Meluseinien inventointiohje

Helsingin kaupunki

Väylävirasto

Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Jaakko Klang, liikenneturvallisuusinsinööri, Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Uudenmaan elinvoimakeskus

Jussi Sääskilahti, Pohjois-Suomen elinvoimakeskus

Ramboll Finland

Väylävirasto

Omistukseen ja kunnossapitoon liittyvät epäselvyydet. Miten kirjataan usean omistajan tai kunnossapitäjän rakenne? Jos vielä ei voida merkitä vastuurajoja rekisteriin, pitänee jokin huomioteksti vähintään kirjata. Jonkun pitäisi kuitenkin saada rakenne näkyviin hauissaan jotta tarkastukset ja kunnossapito tulee hoidetuksi. Muilla omistajilla ei ehkä ole jatkossa enää nykyistä näkyvyyttä muiden rakenteisiin?

Laadunvarmistus (puuttuu): Ohjeesta puuttuu kokonaan laadunvarmistusosio, vaikka se on kriittinen yhtenäisen tietoaineiston tuottamiseksi. Lisää luku “Laadunvarmistus”, jossa on inventoijan tarkistuslista, tilaajan tarkistuslista, ohje virheiden korjaamiseen ja ohje epäselvien tapausten dokumentointiin.
Inventoijan ja tilaajan roolit (puuttuu): Ohje ei määrittele rooleja, vastuita tai lähtötietoja. Lisää luku “Inventoinnin roolit ja vastuut”, jossa kuvataan inventoijan velvollisuudet, tilaajan velvollisuudet, toimitettavat lähtötiedot ja inventointitulosten hyväksymisprosessi.

Olennaista olisi mallintaa melun leviämiseen vaikuttava osa eli yksittäiset koristeet jätetään huomioimatta. Esimerkiksi kuvassa 16 olevia "torneja" ei mitata, vaan mitataan melun leviämistä vaimentamaa "pitempää" osaa.

Johdanto / Ohjeen tarkoitus: Ohjeen tarkoitus ja käyttötarkoitus jäävät epäselviski, mikä heikentää inventoijan ymmärrystä tietosisällön vaatimuksista. Lisätään johdantoon selkeä kuvaus inventoinnin tavoitteista, käyttökohteista (rekisterit, ylläpito, suunnittelu) sekä yhtenäisen tietosisällön merkityksestä.

Inventoidaanko maantien ja rautatien varrella olevat muiden omistamat meluesteet? Esimerkiksi kiinteistöille on jouduttu toteuttamaan meluesteitä, jotta asuntoja, päiväkoteja yms. on voitu toetutta olemassa olevan liikenneväylän varteen? Jos inventoidaan, omistaja, hoito- ja korjausvastuut pitää merkitä muulle tahon vastuulle. Inventoidaanko ns. haittaesteaidat meluesteiksi, vaikka niitä ei varsinaisesti ole mitoitettu melua estävänä rakenteena? Ne toimivat meluesteinä sekä mm. estävät lumi- ja jääpaakkujen osumisen pihalle tai rakennuksiin.

Inventoinnin tavoitteen kuvaus selkeämmäksi (omaisuuden hallinta).

Elinvoimakeskus kirjoitetaan lauseen sisällä pienellä. Tämä kannattaa tarkistaa myös muista luvuista.

2.3 kohdassa mainittu, että usein maastokäynti on tarpeen. Eikö kuitenkin aina ole tarpeen käydä maastossa, ainakin valokuvat napsimassa?

2.2 Lähtötiedot kohtaan olisi hyvä lisätä maininta onko suunnitteluvaiheessa (lausuntopyyntö/kunnan lausunto) tai mahdollisesta toteuttamissopimuksessa sovittu omistajuudesta sekä hoito- ja korjausvastuusta. Omistuksen vaihtuminen kesken meluestettä johtanee meluesteen jakamisen kahteen erilliseen meluesteeseen, jotta omistajuus voidaan kirjata oikein.

Inventoijan pätevyys ym. vaatimukset vrt. sillat, tunnelit, vesirakenteet. Periaatteiden kuvaus, kuinka toimitaan tilanteissa, joissa rakenteen toisella puolella on rata/tie/yksityinen tontti. Tontti voi olla esim. aidattu ja yksityisessä omistuksessa.

2.1 Jos Tilaaja halutaan kirjoittaa isolla, olisi hyvä määritellä myös ensimmäisen kerran, mitä erityisesti tarkoitetaan, kun käytetään ilmaisua isolla kirjoitettuna.

Olisiko syytä harkita verhouksien kirjausta jo nyt edes kyllä/ei -tasolla, oletettavasti niihin tulee usein vauriokirjauksia.

3.1 "Jos sarakkeessa on määritelty alasvetovalikkoon kentässä käytettävät vaihtoehdot, kirjataan
tieto poimimalla valikosta oikea vaihtoehto." lauseen sanajärjestys olisi jouhevampi ja ilmaisisi asian selkeämmin näin: "Jos sarakkeessa on määritelty kentässä käytettävät vaihtoehdot alasvetovalikkoon, tieto kirjataan poimimalla valikosta oikea vaihtoehto."

meluesteitä on siis muutamassa paikassa. Saadaanko jollain tavalla kuitenkin kooste meluntorjuntarakenteista jos sellaista tarvitaan?

