Kommentoi Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirjan luonnosta viimeistään 3.12.2025

Tarkoittaako omavastuu kirjaukset sitä, että 5 päivän omavastuuajalta ei voida lainkaan periä omavastuuta jos asiakas joutuu sairaalaan. Sääntökirjan kirjauksista ymmärsin myös, että hyvinvointialueen omavastuu poistuu kaikissa asiakkaan poissaoloissa kokonaan. Ymmärsinkö oikein?

Jos kumpaankin kysymykseen vastaus on se, että minä ymmärsin oikein niin... Palveluntuottajaa kohdellaan kyllä nyt aika raalla tavalla.

Palvelukuvauksessa puhutaan vuokranmaksuvelvollisuuden loppumisesta heti kun asunto on uudelleen vuokrattavissa. Sääntökirjassa samasta asiasta niin, että on voimassa asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaisella irtisanomisajalla.

Teksti täytyy varmaan sieltä palvelukuvauksesta muuttaa myös lain mukaiseksi.

SAS-päätös tarkoittanee hallintopäätöstä?
Hyte-alueen myöntämisen perusteet - tarkoittanee Lapin hyvivnointialueen myöntämisen perusteita?

Palvelukuvauksen ja palvelusetelisääntökirjan kuvaukset tiloista ja toimintaympäristöstä, henkilöstöstä ja aterioista poikkeavat toisistaan.

Siirtyminen muuhun hoitopaikkaan (esim. sairaalaan) tapahtuu vain
erityistilanteessa lääkärin tai palvelupäätöksen tehneen viranhaltijan (ja SAS-ryhmän) suostumuksella
- Tarkoittaako pysyvää siirtymistä?

Asukas saa halutessaan aina yhteyden
henkilökuntaan vuorokauden ajasta riippumatta joko turvajärjestelmän avulla tai
henkilökohtaisesti

- Mitä tarkoittaa henkilökohtaisesti? Tekstissä on joko tai - jos ei ole turvajärjestelmää, niin millä tavalla henkilökohtaisesti asiakas saa yhteyden henkilökuntaan?

- Palvelusetelisääntökirjassa liitteessä mainitaan: hoitajakutsu ympärivuorokautisessa
asumisessa sisältyy hoitovuorokauden hintaan

Palveluntuottajalla tulee olla käytettävissä kuntoutushenkilöstön osaamista
tukemaan henkilökunnan ergonomista työskentelyä ja asiakkaiden kuntoutumista
siinä laajuudessa kuin henkilökunnan ja asukkaiden tarve edellyttää

Kuka määrittää henkilökunnan ja asukkaiden tarpeen laajuuden? Toteutuuko tasapuolisesti Laphan ja yksityisten toiminnassa?

Palvelukuvauksessa puhutaan toteuttamissuunnitelmasta RAI:n yhteydessä ja hoito- ja palvelusuunnitelmasta lääkehoidon yhteydessä

Tulisiko puhua samoilla termeillä?

Asiakirjoissa otsikkona itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen - Itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta ei kuitenkaan puhuta vaan koko teksti painottuu itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen

https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/ikaantyneen-itsemaaraamisoikeus
ja
https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/itsemaaraamisoikeuden-rajoittaminen

Huomioitava myös yksityisyyden suoja tilakysymyksissä (Valvontalaki 8§): Toimitilojen on tuettava asiakkaiden ja potilaiden yleistä hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Toimitilojen, toimintaympäristön ja laitteiden suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon esteettömyys sekä asiakkaiden ja potilaiden yksilölliset tarpeet ja yksityisyyden suoja

Palvelukodin on laadittava lain yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) mukainen
omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on oltava yksikössä nähtävillä

Ko. laki ei ole enää voimassa. Omavalvontasuunnitelmasta säädetään Valvontalain 27§:ssä

Julkisuus: Omavalvontasuunnitelma on tehtävä sähköisesti ja julkaistava se julkisessa tietoverkossa tai muulla sen julkisuutta edistävällä tavalla sekä pidettävä omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä palveluyksikössä

s.8 Saattohoidossa olevalle asukkaalle palveluntuottaja tarvittaessa järjestää vierihoitajan. Miten hyvinvointialue huomio tämän asukkaan vuorokausihinnassa palveluntuottajalle?

Asukkaalta perittävä vuokra ei saa ylittää kela- rajaa, tarkoitetaanko tällä Kelan eläkkeensaajan asumistuen kattoa. Jos tarkoitetaan, onko kohtaa mahdollista muuttaa siten, että palveluntuottaja voi halutessaan korottaa asukkaan vuokraa Kelan eläkkeensaajan asumisentuen päälle +10%. Kelan eläkkeensaajan asumistuen katto on ollut jäädytettynä.

