tarkastella uudestaan.

Lisäksi vieraskielisia tulisi ohjata nykyistä selkeämmin S1-ryhmään jos vain kotimaisen kielen osaaminen on tyydyttävällä tasolla.

Tieteellisen kirjoittamisen tärkeyden näkökulmasta, äidinkielen merkityksen nosto meidän mielestämme perusteltua.

Esityksessä eniten pisteitä saa äidinkielestä. Perustelut äidinkielen arvosanan voimakkaalle painotukselle eivät vakuuta. Tutkimusnäytön relevanssi on todellisuudessa epäselvä. ”Yhteinen käsitys” ei ole mikään hyväksyttävä peruste.
Äidinkielen painottaminen perustuu myös omituiselle oletukselle, että abiturientti voisi saada esimerkiksi esseevastauksia edellyttävissä reaaliaineissa (kuten filosofia tai historia) korkeimpia arvosanoja, vaikka tämän luki-taidot olisivat vakavasti puutteelliset. Asia on varmasti päinvastoin: esim. sujuva kirjoittaja saanee niissä lisäetua, ja nyt tästä tavallaan palkittaisiin kaksinkertaisesti. Mitä tulee kriittisen ajattelun taitoihin, on vaikea uskoa, että menestys äidinkielessä todella osoittaisi sitä paremmin kuin vaikkapa menestys filosofiassa.

Vaikka myös yhdeksi päälähtökohdaksi on ilmoitettu ”negatiivisten ohjausvaikutusten vähentäminen”, esitetyllä mallilla on edelleen selvästi liikaa tällaisia ohjausvaikutuksia. Esityksessä ilmoitetaan: ”Tavoitteena on, että todistusvalinnan pisteytyksellä kannustetaan valitsemaan oppiaineita monipuolisesti lukiolaisen oman kiinnostuksen, tavoitteiden ja valmiuksien mukaisesti.” Tämä ei esityksessä kuitenkaan aidosti toteudu.

Äidinkielen nostaminen hallitsevaan asemaan ei voi olla aiheuttamatta negatiisivia ohjausvaikutuksia. Todistusvalintaa perusteltiin 2017 keskeisesti sillä, että niiden avulla päästäisiin eroon eriarvoistavista maksullisista valmennuskursseista. Näin ei tapahtunut, vaan erityisesti matematiikan valmennuskursseja on vain suunnattu yhä nuoremmille. On helppo ennustaa, että tämän esityksen toteuttaminen johtaisi vain valmennuskurssien keskittymisen enemmän äidinkieleen.

Poängsättningen av modersmål som det ämne som ger flest poäng är en bra och välmotiverad utveckling forskningsresultat visar att goda kunskaper i modersmål korrelerar med god studieframgång. Goda kommunikationsfärdigheter är väsentliga för arbetslivskompetensen i alla branscher. Goda färdigheter i modersmålet underlättar även inlärningen av denna kompetens.

Äidinkielestä saatavat korkeat pisteet ovat perustellut, koska äidinkielen osaaminen on pohjana kaikelle oppimisella ja äidinkieli on aine, jota kaikki opiskelevat automaattisesti.

Äidinkielen painotus on hyvä ja kannatettava. Lukutaito, lähdekriittisyys ja kirjoittaminen ovat alalla kuin alalla osa olennaista osaamista. Koska äidinkieli on (ainoa) pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa, tulee sen pisteytys olla korostettu myös korkeakouluhaussa.

OAJ pitää ehdotettu äidinkielen painoarvon lievää vahvistamista kannatettavana esitettyihin perusteluihin pohjautuen.

On hyvä, että äidinkielen rooli yleisistä opiskeluvalmiuksista kertovana osaamisena on otettu huomioon. Sivistyskatsaus 2023 toi esiin oppimistason laskun haasteen ja myös suomalaisten nuorten lukutaidon laskun. Lukutaito on todella merkittävä taito kaikissa oppiaineissa ja kaikilla aloilla.