Opiskelijavalintamenettelyn kehittämisestä yleisesti
OAJ pitää käynnissä olevaa opiskelijavalinnan kehittämistä ja siihen liittyvää laajaa, eri tahojen välillä käytävää keskustelua tarpeellisena. Todistusvalinnan kehittämisen ja sen osuuden kasvattamisen alkuperäiset tavoitteet korkeakoulutukseen siirtymisen jouduttamiseksi sekä peräkkäisiin, kuormittaviin kokeisiin osallistumisen vähentämiseksi ovat edelleen perusteltuja tavoitteita.
Yliopistojen todistusvalinnan pisteytystyökalun kehittäminen on haastava yhtälö sen vaikutusten ulottuessa aina perusopetukseen asti. Sen tarkoitus on kuitenkin ensisijaisesti varmistaa, että yliopistot saavat opiskelijoita, joiden tiedot ja taidot mahdollistavat korkeakouluopinnoissa suoriutumisen tavoiteaikataulussa.
OAJ kiittää käynnissä olevan todistusvalinnan kehittämistyön aiempaa avoimemmasta tiedottamisesta ja sidosryhmäyhteistyöstä. Kehittämistyön tiimoilta järjestetyt webinaarit ja julkiset kommentointimahdollisuudet ovat vahvistaneet yleistä tietoutta todistusvalinnan kehittämisen haasteista ja siinä huomioitavista lukuisista seikoista.
Todistusvalinta keskittyy ylioppilaskokeiden arvosanoihin. Ammatillisen koulutuksen suorittaneille todistusvalinta ei ole vaihtoehto yliopistoon pyrkimiseen. On tärkeää huolehtia, että myös ammatillisen tutkinnon suorittaneille muut väylät yliopistoon (avoin yliopisto, valintakoereitti) näyttäytyvät mahdollisena. Tällöin huolehditaan, että moninaisilla hakijoilla on mahdollisuus päästä opiskelemaan.
Vaikka lausuntopyyntö koskee todistusvalinnan kehittämistä, OAJ huomauttaa, että myös ensikertalaiskiintiön suuruutta ja koko järjestelmän toimivuutta pitäisi arvioida uudestaan. Kiintiöitä tulisi jonkin verran pienentää, jotta järjestelmä ohjaisi korkeakouluun hakeutumisen, mutta kuitenkin joustavampaan mahdollisuuteen vaihtaa opinto-ohjelmaa. Kiintiö myös ohjaa nykytilanteessa opiskelupaikan vastaanottamisen asemesta uusimaan ylioppilastutkinnon kokeita korkeamman arvosanan toivossa.
Lukiodiplomin kehittäminen huomioitava opiskelijavalinnan kehittämisen seuraavassa vaiheessa
Lukiokoulutuksessa opiskellaan kaikille yhteisinä oppiaineina taito- ja taideaineita, joista ei kuitenkaan ole mahdollista antaa näyttöä osana nykymuotoista ylioppilastutkintoa. Lisäksi monet lukiot tarjoavat koulutuksen järjestäjän opintopainotukseen perustuen painotettua opetusta ja mahdollisuuden lukiodiplomin suorittamiseen. Lukiodiplomin voi nykytilassa suorittaa kahdeksassa eri opintosisällössä (oppiaineessa).
Opetushallitus on julkaissut suunnitelman lukiodiplomin kehittämiseksi marraskuussa 2022. Lukiodiplomin kehittämisen pidemmän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa sen rinnastettavuus ylioppilastutkinnon kokeeseen. OAJ pitää välttämättömänä, että yliopistot tarttuvat osaltaan lukiodiplomin kehittämistyöhön, jotta sen kautta annettu osaamisnäyttö on hyödynnettävissä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Lukiodiplomin kautta annettu näyttö taito- ja taideaineiden sekä luovien taitojen osaamisessa tulee hyödyntää kattavasti. Esimerkiksi opettajankoulutuksen opiskelijavalinnassa lukiodiplomin hyödyntämisessä on huomattavia mahdollisuuksia.