Asuinhuoneiston loppusiivouksesta vastaa hyvinvointialue, miten tämä käytännössä toteutetaan? Lähettääkö palveluntuottaja laskun hyvinvointialueelle?

Jos asukas poistuu tilapäisesti palveluasumisesta tilapäisesti maksut keskeytyvät välittömästi. Onko mahdollista muuttaa keskeytymisehtoa esimerkiksi; palveluntuottaja voi periä 100% hoitomaksun ensimmäiseltä 5 pv ja seuraavalta 5 pv 50%, jonka jälkeen maksuja ei voida periä. Palveluntuottajat suunnittelevat henkilöstöresurssin etukäteen ja äkillisiin poissaoloihin henkilöstömitoituksen sopeuttaminen vie aikaa.

Viittaan yleisen osan kommenttiini kattohintaisen palvelun määritelmästä. Yhteisöllisen asumisen sääntökirjan mukaan kattohintainen palvelu tarkoittaa omavastuuosuutonta palvelua. Yhteisen asumisen maksatus esitetään sääntökirjassa kattohintaisena palveluna, johon sisältyy kaikki s 5 mainitut palvelut kaikkina vuorokauden aikoina (s. 5 ja 6), myös siivous ja vaatehuoltopalvelu.

S. 6 kohta 3.2 mukaan asiakkaan hoito- ja hoivapalvelut myönnetään kotihoidon palveluna palvelutarpeen mukaisesti, josta asiakas maksaa omavastuuosuuden.
Toisaalla sääntökirjassa mainitaan että siivouksesta ja vaatehuollosta vastaa asiakas tai hänen läheisensä.
Mitä yhteisöllisen asumisen vuorokausihinta todellisuudessa sisältää.
YÖaikainen turva- auttajapalvelu edellytetään myös järjestettävän asiakkaalle ja sisällytettävän vuorokausihintaan. Kotihoidon sääntökirjan mukaan palveluntuottajalla on MAHDOLLISUUS järjestää yöaikainen kotihoito.
Paljon jää tulkinnan varaa palveluntuottajalle sääntökirjojen osalta.

Viittaan yleisen osan kommenttiini kattohintaisen palvelun määritelmästä. Yhteisöllisen asumisen sääntökirjan mukaan kattohintainen palvelu tarkoittaa omavastuuosuutonta palvelua. Yhteisen asumisen maksatus esitetään sääntökirjassa kattohintaisena palveluna, johon sisältyy kaikki s 5 mainitut palvelut kaikkina vuorokauden aikoina (s. 5 ja 6), myös siivous ja vaatehuoltopalvelu.

S. 6 kohta 3.2 mukaan asiakkaan hoito- ja hoivapalvelut myönnetään kotihoidon palveluna palvelutarpeen mukaisesti, josta asiakas maksaa omavastuuosuuden.
Toisaalla sääntökirjassa mainitaan että siivouksesta ja vaatehuollosta vastaa asiakas tai hänen läheisensä.
Mitä yhteisöllisen asumisen vuorokausihinta todellisuudessa sisältää.
YÖaikainen turva- auttajapalvelu edellytetään myös järjestettävän asiakkaalle ja sisällytettävän vuorokausihintaan. Kotihoidon sääntökirjan mukaan palveluntuottajalla on MAHDOLLISUUS järjestää yöaikainen kotihoito.
Paljon jää tulkinnan varaa palveluntuottajalle sääntökirjojen osalta.

Turva-auttajakäyntien järjestämisestä ja tuottamisesta toivoisimme selkeän linjauksen. Yhteisöllisen asumisen palvelukuvauksen mukaan palvelusetelitoiminnassa turvapalvelut sisältyy vuorokausihintaan sekä päivä- ja ilta-aikana sekä yöaikana, riippuen yksikön yöhoidon toteuttamisesta. Mitä tämä tarkoittaa? s 16 mukaan kuitenkin mahdollinen yöaikainen palvelutarve toteutetaan kotihoidon yöpartion toimesta.
Siinä vaiheessa, kun palveluntuottajana arvioimme sääntökirjojen vaatimusten mukaan, tulee meidän tietää mitä palvelut sisältävät ja miten ne hinnoitellaan.

Ympärivuorokautisen palvelusetelisääntökirjassa puhutaan muutamassa kohdassa yhteisöllisestä asumisesta?

