Kommentoi Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelusetelisääntökirjan luonnosta viimeistään 3.12.2025

Sääntökirjan teksti on ristiriitainen, s.5 kuvataan seuraavasti:
"Asiakkaalle myönnetään palveluseteli yhteisölliseen asumiseen, johon sisältyy sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta, asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito kaikkina vuorokaudenaikoina, turva-auttajapalvelu sekä siivous ja vaatehuoltopalvelu. Asiakkaan tarpeen niin vaatiessa hän voi saada myös muita sosiaalipalveluja tai omaishoitoa yhteisöllisen asumisen asiakkuudessa."
Sääntökirjassa kuvataan s.6 kuitenkin seuraavasti:
"Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaan tarvitsemat hoito- ja hoivapalvelut myönnetään kotihoidon palveluna asiakkaan palveluntarpeen mukaisesti kaikkina vuorokauden aikoina. Lisäksi asiakkaalle voidaan myöntää tarpeen mukaista tukipalvelua. Hoito- ja huolenpitopalveluiden osalta myönnetystä palvelusetelistä asiakas maksaa omavastuuosuuden."

Eikö yhteisöllisen asumisen palvelusetelin tulisi sisältää sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta? Eikö kotihoidosta ja tukipalveluista tulisi myöntää erikseen omat palvelusetelit ja tehdä omat palvelupäätökset? Yhteisöllisessä asumisessa asuminen (joka sisältää sosiaaliasta kanssakäymistä edistävän toiminnan) ja palvelut (esim. kotihoito, tukipalvelut) erotetaan toisistaan.

Sääntökirjassa s. 16 kuvataan seuraavasti:
"Yhteisöllisen asumisen palveluseteli sisältää asiakassuunnitelman mukaisen hoidon
ja huolenpidon kaikkina vuorokauden aikoina, sosiaalista kanssakäymistä edistävän
toiminnan, turva-auttajapalvelun, siivouksen ja vaatehuollon."

Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa kuitenkin kerrotaan seuraavasti:
Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa 1) henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa 2) asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa, jota varten on tarkoitukseen soveltuvat tilat. Yhteisöllisessä asumisessa asunnon hallinta perustuu asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaiseen vuokrasopimukseen.
Asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaiset muut palvelut järjestetään yhteisöllisestä asumisesta erillisinä sosiaalipalveluina. Yksittäisten asiakkaiden ja eri asiakasryhmien palvelutarpeet voivat poiketa toisistaan palvelujen tavoitteiden, sisällön ja määrän suhteen.

Eikö kyseessä ole sosiaalihuoltolain mukaiset erilliset palvelut, joista tulee tehdä erilliset päätökset? Eikö kotihoidon palvelutunteja tule seurata, SHL 46b§ ?

Sääntökirjassa kuvataan s.9 seuraavasti:
"Yhteisöllisen asumisen palvelun tuottamiseksi palveluntuottajan tulee olla rekisteröitynä Valviran ylläpitämässä valtakunnallisessa palveluntuottajien rekisterissä (Soteri) ja palveluntuottajan palveluyksikön tulee olla rekisterissä valvontalain 21 §:n mukaisesti. Yhteisöllisen asumisen palvelut tuotetaan kotihoidon palveluina ja tukipalveluina, jota varten palveluntuottajalla tulee olla kyseisiin palveluihin soveltuvat sosiaalihuollon rekisteröinnit (yhteisöllinen asuminen, kotihoito, kotisairaanhoito, tukipalvelut)
ja terveydenhuollon lupa."

Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut rekisteröidään Soteriin, ei ole enää erillistä lupaa (kts. 1.1.2024 voimaan tullut Valvontalaki).

Sääntökirjassa s. 10 kuvataan seuraavasti:
"Valtion tukemissa rajoitusten alaisissa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa noudatetaan vuokran määrityksessä ja korotuksessa ns. Omakustannusperiaatetta ARA vuokra-asuntojen ja ARA vuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta annetun lain (1190/1993) sekä vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen korkotuesta annetun lain (604/2001) säädösten mukaisesti."

VARKE otti 1.3.2025 alken hoitaakseen lakkautetun ARAn tehtävät. Pitäisikö tekstissä lukea VARKE?

Sääntökirjassa s.11 kuvataan seuraavasti:
"Palveluyksiköllä tulee olla pelastusviranomaisten hyväksymä pelastussuunnitelma
(Pelastuslaki 379/2011). Pelastuslaista tulee huomioida erityisesti luvut 1–3, joissa
mainitut selvitykset ja suunnitelmat tulee olla tehty."