Tiedottaminen on tärkeä osa uudistuksen onnistumista
Opiskelijavalintamenettely ja varsinkin yliopistojen todistusvalinta on kohdannut runsaasti julkista huomiota. Pisteytysluonnoksen johdannossakin todetusti keskustelussa on usein väärinkäsityksiä tai harhaan johtavia yleistyksiä. Nämä julkisuudessa käsitellyt seikat vaikuttavat kuitenkin jo perusopetusikäisten ja näiden huoltajien käsityksin siitä, mitä lukiossa tulisi opiskella ja mitä oppiaineita valita.
OAJ pitää laajaa, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuskentän kanssa toteutettua tiedottamista välttämättömänä, jossa huomio kiinnitetään erityisesti oppilaanohjaajien ja opinto-ohjaajien tiedottamiseen opiskelijavalinnan uudistamisesta. Tiedottamisessa on myös erikseen omana kohderyhmänään huomioitava opiskelijoiden ja oppilaiden huoltajat.
Opiskelijavalintamenettely on merkittävä osa kansallista koulutuskeskustelua ja sen ohjausvaikutuksen lukiokoulutukseen ja ylioppilastutkintoon ollessa kiistaton, tulee yliopistojen viestiä kattavasti ja riittävällä tukimateriaalilla alemmille koulutusasteille.
OAJ pitää tärkeänä, että opiskelijavalinnasta tiedottamista koordinoidaan korkeakoulujen ja Opetushallituksen yhteistyönä toisen- ja perusasteen toimijoille. Tiedottamisessa on kiinnitettävä korostuneesti huomiota koko opiskelijavalintamenettelystä tiedottamiseen koskien myös pääsykoeväylää, avointa väylää ja muita väyliä korkeakoulutukseen.
Uudistuksen tavoitteet (yliopistoon pääsyn selkeyttäminen, yksinkertaistaminen ja kuormituksen vähentäminen) ovat kannatettavia. Nykyisen järjestelmän keskeiset haasteet on hyvin tunnistettu. On tärkeää, että myös tämän uudistuksen vaikutuksia seurataan ja johdetaan tiedolla. On tärkeää arvioida uudistuksen vaikutuksia koulutukselliseen tasa-arvoon ja lukion oppiainevalintoihin. Kuinka hyvin uudistetulla todistusvalinnan mallilla voidaan mitata hakijoiden valmiuksia menestyä hakemansa alan opinnoissa?
On hyvä, että todistusvalintakriteerit eivät nosta tiettyä ainetta ylitse muiden ja siten ohjaa opiskelijoiden valintoja jo toisella asteella. Yksittäisten oppiaineiden ei tulisi korostua valintaperusteissa. On tärkeää, että opinto-ohjaajilla on laaja-alainen näkemys erilaista aloista ja niiden tuomista vaihtoehdoista, myös pienistä ja harvinaisista aloista.
Kulttuurialaan todistushakuun liittyen ehdotamme, että lukiodiplomit otettaisiin mukaan tarkasteluun, jotta myös taide- ja taitoaineiden ja luovuuden merkityksen ymmärrys nousisi.
On myös huomioitava, että erilaiset hakijoiden haastattelut tai soveltuvuuskokeet ovat tarpeellisia tietyillä aloilla, kun akateemisen menestyksen lisäksi tietyn tyyppiset henkilökohtaiset ominaisuudet ovat tärkeitä alalla menestymisen kannalta. Koulutukseen pääsyn lisäksi olennaista on myös koulutuksen läpäisy ja valmistuminen.
Kiitämme pyrkimystä yhtenäistää ja selkeyttää taulukoita. Tunnistamme kuitenkin, että kunnianhimoa on ehkä paikoin ollut liikaa ja aloja on yhdistelty niille itselleen haitallisella tavalla. Tämä voi pahimmillaan johtaa yliopistojen ja alojen yhdenmukaistumiseen keskenään. Esimerkkinä tästä taulukko A, jossa kauppatiede ja logopedia todennäköisesti hyötyisivät mahdollisuudesta alakohtaisiin priorisointeihin.