Onko tilaajan mahdollista muuttaa hinnantarkastuksessa käytettävää indeksiä?
Ehdotamme, että indeksinä käytettäisiin palveluntuottajien hintaindeksiä (sosiaali- ja terveyspalveluala). Sosiaali- ja terveyspalvelujen indeksi kuvaa täsmällisemmin yksityisten palveluntuottajien todellista kustannuskehitystä. Hyvinvointialueindeksi ei sen sijaan ole suoraan yhteydessä yksityisten palveluntuottajan kustannuksiin

Hinnankorotusindeksinä toimisi paremmin Palvelujen tuottajahintaindeksi Q ”Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut”, kuvaa todellisia kulurakenteita toimialalla hyvin. Samoin hintakaton määrittelyyn pitäisi olla jokin peruste, nyt tuntuu että saa vain tulee jostain. ilman perusteita. Hintakatto olisi luontevin sitoa todellisiin kuluihin ja käyttää myös tätä em. indeksiä ja määritellä minkä vuosineljänneksen pistelukua käytetään.
Tässä erään HVA:n toimiva malli ja ei tarvita edes hintakattoa:
"Hinnanmuutokset huomioidaan enintään Palvelujen tuottajahintaindeksin Q ”Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut” mukaisesti, mutta korotus on kuitenkin enintään kolme (3) %. Pistelukuna käytetään hinnanmuutosesitystä edeltävän kalenterivuoden ensimmäisen vuosineljänneksen pistelukua, jota verrataan sen kalenterivuoden ensimmäisen vuosineljänneksen pistelukuun, jolloin hinnanmuutosesitys tehdään."
Esittäisin tämän mallin käyttöönottoa, kaikille osapuolille yksinkertaisin ja erillistä hintakattoa ei tarvitsisi päättää.

Miten loppusiivouksen laskutus tapahtuu? Erillisellä laskulla Laphalle ja minne osoitetaan?

Sääntökirjassa todetaan näin: "Mahdollisesta palvelun hinnanmuutoksesta tulee ilmoittaa asiakkaalle vähintään
kolme kuukautta etukäteen."
Tänä vuonna ei ole vielä ollut mahdollisuus tehdä hinnankorotusesityksiä, odotettu ohjeistusta eli tarkoittaako ettei hintaa voida korottaa 1.1.26 alkaen koska ei ole ilmoitettu 3 kuukautta aiemmin? Ja tämä HVA:n virheenä? Ei voi toimia näin ja asiasta on jo syksyllä mainittu ajoissa.

Tarkoittaako siis, että 5 päivää ja alle kotilomat asiakkaalta voi laskuttaa omavastuuosuuden mutta PSOP:sta ei voi laskuttaa setelinarvoa? Outoa linjaus, jos näin.
Ja jos poissaolo on sairaalassa, niin ei voi laskuttaa ketään???
Sekavasti ilmaistu ja palveluntuottajalle lyhyet kotilomat kyllä rankaisee, koska henkilöstö on kuitenkin suunniteltu asukasmäärän mukaisesti ja lomat yleisimmin vielä viikonloppuisin.
Asiakasmaksulaki ei oikein kerro vastausta tähän kohtaan ja ei ainakaan määrää HVA:ta olematta maksamatta mitään palveluntuottajalle alle viiden päivän poissaoloista. Laissa nimenomaan todetaan "Hyvinvointialue saa periä 7 c ja 10 e §:ssä säädetyn maksun, vaikka palvelu keskeytyisi tilapäisesti asiakkaasta johtuvasta syystä. Jos palvelu kuitenkin keskeytyy yli viideksi päiväksi, maksua ei peritä viittä päivää ylittävältä ajalta." Miksi tämä ei pätisi myös palveluntuottajaan?

Sääntökirjasta:
"Kun asiakas ottaa vastaan palvelusetelin, asiakas valitsee palveluntuottajan Lapin hyvinvointialueen hyväksymien palveluntuottajien rekisteristä. Yhteydenotto tapahtuu pääasiassa soittamalla tai käymällä paikan päällä palveluasumisyksikössä. Asiakkaan
tulee antaa saamansa palveluseteli palveluntuottajalle tai ilmoittaa siinä oleva numerosarja palveluntuottajalle. Asiakas tai edellä mainittu edustaja tekee valitun palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelusta sekä erillisen sopimuksen palveluasunnon
vuokraamisesta."
Valitettavasti kenelläkään muuttavista asiakkaista ei ole seteliä, kun muuttavat. Pisimmillään palveluseteliä on odotettu yli 60 päivää, ei ole voitu laskuttaa asiakasta eikä setelistä. Samoin palvelusopimuksen tekeminen on mahdoton omavastuuosuuden suhteen. Tuon sääntökirjan kirjauksen mukaisesti ei käytännössä toimita eli pitäisikö prosessia muuttaa ja tarjota setelit nopeammin?