Eikö yhteisöllisessä asumisessa tule tehdä myös poistumisturvallisuusselvitys (kts. Pelastuslaki 18§) ?

Sääntökirjassa s.13 kuvataan seuraavasti:
"Toimintayksiköllä tulee olla käytössään RAI-järjestelmä ja osaamista sen käyttöön
(Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta 565/2020)."

Kysymyksessä on laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012, 15a§.

Miksi yhteisöllisen asumisen sääntökirjassa kerrotaan ympärivuorokautisen palveluasumisen keskeytyksistä, s.14?

Sääntökirjassa luku 7:

Palveluntuottajan omavalvonta perustuu Valvontalakiin 27§.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023 on tullut voimaan 1.1.2024, sääntökirjassa viitataan lakiin 159/2007.

Sääntökirjassa luvussa 9:
"Yhteisöllisen asumisen palveluseteli sisältää asiakassuunnitelman mukaisen hoidon
ja huolenpidon kaikkina vuorokauden aikoina, sosiaalista kanssakäymistä edistävän
toiminnan, turva-auttajapalvelun, siivouksen ja vaatehuollon. Tulojen määrittelyssä noudatetaan asiakasmaksulain perusteita. Yhteisöllisen asumisen palveluseteli määritellään asiakkaan bruttotuloista myöntämisajankohtana ja on
voimassa toistaiseksi. Kelan eläkkeensaajan hoitotuki tulee olla haettuna."

Asiakasmaksulaissa ei säädetä yhteisöllisessä asumisessa perittävistä maksuista.
Säännöllisestä kotiin annettavasta palvelusta säädetään 10e§ ja pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta palveluasumisesta 10c§.

Ajatuksena hyvä, että olisi vain yksi palveluseteli, mutta mahdollistaako lainsäädäntö tämän?

Sosiaalihuoltolain soveltamisopas avaa hyvin yhteisöllistä asumista

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165650


Päijät-Hämeen hva:lla hyvä palvelukuvaus, josta voisi ottaa mallia

https://paijatha.fi/wp-content/uploads/2025/01/2025_Yhteisollisen-asumisen-palvelukuvaus_FINAL.pdf

Viittaan yleisen osan kommenttiini kattohintaisen palvelun määritelmästä. Yhteisöllisen asumisen sääntökirjan mukaan kattohintainen palvelu tarkoittaa omavastuuosuutonta palvelua. Yhteisen asumisen maksatus esitetään sääntökirjassa kattohintaisena palveluna, johon sisältyy kaikki s 5 mainitut palvelut kaikkina vuorokauden aikoina (s. 5 ja 6), myös siivous ja vaatehuoltopalvelu.

S. 6 kohta 3.2 mukaan asiakkaan hoito- ja hoivapalvelut myönnetään kotihoidon palveluna palvelutarpeen mukaisesti, josta asiakas maksaa omavastuuosuuden.
Toisaalla sääntökirjassa mainitaan että siivouksesta ja vaatehuollosta vastaa asiakas tai hänen läheisensä.
Mitä yhteisöllisen asumisen vuorokausihinta todellisuudessa sisältää.
YÖaikainen turva- auttajapalvelu edellytetään myös järjestettävän asiakkaalle ja sisällytettävän vuorokausihintaan. Kotihoidon sääntökirjan mukaan palveluntuottajalla on MAHDOLLISUUS järjestää yöaikainen kotihoito.
Paljon jää tulkinnan varaa palveluntuottajalle sääntökirjojen osalta.

Turva-auttajakäyntien järjestämisestä ja tuottamisesta toivoisimme selkeän linjauksen. Yhteisöllisen asumisen palvelukuvauksen mukaan palvelusetelitoiminnassa turvapalvelut sisältyy vuorokausihintaan sekä päivä- ja ilta-aikana sekä yöaikana, riippuen yksikön yöhoidon toteuttamisesta. Mitä tämä tarkoittaa? s 16 mukaan kuitenkin mahdollinen yöaikainen palvelutarve toteutetaan kotihoidon yöpartion toimesta.
Siinä vaiheessa, kun palveluntuottajana arvioimme sääntökirjojen vaatimusten mukaan, tulee meidän tietää mitä palvelut sisältävät ja miten ne hinnoitellaan.

