P16.3. Liikenneturvallisuus osiossa mainitaan siihen kuuluvan liikenteenhäiriö- ja vaaratiedotuspalvelut. Tähän voisi lisätä myös toimimisen vaara- ja häiriötilanteissa.
Nuorten tuki- ja ohjauspalveluille pitäisi olla aivan oma palveluluokka ja kuvaus. Se tulisi sisällyttää luokkiin P3. Se ei sovellu kovin hyvin perheneuvontaan, eikä toisaalta myöskään nuorisotyön alle. Tämä luokka sisältäisi ohjausta ja tukipalveluja nuorille heidän elämänhallintaansa ja kasvatustaan tukemaan. Kun kyse on suoraan nuorille annetuista palveluista, se ei sovellu kovin hyvin perheneuvonnan alle. Avoin nuorisotyö taas on liian "kevyt" tähän kuvaukseen. Tämän tulisi olla sosiaalipalvelujen alla, kun tuki kohdistetaan nuorille, joilla on jo selvästi haasteita omassa elämässään ja toiminnassaan.
Ehdotus uudesta luokasta, nimestä kuvauksesta:
Luokka: P3.?
Nimi: Nuorten ohjaus ja tukipalvelut
Kuvaus: 'Tähän alapalveluluokkaan kuuluvat erityisesti nuorille suunnatut palvelut ja tuki, jotka ovat neuvonta, yksilö- tai ryhmäohjausta ja muita tukipalveluja, jotka eivät kuulu lastensuojelun tai nuorisotyön piiriin. Palveluita voivat tuottaa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori.'
Voisiko P27.2 Ulkoliikunta ja retkeily -luokka olla Luontoliikunta ja retkeily? Samoin P25.2 Taiteet -> Kulttuuri ja taide. Näin saataisiin paremmin esiin teemat luonto ja kulttuuri.
Kokemustoiminnan voisi lisätä omaksi palveluluokaksi.
P10.8 Työttömille suunnattu järjestötoiminta ja vertaistuki -> entä muille kohderyhmille suunnattu järjestötoiminta ja vertaistuki? Voisiko olla yläkäsitteenä Järjestötoiminta ja vertaistuki ja sitten suunnata toimintaa eri kohderyhmille, vai onko mahdollista?
P4.12 Sosiaalialan vertais- ja vapaaehtoistoiminta -> entä muiden "alojen" vertais- ja vapaaehtoistoiminta? Voisiko olla vaan Vertais- ja vapaaehtoistoiminta ja alaluokkina tms. tarkennukset?
Järjestöjen tarjoama kriisiapu kuten MIELI ry:n kriisikeskusverkoston pitäisi näkyä omanaan. Nyt kriisipalveluihin liittyvät luokitukset linkittyvät julkisiin toimijoihin esim. sosiaalipalvelujen kriisityö.
P 28.2. tai P 25.7. Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa, jota ei mainita missään yhteydessä.
P4.14 Sosiaalipalvelujen oheis- ja tukipalvelut sisältänee ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön järjestötoiminnan(Suomen Icehearts ry). Kuvaukseen tarkennus siten, että siihen lisätään pitkäkestoinen, kohdennettu ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö järjestössä.
P3.8 Lastensuojelun luokka ei ole tähän sopiva, sillä toiminnan kohteena olevista lapsista ja perheistä kaikki eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Mitään muuta sopivaa kohtaa ei löytynyt.
Toinen vaihtoehto voisi olla vastauksissa ehdotettu P3. luokkaan ehdotettu Nuorten tuki- ja ohjauspalvelut siten, että otsikko olisi Lasten ja nuorten tuki- ja ohjauspalvelut ja sama yllä mainittu lisäys kuvaukseen(pitkäkestoinen, kohdennettu ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö järjestössä).
Entä järjestöjen järjestämä koulutus ja kurssit esim. sote-alan ammattilaisille? Tälle esim. Järjestökoulutus -luokaksi?
Oma järjestöni kuuluu kansalaisvaikuttamisen luokkaan. Muotoilut on kuitenkin kirjoitettu niin, että siitä puuttuu itse pihvi: vaikuttamistoiminta. Ainoa palvelumme jäsenyhteisöillemme on itse vaikuttamistyö eli vaikuttajaviestintä, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta. Tuntuu siis, että kirjauksista puuttuu pihvi, ottaen huomioon että ammattimaisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta aika aika lillukanvarrelta tuntuvat aloitteet on erikseen listattu. Jos aloitteiden tilalle vaihdettaisiin vaikuttajaviestintä, se olisi lähempänä järjestöjen todellistan työnkuvaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on merkittävä ja joskus ainoa osa valtakunnallisten järjestöjen toimintaa. Se on merkittävä osa demokratiaa.
Vastauksissa jo eteen nostettua kokemustoiminnan ja kokemusasiantuntijoiden puuttumista voisi kompata. Se ei tosiaan liity taulukossa oleviin luokkiin vaan kaipaisi varmasti ihan oman luokkansa.
Nyt esitetyistä luokista ja niiden palvelukuvauksista näyttää näin äkkiä katsottuna puuttuvan kokonaan järjestöjen toteuttamat ikääntyvän ja ikääntyneen ihmisen osallisuutta ja hyvinvointia tukevat toiminnot ja erilaiset palvelut. Ne eivät ole sosiaalialaa tai vammaispalveluita, Tälläisiä järjestöjen kolmannen sektorin toimintoja ovat mm. ikääntyville tarkoitettu korjausneuvonta ja digiopastustoiminta, osallisuutta tukevat erilaiset toiminnot, erilaiset senioritoiminnan muodot, erilaiset neuvontapalvelut jne. Eri kohderyhmille suunnattu järjestöjen toiminta on erittäin laaja-alaista, eikä näytä ainakaan näin äkkiä katsottu vastaavan kovin helposti julkisten palveluiden rakenteita. - Olisimme mielellämme jatkossa mukana suunnittelemassa palveluluokkia siten, että ikääntyville ihmisille suunnatut toiminnot ovat mukana ja helposti löydettävissä. Yhteistyöterveisin Vanhustyön keskusliitto ry / Sari Elomaa