-hallinnon kieli lähemmäksi tavallisen kansalaisen kieltä, byrokratian kapulakieli pois
-kuntiin voisi perustaa avoimia kansalaisten foorumeita käsittelemään tärkeimpiä investointeja ja muita hankkeita jo valmisteluvaiheessa
- lautakuntien kokoukset avoimiksi ja nettiin
- päätöksiin aina mukaan lapsivaikutusten arviointi, koskee myös budjettia

Kaikkien hallinnon osien tulisi pysytellä toimissaan sillä alueella, johon laillinen yhteiskuntajärjestys antaa mahdollisuuden. Hallinnon piirissä ei tule lähteä edistämään joidenkin mielestä hyvältä kuulostavia, mutta puutteellisesti määriteltyjä ja rajattuja ilmiöitä, joille ei löydy selvää oikeutusta lainsäädännöstä eikä kansanvallan hengestä. On syytä myös pidättäytyä liittymästä kansainvälisiin yhteistöihin, joissa ajetaan epädemokraattisesti synnytettyjen ajatushautomoiden, ylikansallisten elinten ja taustoiltaan hämäräperäisten yhteistyöelinten laatimia suurohjelmia, kuten Agenda 2030. Hallinnon mikään osa ei ole missään vaiheessa pyytänyt eikä saanut kansalta mandaattia liittyä puutteellisesti määriteltyjä käsitteitä edistävien kansainvälisten pyrkimysten osaksi. Esimerkiksi Agenda 2030 on jo käytännössä käytössä läpi Suomen, jonkinlaisena epävirallisena ohjenuorana. Sen sisältämät pintapuolisesti hyvältä kuulostavat tavoitteet eivät kestä kriittistä tarkastelua eikä niiden toteutumiseksi vaadittavia käytännön toimia ole missään vaiheessa tyydyttävästi avattu ja käsitelty saati alistettu avoimen keskustelun alaisiksi. Suurin demokratiavajeen aiheuttaja Suomessa on se, ettei kansalta kysytä mitään, eikä kansalle kerrota mitään. Tämä ei ole ainoastaan hallinnon ongelma vaan myös kansanluonteellinen ongelma, sillä suurin osa suomalaisista on täysin tyytyväisiä tietämättömyydessään, niin, etteivät he osaa vaatia edes perusteellista käsittelyä median kannalta, kun jotain uutta ja älytöntä jälleen tungetaan pöydällemme. Kaikki avoin hallinto ja osallisuus näpertely on täyttä silmänlumetta, jollei tällaisia epäkohtia tunnusteta eikä niihin puututa.

Avoimuttaa kokonaisuudessaan julkisiin tahoihin tarvitaan enemmän.

Hallinnon toiminnan ja päätöksenteon pohjalla olevan tiedon tuomista avoimesti arvioitavaksi ja yhteisesti käytettäväksi tulisi edistää. Osallisuuden kokemusta ja luottamusta voisi tukea se, että osallistumisen tuotokset näkyisivät osana avointa tietopohjaa ja kansalaisilla olisi selkeä rooli myös tiedon arvottamisessa. Avoin data, tieto, osallistumismahdollisuudet ja niistä viestiminen parhaimmillaan tukisivat sitä, että syntyy jaettua ymmärrystä tiedon tulkinnasta ja reiluudesta päätöksenteossa. Avoimen hallinnon kehittämisessä huomiota voisi kiinnittää pitkäjänteisyyteen tiedon kerryttämisen ja osallistumis- ja oppimismahdollisuuksien jatkuvuuden näkökulmasta. Kunnat voisivat avoimuuttaan kehittämällä kannustaa myös alueensa muita organisaatioita avoimuuteen ja esimerkiksi luoda jatkuvia paikallisia yhteisymmärryksen luomisen käytäntöjä. Jos tietoa paikallisista oloista on avoimesti saatavilla käyttökelpoisessa muodossa, se tukisi ministeriöiden mahdollisuuksia ottaa paikalliset olot huomioon esimerkiksi kansallisten linjausten toimeenpanon tukemisessa.

Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli on edellytyksenä monelle avoimen hallinnon tavoitteelle. Siihen pitäisi satsata aivan valtavan paljon voimakkaammin.
Luottamus ja korruption ehkäiseminen: Virkamiesten sivutoimiin liittyviä käytäntöjä pitäisi tarkastella ja avata paljon enemmän: Miten voi olla mahdollinen käytäntö, jossa virkamies ottaa vastaan palkkion työstä, jota tekee osana virkatyötään: tämä käytäntö korkeitten virkamiesten hallitusjäsenyyksissä. Voiko ottaa itselleen palkkaa työstä, jota tekee virkatyönä ja virka-ajalla? Tämä käytäntö siis vallalla sekä isosti että pienesti. Entä voiko esim. tehdä sivutoimisesti työtä, joka kuuluu myös oman työnantajan toimenkuvaan?

Hallinnon ja julkisten palvelujen kielenkäytön ymmärrettävyys on tärkein teema. Se luo myös osallisuutta ja vahvistaa luottamusta. Ymmärrettävyys ei kuitenkaan synny itsestään vaan vaatii panostusta, koko julkisen sektorin osaamisen vahvistamista, työn organisoinnin miettimistä ja kielenkäytön ammattilaisia mukaan hallinnon ja palvelujen kehittämiseen, myös ja ehkä erityisesti verkkopalvelujen. Panostus maksaa itsensä takaisin hyvin pian, ja se on nopea ja varmasti toimiva tapa tehostaa työtä, jota hallinnossa ja julkisissa palveluissa tehdään, sekä parantaa työn tuloksia.

Avoimen hallinnon ohjelman tulisi voimakkaasti edistää myös julkisen hallinnon rakenteellista uudistumista. Valtion muuttumista aidosti yhdeksi organisaatioksi, jolloin ei ole enää tarvetta hallintojen väliselle sisäiselle byrokratialle. Tämä edistäisi luottamuksen lisääntymistä ja toisi samalla myös säästöjä. Seuraava iso visio voisi olla koko julkisen hallinnon uudelleen organisoituminen (iso radikaali muutos tuo myös isot voitot, pieni hinkkaaminen vain pieniä voittoja).

Hallinnossa ymmärretään mitä osallisuus tarkoittaa ja miksi osallisuuteen kannattaa panostaa.
Ihmisten mukaan ottaminen vaatii resursseja, mutta myös säästää resursseja ku toimet suunnataan oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan, eikä aiheuta niin paljon jälkitoimenpiteitä.

eu voisi taatakansanvallan tämä lisäis eun demokrattisuutta