Turun yliopiston lioppilaskunta on pääosin tyytyväinen uudistukseen. Samalla kuitenkin toivomme, että ohjausvaikutuksia seurataan tarkoin jatkossakin uudistuksen astuttua voimaan, erityisesti matematiikan osalta. Ylioppilaskunta näkee, että jotkin pisteytysmallin muutokset tukevat hankkeen tavoitteista pääosin yksinkertaistamista, ei alarelevanssia tai ohjausvaikutusten vähentämistä.
Toivomme, että päätökset pisteytysvalinnassa tehdään kokonaisvaikutukset huomioiden, unohtamatta kaikista tärkeintä tavoitetta: lukiokoulutuksen tulee jatkossakin olla yleissivistävä koulutus, joka kehittää olennaisia taitoja tulevissa korkeakouluopinnoissa menestymiseen sekä aktiiviseksi, valveutuneeksi ja kriittiseksi kansalaiseksi kasvamiseen.
Helsingin yliopisto kiittää mahdollisuudesta antaa huomioita todistusvalintapisteytysluonnokseen. Lausunnon valmistelusta on vastannut yliopiston valintojen kehittämisprojektin asiantuntijaryhmä, joka on valmistelussaan kuullut laajasti tiedekuntia sekä opiskelijavalinnasta vastaavia asiantuntijoita.
Onnistuneet opiskelijavalintakäytännöt ovat niin hakijoiden kuin koulutusorganisaatioidenkin yhteinen tavoite. Helsingin yliopisto pitää tärkeänä sitä, että todistusvalintapisteytys näyttäytyy erityisesti peruskoulun lopettaville ja toisella asteella opiskeleville selkeänä, loogisena ja oikeudenmukaisena. Pisteytysluonnos on parannus nykyiseen todistusvalintaan erityisesti siksi, että se mahdollistaa hakeutumisen erilaisilla ainevalinnoilla usealle eri alalle.
Yliopiston näkökulmasta opiskelijavalintojen tehtävä on mitata, kuinka motivoitunut, sitoutunut ja soveltuva hakija opintoihin on. Yliopisto korostaa, että myös muita valintoja kuin ylioppilastutkinnon arvosanoihin perustuvaa on kehitettävä ja eri valintaväylistä on tiedotettava tehokkaasti.
Yliopisto pitää pisteytysluonnosta varsin onnistuneena. Äidinkielen osaaminen on kriittistä opinnoissa menestymisen kannalta koulutustaustasta riippumatta, joten on tärkeää, että äidinkielen painoarvo pisteytyksessä on riittävän suuri. Matematiikan painoarvon vähentäminen pisteytyksessä ja reaaliaineita koskeva pisteytysesitys mahdollistavat lukioaikaiset ainevalinnat mielenkiinnon perusteella ilman, että yliopistojen opiskelijavalinta ohjaa näitä tarpeettoman paljon. Toivottavaa on, että vieraiden kielten pisteytysesitys edistäisi erityisesti lyhyiden kielten opiskelua lukiossa ja lisäisi mielenkiintoa muidenkin kuin englannin kielen opiskeluun yliopistoissa.
Helsingin yliopisto esittää, että lopullisessa pisteytysluonnosesityksessä kiinnitettäisiin vielä painokkaammin huomiota erottelukykyyn erityisesti hakupainealoilla. Yliopisto esittää niin ikään, että pisteytysluonnokseen tuotaisiin uusi pisteytysmalli, jossa yhdistyisivät elementit matematiikkaosaamista arvostavasta H-mallista ja yleissivistystä arvostavasta A-mallista.
Kai Nordlund, vararehtori, Helsingin yliopisto
Lisätiedot Antti Kosonen, projektipäällikkö (antti.kosonen@helsinki.fi)
Helsingin yliopiston koordinoimien valintayhteistöiden kommentit:
Logopedia: Ei muita kommentteja.
Psykologia: Ei muita kommentteja.
Farmasia: Ei muita kommentteja.
Biologia: Ei muita kommentteja.