Kommentoisin kohtaa 9.1 palvelusetelin arvosta, jossa mainitaan että palveluseteli sisältää asiakassuunnitelman mukaisen hoidon ja huolenpidon kaikkina vuorokauden aikoina +muut palvelut, myös turva-auttajapalvelut, siivouksen ja vaatehuollon. Toisaalla mainitaan, että hoiva- ja huolenpito toteutetaan kotihoidon palveluilla, johon myönnetään oma palveluseteli.
Lisäksi sääntökirjassa mainitaan, että siivouksen ja vaatehuollon järjestää asukas tai hänen omaisensa.

Mitä vuorokausihinta todellisuudessaan tulee pitämään sisällään.

Lisäksi yhteisöllisen asumisen sääntökirjan ja palvelukuvauksen sisältö on niin lähellä tehostetun palvelun sisältöä, että vaikea on palveluntuottajana rajaa onko kyseessä sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen vaiko ympärivuorokautinen palelu. Palvelut ja asuminen pitäisi selkeästi erottaa toisistaan. Yhteisölliseen asumiseen linkittyy myös kotihoidon palvelut omalla palvelusetelillään?

Sääntökirjan linjaus yhteisöllisen asumisen vuokrista niin, ettei saa ylittää valtioneuvoston hyväksymiä enimmäiskustannuksia ja vuokra sisältää sähkön on myös kohtuuton. Harkintaa siihen toivotaan.

Minulle jäi hämäräksi mitä vuorokausihinta tulee sisältämään, kun hoidontarve tulee tuntiperusteisesti kotihoidon setelillä (kuten tälläkin hetkellä). Mikä kattohinta siis tulee olemaan, jos keskustelutilaisuudessa puhuttu hinta, niin se ei ole enää relevantti hinta (ollut joskus kolme vuotta sitten hinta sillä tasolla).

Entinen tavallinen palveluasuminen oli toimiva, kun oli selkeä mitoitustarve hoitajille ja tasahintainen vuorokausihinta. Ja ainakin meidän laskelmien mukaan, tämän hetkisten yhteisöllisen palveluasumisen paikalla olijoiden mitoitus on keskimäärin 0,3, kuten tavallisen palveluasumisen aikaan. Tämä oli niin palvelutuottajille kuin asiakkaillekin selkeä.

Palvelukuvauksessa on varsin epäselvästi ja osittain ristiriitaisesti kuvattu ja määritelty 22-07 välisenä aikana tuotettavan hoidon järjestäminen (vastaako palveluntuottaja, vastaako hyvinvointialue, onko asia riippuvainen yksikön luonteesta, saako yöaikaisesta palvelusta erillistä korvausta ymv). Resurssien tehokkaan käytön periaatteen mukaisesti kehotamme soveltamaan mallia, jossa hyvinvointialue lähtökohtaisesti tuottaa yhteisöllisen asumisen asukkaiden yöhoidon omalla kotihoidon yöpartiollaan TAI halutessaan ostaa palveluna erillistä palveluntuottajan määrittelemää korvausta vastaan.

Pyydämme tarkentamaan yöaikaista palvelua koskevia kohtia kokonaisuudessaan.

Palvelukuvauksen mukaan henkilöstö on palvelukodissa paikalla 7-22. Jatkuva läsnäolo tarkoittaa vuorokausihintaisen korvaus/hinnoittelumallin käyttöä, joka on mielestämme erittäin hyvä ratkaisu palvelun hallittavuuden yksinkertaistamiseksi. Kannustamme miettimään järkevät palvelutarverajaukset yhteisöllisen asumisen korvausluokille, eräs hyväksi todettu jako on esimerkiksi <25 h/kk, 25-45 h/kk ja >45h/kk

Lapin hyvinvointialueen palvelustrategia ja arviointiryhmänkin nostamat toimenpidesuositukset edellyttävät palvelurakenteen nopeaa ja laajamittaista keventämistä. Palvelurakenteen keventämisen onnistumisen edellytyksenä näemme pakolliseksi, että palvelusetelistä ja palvelusta tehdään palveluntuottajille tarpeeksi houkutteleva, vähintään yhtä houkutteleva kuin vaihtoehtoiset palvelut.

Helposti käyttöönotettavia malleja yhdistää yksinkertainen palvelutarpeen ja palvelusta maksettavan korvauksen yhdistäminen. Hyviä esimerkkejä helposti käyttöönotettavista yhteisöllisen asumisen malleista on muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savolla, Pohjois-Karjalalla ja Pirkanmaalla.