Tie- ja rataverkon meluesteet: Luettelo sisältää sekä tie- että rataverkon rakenteita, mutta ohje ei kerro, mitkä tiedot ovat yhteisiä ja mitkä verkko- tai rakenteen erityispiirteitä. Lisää alaluku “Tie- ja rataverkon erityisvaatimukset”, jossa kuvataan erot inventointimenetelmissä, turvallisuudessa ja rakenteiden tyypeissä.
________________________________________

Onko esim. siltojen melukaiteille tulossa oma ME-tunnus vai ovatko muuten haettavissa laajalla haulla?

Kuvista ilmenee, että ovi ei ole osia erottava kohta (ellei rakenne muutu). Voiko ovi olla kuitenkin osia erottava kiinteä muutoskohta, jos osan pituus muuten kasvaisi yli 100m:iin?

Rakennetyyppien luokittelu: Rakennetyyppien nimet ovat selkeitä, mutta niiden sisältöä ei avata. “Yhdistelmärakenne” ja “Muu meluseinä” jäävät tulkinnanvaraisiksi. Lisää lyhyt sanallinen määritelmä jokaiselle rakennetyypille ja ohje, milloin “Muu meluseinä” on sallittu valinta.
Osat: Osittamisen periaatteita ei kuvata. Inventoija ei tiedä, milloin meluseinä jaetaan osiin ja milloin ei. Lisää sääntö: “Osa muodostetaan aina, kun rakenteen materiaali, korkeus, asema tai tarkkuustaso muuttuu.” Lisää esimerkkikuva tai -taulukko.

Mistä syystä yhden osan enimmäispituudeksi on rajattu 100 m ? Jos esim. yhtenäisen meluseinärakenteen pituus on 110 metriä, joudutaan se jakamaan kahteen osaan vaikka rakenne pysyisi samana.

Kuvassa 10. inventointi suunta on alhaalta ylös, mutta vasemman puoleisien meluseinien numerointi lähtevät ylhäältä alas. Numerointi tulisi mennä inventointisuunnan mukaisesti, kuten kuvan oikean reunan meluseinät.

Miksi yksittäisen osanpituus on rajoitettu? Asiaa on hoidossa ja ylläpidossa on helpompi hallita silloin kun osa on looginen yhtenäinen kokonaisuus, vaikka pituus olisikin huomattavasti yli 100 metriä. Kannattaisiko epäjatkuvuuskohdissa melueste jakaa erillisiksi esteiksi? Osan pitäisi aina vaihtua silloin kun yläpinnan korkeus muuttuu eli yläpinnassa on "pykälä".

Mikä on meluseinän osan vaihtumisen selkeä, pysyvä merkintätapa silloin kun rakenne ei muutu, ei ole epäjatkuvuuskohtaa, tai selkeää taitekohtaa ja 100m ylittyy? Miten merkitään sama kohta molemmin puolin meluestettä pitkissä rakenteissa? Inventoidaanko mahdollisen epäjatkuvuuskohdan pituus? Inventoidaanko ovi jotenkin (sijainti), kun oven kohdalla osa ei muutu?

Meluntorjuntarakenne / Asemointi: Alasvetovalikoiden vaihtoehtoja ei kuvata. Inventoija ei tiedä, mitä “asemointi” tarkoittaa käytännössä. Lisää selitykset jokaiselle vaihtoehdolle sekä esimerkkitilanteita.

Olisi hyvä mainita, että meluesteen korkeuden muuttuessa pitää molempien osien x-, y-, ja z-koordinaatit kirjata eli osan 1 loppupisteessä ja osan 2 alkupisteessä on samat x- ja y-koordinaatit, mutta eri z-koordinaatit. Excel-taulukossa on näin, mutta asiaa olisi hyvä korostaa myös ohjeessa. Osien sijainnin mittaamisesta olisi hyvä olla mallikuvia. Voisiko Excel-taulukkoon lisätä enemmän taitepisteitä? Tai lisätä ohjeeseen, että taitepisteitä voi lisätä. Yläpinnan oikea korkeustieto on olennainen asia melulaskennan suorittamisessa.

Osan pituus ja korkeustiedot: Ohje ei kerro, miten pituus mitataan (mittalinja, vaakaprojektio, 3D-pituus). Lisää ohje mittaustavasta ja siitä, miten toimitaan, jos seinä on kaareva tai mutkitteleva.
Koordinaattitiedot (alku-, loppu- ja taitepisteet): Koordinaattikentät ovat kriittisiä, mutta ohje ei määrittele mittausmenetelmää, tarkkuusvaatimuksia tai pisteiden minimimäärää. Lisää alaluku “Koordinaattitietojen keruun periaatteet”, jossa kuvataan hyväksyttävät mittausmenetelmät, tarkkuustasot ja niiden vaatimukset, pisteiden minimimäärä ja ohje tilanteisiin, joissa mittaus ei ole mahdollista (esim. rataverkon turva-alueet).
Taitepisteet: Taitepisteille on kaksi paikkaa, mutta ohje ei kerro, mitä tehdään, jos taitepisteitä on enemmän tai ei lainkaan. Lisää ohje: “Jos taitepisteitä on enemmän kuin kaksi, inventoija lisää ne erilliseen liitteeseen tai jakaa osan useampaan osaan.”