Kasvatusala: Kasvatusala pitää tärkeänä, että lukiodiplomien merkitystä todistusvalinnassa pohditaan heti kun mahdollista. Kasvatusala on erittäin tyytyväinen tehtyyn kehittämistyöhön, mutta toivoo jatkossa myös muiden tutkintotaustojen ja hakupolkujen kehittämistä laajemmin, jolloin yhteiskunnan rakenteellinen eriarvoisuus tulisi yhä paremmin huomioitua. Erityisesti keskustelua toivotaan käytävän kaksoistutkinto -ja ammatillisen koulutuksen tehneiden osalta.
Monipuolisesta, pitkäjänteisen työn tuloksena saadusta kielten osaamisesta pitää palkita alalla kuin alalla.
Karvi pitää tärkeänä, että muutetaan nykyisen todistusvalinnan pisteiden perustumista lukion opetussuunnitelman perusteiden kurssimääriin ja näin vähennetään oppiaineiden eriarvoistumista.
Todistusvalinnan kehittämishankkeessa laadituilla pisteytystaulukoilla on yhteinen perusrakenne, jota noudattamalla voidaan yrittää pitää pisteytys mahdollisimman selkeänä.
Karvi pitää järkevänä pisteytettävien oppiaineiden lähtökohtaista rajaamista viiteen eli ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavien aineiden minimimäärään.
Hyvää ehdotuksessa on, että vieraiden kielten osaamista arvostetaan aikaisempaa pisteytysmallia enemmän. Ehdotus kuitenkin antaa oppilaille mahdollisuuden panostaa lyhyen kielen opiskeluun keskipitkän (esim. B1-ruotsin) sijaan, sillä käytännössä lyhyen kielen hyvä osaaminen antaa samat pisteet kuin keskipitkän kielen osaaminen.
Biokemian ja molekyylibiotieteiden valintakoeyhteistyöllä ei ole koordinoivaa yliopistoa. Tästä syystä valintakoeyhteistyö on antanut oman erillisen lausunnon.
Suomen Rehtorit ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta. Edellisten kommenttien lisäksi yhdistys toteaa, että käynnissä oleva opiskelijavalinta on tarpeellista ja oikeansuuntaista. Järjestelmän selkeyttäminen ja tasapainottaminen tukee lukiokoulutuksessa tehtävää työtä niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan näkökulmasta. Suomen Rehtorit ry kiinnittää erityistä huomiota siihen, että uudistuksella pyritään vaikuttamaan lukiolaisten hyvinvointia koskevaan negatiiviseen kehitykseen, josta myös rehtorit ovat esittäneet huolensa. Edellisellä yliopistojen valintaprosessia koskevalla uudistuksella on ollut merkittävä vaikutus lukioiden opiskelijoiden kokemaan kuormitukseen. Sillä on koettu olevan myös liian suuri vaikutus lukiolaisten tekemiin valintoihin ylioppilaskirjoitusten sekä lukioaikaisten opintojen osalta. Toivottavaa on, että tämän uudistus- ja kehittämistyön kautta lukiolainen voi valita opintonsa entistä paremmin omien vahvuuksiensa mukaan ja löytää siten myös oman urapolkunsa tätä kautta.
Kommentti liittyy pitkän ja lyhyen matematiikan painotuksiin pisteytystaulukoissa, joissa esitettyjä pisteytysten eroja perustellaan matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän erilaisilla sisällöllisillä painotuksilla:
Vuonna 2021 voimaan tulleessa lukion opetussuunnitelmassa (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019) on pitkään matematiikkaan lisätty pakolliseksi talousmatematiikan moduuli ja tilastomatematiikan osuutta hieman vahvistettu. Tiettyjen sovellusalojen näkökulmasta sisällöllinen sopivuusero lyhyen ja pitkän matematiikan välillä on siten pienentynyt tai jopa kokonaan hävinnyt. Ero esim. aiheiden käsittelyn täsmällisyydessä on kuitenkin yhä selvä, ja tämä vaikuttaa mm. valmiuteen opiskella näitä asioita korkeakoulutasolla.