Suuri vaikutus. Oma työpaikka lähtee alta. Perheellisenä ei ole mahdollisuuksia lähteä kauas työn perässä.

Palvelustrategia on kirjoitettu ympäripyöreästi, eikä siitä tule ilmi, miten palvelut konkreettisesti tuotetaan jatkossa. Työssäkäyvänä perusterveenä ihmisenä tarvitsen palveluita harvoin, mutta silloin niiden tulisi olla helposti saavutettavissa – esimerkiksi nopeasti työpäivän aikana. Strategian tavoitteet jäävät ristiriitaisiksi, jos ne johtavat palveluiden siirtymiseen pois lähialueilta ilman toimivia korvaavia ratkaisuja. Jos palvelut keskitetään kauas, niiden käyttö työn ohessa vaikeutuu merkittävästi, pahimmillään jopa estyy.

Strategia huolestuttaa minua erityisesti tulevaisuutta ajatellen. Olen huolissani omasta ikääntymisestäni ja siitä, että palvelut ovat jatkossa nykyistä kauempana. Saanko tarvitsemani palvelut silloinkin, kun en enää voi ajaa autoa tai osaa asioida digitaalisesti?

Vastaanotolle on vaikea päästä. On huoli tutuista huonokuntoisista ihmisistä.

Isoja haasteita tulee palvelut viedään täältä laidalta sinne Jyväskylään Joutsa ja Luhanka autioitetaan. Minnekkä kauas pitää ajaa töihin, niin ettei vuorokaudessa ehdi tehdä enää kuin kulkea pitkiä matkoja töihin ja kotia, tässä ei ole enää mitään järkeä! Kaikella on rajansa ja näissä teidän säästöissä ja palveluiden karsimisessa menee rajani ihan kunnolla ja kokonaan!

Aivan järjettömiä tavoitteita, jotka on tehty palvelemaan VAIN jyväskyläläisten etuja, maakunnan asukkaita vain riistetään. Jyväskylässä asuu nuorta väkeä, miksi heille ei voi lisätä digipalveluja ja reunakuntien ikääntyville asukkaille säilyttää lähipalvelut. Voisi myös ajatella niin, että Jyväskylästä on yhtä pitkä matka Keuruulle palveluiden piiriin kuin on Keuruulta Jyväskylään. Maakuntien osastoille hoidetaan potilaita, jotka eivät yleensä akuutisti tarvitse laboratorio- ja röntgenpalveluita, heidät hoidetaan erikoissairaanhoidon piirissä ja kun akuutti hoidon tarve päättyy, he siirtyvät jatkokuntoutukseen maakunnan pth-osastoille. Entä onko kukaan ajatellut, että esim. iäkäs keuruulainen mummo viedään saattohoitoon vaikkapa Saarijärvelle (Saarijärveähän ei voi lakkauttaa, koska Kiminkinen). Miten päättäjät ajattelevat, että hänen iäkäs (autoton) puoliso pääsisi katsomaan ja viettämään viimeisiä hetkiä rakkaan puolisonsa kanssa, koska välimatka on järjetön... Missä on inhimillisyys? Kuolet yksin vieraalla paikkakunnalla ilman omaisten läsnäoloa, sekö on tavoitteena? Suomessa yritetään edelleen kehittää saattohoitoa, mutta Hyvaks haluaa ajaa sen alas, kas kun ei eutanasiabussia lähetetä reunakuntiin... Tähän tietysti joku vetoaa kotisairaalaan ja että kotisaattohoitoon. No, se kun ei vain ole kaikkien kohdalla mahdollista vaikka olisi kuinka kotihoidon ja kotisairaalan resurssit kunnossa. Ja kotihoidosta puheen olleen, jo nyt hoidetaan aivan älyttömän huonokuntoisia ihmisiä kotona, mikä ei ole enää inhimillistä eikä millään muotoa turvallista, mutta silti vaan kaikki kotiin, laitospaikat alas ja vielä kun kotihoidon kriteerejäkin kiristetään, niin hyvä tulee, katsotaan montako vanhusta ensi talvena löytyy paleltuneena hangesta kun karkaavat...
Miksi palveluita karsitaan sieltä missä niitä eniten tarvitaan ja lisätään sinne missä se jo ovat lähellä? Ei paljoa huvita ajaa n. 65km suuntaansa esim. 15min lääkäriajan tms. tutkimuksen vuoksi, ennemmin sitä kärvistelee kotona, ei se bensakaan ilmaista ole...
Miksi Petäjävesi, Laukaa ja Muurame eivät ole lakkautettujen listalla? No toki Muurame, koska Ville Väyrynen... Mutta nämä kunnat ovat "liian" lähellä Jyväskylää, näiden kuntien asukkaille tulee vielä inhimillinen matka terveydenhuollon ja sairaanhoidon piiriin Jyväskylään, toisin kuin keuruulaisilla, joutsalaisilla, pihtiputaalaisilla sekä karstulalaisilla...
Ei vain ymmärrä, pieni on ihmishengen hinta...

