Pankille asiakas on saalis eikä yhteistyökumppani. Mitä vähemmän asiakkaalla on varoja, sitä kalliimpia palvelut ovat.

Auttavaisuutta ja arkipäiväisyyttä pitäisi olla enemmän.

pieni asiakas tuntuu olevan vain riesa josta haluttaisiin eroon

Vammaisryhmien asema on erittäin huono. Asiointioikeus omaiselle ilman raskasta edunvalvontaa.

Kun kyseessä on nykyajan pakollisuus palvelu, ei näissä pitäisi olla kovinkaan paljon tulkintavaraa. Lain ja viranomaisten tulisi nämä määritellä selkeästi ja ymmärrettävästi.

Asiakkaat Ei tunnu olevan tärkeitä.

Asiakas on unohdettu eikä asiakasta enää tunneta (tai edes haluta tuntea), pitkällä pankkisuhteella ei ole mitään merkitystä.
Lapsia ei kannusteta säästämään tai opettelemaan raha-asioiden hoitamista itsenäisesti.
Pankkipalvelun osaamistaso laskenut huomattavasti.

Asikas ei ole ollut keskiössä vuosikymmeniin eikä tarvittavaa palvelua ole helppoa saada, siis jos esim. ongelmatilanteessa tarvitsee muuta, kuin digitaalista palvelua. Aukioloajat ja konttoripalvelu ovat heikentyneet yhdesä konttoriverkon kanssa, vaikka kaikki ei edellenkään hoidu vain digipalveluissa. Monleta osin palvelu toki hyvää ja digipalvelut osin hyvinkin toimivia niille, jotka niitä erilaisten resurssien puolest pystyvät ja osaavat käyttää. Erityisryhmien (ml. ikääntyneet) unohtaminen/sivuuttaaminen palveluissa huolestutavaa.

Peruspankkipalvelut ovat huonontuneet.

Pankit rajoittavat peruspankkipalveluita diplomaateille