EB-tutkinnossa suoritettu Other National Language (ONL) on joko suomi tai ruotsi. Sen tavoitetaso oppimäärän päättyessä on B2 Kieltenoppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (Euroopan Neuvoston laatima) asteikolla. Sitä opiskellaan opintojen aikana vähintään sama tuntimäärä kuin pitkää kieltä suomalaisessa koulujärjestelmässä. Näistä syistä EB-tutkinnon Other National Language -oppiaineen tulisi vastata pisteytykseltään suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän kielen pistemäärää (ei keskipitkän kuten ehdotuksessa nyt on).
EB-tutkintoon liittyvässä osuudessa on lisäksi seuraava virheelliseen ajatukseen johtava muotoilu: ”EB-tutkintoon kuuluu kahdeksan kirjoitettavaa ainetta, joista viisi suoritetaan kirjallisina ja kolme suullisina. Todistusvalinnassa pisteitä voi saada kaikista niistä aineista, jotka on kirjoitettu kirjallisesti ja/tai suullisesti.”
Tulisi olla:
”EB-tutkintoon kuuluu 5 kirjallista koetta ja 3 suullista koetta. Osassa oppiaineita suoritetaan sekä kirjallinen että suullinen koe. Todistusvalinnassa pisteitä voi saada kaikista niistä aineista, jotka on kirjoitettu kirjallisesti ja/tai suullisesti.”
Ylioppilastutkintolautakunta pitää kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytyksessä esitettyjä linjauksia kannatettavina. Kansainvälisiä tutkintoja suorittavat voivat halutessaan suorittaa erillisiä suomalaisen ylioppilastutkinnon kokeita.
Ei lausuttavaa
FSS ei ota tässä asiassa kantaa.
FSS tar inte ställning i frågan.
On ehdottomasti hienoa, että IB-opiskelijoiden haasteita todistusvalinnan suhteen korjataan. Myös niistä aineista, joita suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ei ole, tulee saada oikeudenmukainen määrä pisteitä.
IB-tutkinnon taideaineiden pisteyttäminen voi silti aiheuttaa kummeksuvia katseita suomalaista ylioppilastutkintoa suorittavien silmissä, jotka eivät saa hyödynnettyä taideaineiden opintoja opiskelijavalinnassa. Toivottavasti tämä uudistus vauhdittaa myös lukiodiplomien hyödyntämistä yliopistojen todistusvalinnassa.
DIA-tutkinnosta on esitetty seuraavaa lausetta: " Jos pisteytettäviä aineita on enemmän kuin tutkintoaineita, katsotaan loput pisteet Helsingin Saksalaisen koulun antamasta vastaavuustodistuksesta". Koska tutkintoaineiden määrä ja valinta (eli mitä aineita tutkintoon voi sisällyttää) on tiukasti rajattu, tulisi tämä lause korjata nykyiseen muotoonsa: " "Mikäli pisteytettävät aineet eivät sisälly hakijan tutkintoaineisiin, katsotaan pisteet Helsingin Saksalaisen koulun antamasta vastaavuustodistuksesta."
Helsingin Saksalaisessa koulussa lyhyestä matematiikasta ei ole olemassa tutkintoa, vaikka kaikki opiskelijat suorittavat laajudeltaan pitkää matematiikkaa vastaavan oppimäärän, joten esitetään lausetta poistettavaksi: "Lyhyestä matematiikasta, musiikista ja kuvataiteesta on kuitenkin mahdollista saada pisteitä ainoastaan jos ne on suoritettu tutkintoaineina."
Jatkotyössään työryhmän olisi hyvä luoda suuntaviivoja myös tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvan englanninkielisen ylioppilastutkinnon pisteytykselle.
Ei kommentteja.
Kansainvälisistä tutkinnoista
Suomalainen yliopistokoulutus on ensisijaisesti kaksikielistä. Englanninkielisten maisteriohjelmien lisääntyminen on hyvä asia kansainvälistymisen edistämisessä ja ulkomaalaisten opiskelijoiden ja osaajien houkuttelussa Suomeen. Kansainvälisten tutkintojen osalta tulisi Yleisistä opiskeluvalmiuksista kertovan osaamisen käsitettä avata hieman lisää ja olla tämän kanssa avoimempia. Auttaako laaja saksan tai ranskan kielen osaaminen suomen- tai ruotsinkielisissä kandiopinnoissa? Kotimaisten kielien äidinkielen painotus kielellisestä osaamisesta ja opiskelumenestystä ennustavana aineena on ymmärrettävää ja puollettavaa, mutta samaa logiikkaa ei voida käyttää muihin kieliin. Vaikka hakijamäärät EB-, IB, RP tai DIA-tutkinnoilla ei välttämättä ole suuria, suomalaisen tutkintomallin pisteytyksen siirtäminen kv tutkintoihin ei ole ongelmatonta.
Kansainvälisissä tutkinnoissa on nähtävästi jäänyt epäloogisuuksia eri oppiaineiden välisiin arvostuksiin. Esimerkiksi geotieteiden osalta EB ja IB-tutkintojen sekä RP- DIA tutkintojen maantieteen arvostuksen erilaisuus hämmästyttää suhteessa suomalaiseen tutkintoon. Emme voi sanoa kuin suomalaisen maantieteen luonnontieteellisestä tilasta mutta emme usko, että esimerkiksi RP-tutkinnon geography ei olisi geotieteilijälle tarpeellista esitetyssä suhteessa, missä oppiaineen parhaimmasta arvosanasta saa 20 pistettä ja kirjallisuudesta ja teatteritaiteesta 28,3 tai jopa 36,1. Kansainvälisten tutkintojen pisteytyssuhteiden linjakkuus suomalaiseen ylioppilastutkintoon nähden kaivannee tarkistusta.
IB:n osalta olisi toivottavaa, että alakohtaisissa painotuksissa huomioitaisiin oppiaineet, jotka selkeästi liittyvät alaan, mutta joita ei kansallisessa ohjelmassa ole. Esimerkiksi Economics ja Business management –oppiaineiden suoritukset tulisi huomioida kauppatieteiden valinnoissa. Samoin global politics -oppiaineen suoritukset tulisi huomioimista esim. politiikan tai valtiotieteen todistusvalinnassa.
Hakukelpoisuuskysymyksessä tulisi huomioida Finnish B & Swedish B -oppiaineen hyvin arvosanoin suorittaneet hakijat.
HL -oppiaineiden laajuus ylittää lähes kaikkien oppiaineiden osalta kansallisen opetusohjelman laajuudet ja IB Diploman läpäisyyn vaadittava suoritustaso on myös korkeampi kuin ylioppilastutkinnon läpäisemiseen vaadittava taso. Ehdotus ei kaikilta osin huomioi tätä.
Core -opintoja ei huomioida nykyisessä todistuvalinnassa, vaikka nämä ovat pakollinen osa IB Diploma -tutkintoa.