Matkakulut ja terveydenhuoltopalveluihin käytettävä aika lisääntyy meille erityisesti vanhan Längelmäen asukkaille. Työssä käyville tulee lisää tehtäväksi erityisjärjestelyjä hoitoon pääsemiseksi.
Saamme matkakuluja myös jos läheiset ikääntyneet viedään jonnekin kaukaiseen palvelulaitokseen, niitä vierailuja ei maksa yhteiskunta.

Palvelustrategia tulee lisäämään kustannuksia, mm. liikkumisen osalta hoitoon hakeutuvilla Multialla. Lasten lääkäriin pääseminen jatkossa vaatii vapaapäivän ottamista vanhemmalta kun palvelut poistuvat paikkakunnalta, julkista liikennettä ei ole joten myös omaisia täytyy jatkossa kuskata lääkäriin pääsemiseksi.

Olen melko terve, enkä paljon tarvitse. Tähänkin asti olen käynyt lääkärissä Saarijärvellä, kun Kannonkoskelle on huonosti saanut aikoja.

Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt tämä velvoite on vaarassa jäädä jalkoihin.

Pihtiputaan terveysaseman ja vuodeosaston lakkauttaminen merkitsisi etenkin reuna-alueen iäkkäälle väestölle kohtuutonta heikennystä arjen turvaan. Nämä ihmiset ovat koko elämänsä ajan maksaneet veroja omaan kuntaansa, rakentaneet ja ylläpitäneet yhteisöä, jossa meidän kaikkien on ollut hyvä elää. Nyt heiltä ollaan viemässä se turva, jonka he itse ovat olleet luomassa.

Matkaa Viitasaaren sote-asemalle kertyy keskimäärin 42 kilometriä, syrjäkyliltä jopa 70 km. Julkista liikennettä ei ole, ja tietoliikenneyhteydet pettävät monin paikoin. On kohtuutonta ja epärealistista odottaa, että iäkäs ja monisairas ihminen voisi hoitaa terveytensä etänä tai pitkien matkojen päässä olevien palveluiden varassa.

Pihtiputaan vuodeosasto toimii kustannustehokkaasti ja lähes täydellä käyttöasteella. Henkilökunta on vakituista, osaavaa ja sitoutunutta. Toiminnan lopettaminen ei tuo todellisia säästöjä – se siirtää kustannukset erikoissairaanhoitoon ja pitkiin kuljetusmatkoihin – lopulta maksumieheksi jää veronmaksaja.

Kuten joku viisas sanoi, ei pidä sammuttaa viimeisiä valoja sieltä, missä niitä on vähän, vaan himmentää sieltä, missä niitä on paljon.
Onko pihtiputaalaisen maksama veroeuro jotenkin vähemmän arvokas kuin Jyväskylän seudulla asuvan? Miksi reuna-alueiden asukkaat maksavat samoja veroja, mutta saavat niille niin paljon vähemmän vastinetta?

Säästö sillä, että potilas jää hoitamatta, ei ole todellinen säästö. Tämä esitys ei palvele ihmisiä eikä perustuslain henkeä.
Pihtiputaan palveluiden alasajoa ei voi hyväksyä.

Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt tämä velvoite on vaarassa jäädä jalkoihin.

Pihtiputaan terveysaseman ja vuodeosaston lakkauttaminen merkitsisi etenkin reuna-alueen iäkkäälle väestölle kohtuutonta heikennystä arjen turvaan. Nämä ihmiset ovat koko elämänsä ajan maksaneet veroja omaan kuntaansa, rakentaneet ja ylläpitäneet yhteisöä, jossa meidän kaikkien on ollut hyvä elää. Nyt heiltä ollaan viemässä se turva, jonka he itse ovat olleet luomassa.

Matkaa Viitasaaren sote-asemalle kertyy keskimäärin 42 kilometriä, syrjäkyliltä jopa 70 km. Julkista liikennettä ei ole, ja tietoliikenneyhteydet pettävät monin paikoin. On kohtuutonta ja epärealistista odottaa, että iäkäs ja monisairas ihminen voisi hoitaa terveytensä etänä tai pitkien matkojen päässä olevien palveluiden varassa.

Pihtiputaan vuodeosasto toimii kustannustehokkaasti ja lähes täydellä käyttöasteella. Henkilökunta on vakituista, osaavaa ja sitoutunutta. Toiminnan lopettaminen ei tuo todellisia säästöjä – se siirtää kustannukset erikoissairaanhoitoon ja pitkiin kuljetusmatkoihin – lopulta maksumieheksi jää veronmaksaja.

Kuten joku viisas sanoi, ei pidä sammuttaa viimeisiä valoja sieltä, missä niitä on vähän, vaan himmentää sieltä, missä niitä on paljon.
Onko pihtiputaalaisen maksama veroeuro jotenkin vähemmän arvokas kuin Jyväskylän seudulla asuvan? Miksi reuna-alueiden asukkaat maksavat samoja veroja, mutta saavat niille niin paljon vähemmän vastinetta?

Säästö sillä, että potilas jää hoitamatta, ei ole todellinen säästö. Tämä esitys ei palvele ihmisiä eikä perustuslain henkeä.
Pihtiputaan palveluiden alasajoa ei voi hyväksyä.