Mittausmenetelmien tarkempi kuvaus yleisesti, korkeusmittaus ensisijaisen väylän puolelta, ohje(viittaus) kuinka korkeus mitataan tarkasti ja työturvallisesti. Miten ja mihin kirjataan jos mittaus ei jostain syystä onnistu tai toleranssi jää ohjetta suuremmaksi?

kuva22: onko meluseinää tässä tapauksessa vain korotusosa? Tiekaiteen osuus lasketaan kuitenkin mukaan kun meluseinän korkeutta ja pinta-alaa määritetään?

Määräävä meluseinärakenne: Kentän tarkoitus jää epäselväksi. Ei kerrota, voiko osalla olla useita määrääviä rakenteita tai miten valinta tehdään. Lisää yksiselitteinen määritelmä ja esimerkki tilanteesta, jossa määräävä rakenne valitaan.

Voisiko tukimuurin päällä olevasta tapauksesta lisätä esimerkkikuvan ja mahdollisesti leikkauskuvan, koska kyseessä on harvinaisempi tapaus?

Kuva 16. mitataanko seinän korkeus, pilarin/pylvään korkeus vai molemmat? Kuva 17. ohje kohtisuoran korkeuden mittaamiseen,

Tässä kohdassa olisi hyvä viitata myös Väyläviraston yleisiin kuvausohjeisiin, jotka löytyvät https://aineistot.vayla.fi/spa/ava/Kuvatieto/Ohjeet/ ja siellä "Radan ja ratakohteiden
kuvausohje sekä kuvien toimitusohje Kuvatietopalveluun Versio 1.1 / 2025"

Ohjeessa kerrotaan, että kohteet valokuvataan. Missä valokuvia säilötään/minne tallennetaan? Onko oikea paikka Taitorakennerekisteri, vai esim. Kuvatietopalvelu? Valokuvien tallennuspaikkaan ei ole ohjeessa otettu kantaa.

Onko rakenne mahdollista perustaa jo inventoitaessa Taitorakennerekisteriin, näin olisi mahdollista esim. kuvata suoraan rakenteelle ja samalla lajitella valokuvat heti oikein. Onko valokuvaamisen suunnalle sääntöjä, esim. inventointisuunta ympäröivissä väylissä.

Poistettavat meluesteet: Poistamisen syyt ovat listattuina, mutta ohje ei kerro, mitä tietoja poistettavasta rakenteesta tulee vähintään tallentaa. Lisää vaatimus: “Poistettavasta meluesteestä kirjataan vähintään sijainti, tunnus (jos tiedossa), poistamisen syy ja mahdollinen valokuva.”
Uudet meluseinät (ei tunnusta): Väliaikaisen tunnuksen muodostaminen ei ole ohjeistettu. Lisää ohje: “Väliaikainen tunnus muodostetaan muodossa ME-XXX-YYYY, jossa XXX = inventointialue ja YYYY = juokseva numero.”
Uusien rakenteiden tietosisältö: Uusien rakenteiden tietosisältö on sama kuin olemassa olevien, mutta ohje ei sano tätä selkeästi. Lisää lause: “Uusista meluseinistä kerätään täsmälleen sama tietosisältö kuin olemassa olevista rakenteista.”

Jos on monta pinta-alaltaan samaa osaa, sääntö mikä niistä on määräävä meluseinärakenne (ensimmäinen?).

3.8 Tunnus; Onko ME-xxx Taitorakennerekisterin tunnus? Jos on, niin voisi ehkä mainita tässä, että käytetään Taitorakennerekisterin tunnusta?
3.8 Taitto "heittää" esim. Ensisijainen asema...
3.8 Osa: Aiemmin raportissa esitetyissä kuvissa osan nimi ja nro on kirjoitettu erikseen esim. Osa 1. Tässä tekstissä kirjoitettu yhteen Osa1, Osa2. Olisi hyvä olla kaikkialla ohjeessa sama kirjoitusasu sekä myös Excel-taulukossa.

Koordinaattiruutuihin oli lipsahtanut joitakin euro-symboleja, lienee tarkoitettu käyttää E-kirjainta kuitenkin

Olisiko hyvä, jos poistettavissa meluseinissä olisi vielä sarake lisätiteoa. Missä esim. kerrotaan mihin toiseen rakenteeseen on yhdistetty tai muu syy selitys?

Voisiko taulukkoon lisätä valmiiksi lisää taitepisteitä ja ohjeeseen mainita taitepisteiden lisäämisestä.

Lisätieto-kenttä kaikkiin vapaatekstillä. Oma kenttä tai rasti ruutuun vaikeasti inventoitavista/tarkastettavista rakenteista tai osista. Tarkkuustasoon lisäys DGPS, johon ohjeessa viitataan.