Gå till innehållet

Rajapinta-ajattelua - millaisia uusia yhteistyömuotoja voisimme löytää?

Pratbubbla 17
Diskussion | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Diskussionen har avslutats

Onko asiakasryhmiä tai yhteistyökumppaneita, joita suunnitelma ei vielä huomioi? Esittäkää rohkeasti uusia yhteistyömalleja asiakaslähtöisten palvelumallien löytämiseksi.

Basuppgifter

Avslutat: 23.2.2018

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Liikenne

Plats för profilbild

Maalta
16. januari 2018 klockan 14.48.14

Yhteistyö on tehokasta ja järkevää. Maakunnan sisäinen juna/bussiliikenteen kehittäminen tulisi huomioida kuntien laajentuessa isommalle alueelle... maakuntaan. Ihmisten valinnanvapaus ja joustavampi liikkuminen tulisi mahdollistaa myös liikennejärjestelyin.
On hienoa jos maaseutukuntiin jää päiväkodit, vanhainkodit ja vuodeosastot.

Plats för profilbild

Haja-asutusalueella asuva
21. februari 2018 klockan 21.58.14

Alemman tieverkoston ylläpito, Suomen tiestöstä yksityistiet ovat ylivoimaisesti suurin osa-alue, yksityistiet toimivat, avustettuina, välttämättöminä tieverkoston hiussuonina, tiet ovat perustettuina rasitteina maanomistajille ja niitä hallinnoi tiekunta. Ylläpitokustannuksia tasoitti aiemmin valtio, kunta ja tiekunnan jäsenet, valtio on käytännössä vetäytynyt avustuksistaan ja kunnat ovat leikanneet avustuksia. Tiekunnille on jäänyt ylivoimainen tehtävä ylläpitää tien kunnossapitoon, tätä on myös vaikeuttanut esim jämsässä tieavustusten, "kuittiperusteinen", prosentti-avustusmalli joka avustusmäärän leikkauksien johdosta on johtanut tiekuntien talouden huomattavaan vaikeutumiseen. Yksityisteiden avustusmäärät, valtion/kunnan, pitäisi palautta riittävän suuriksi jotta haja-asutusalueiden asiointi, pelastustoimi, puunkuljetus yms toimivisat tulevaisuudessakin riittävän tyydyttävällä tasolla.


Työnhakijoiden ja työnantajien aisointipalvelut jo nyt kuntien vastuulla

Plats för profilbild

Kuutar
1. februari 2018 klockan 19.59.11

"Kuntien tehtäviä ei siirretä maakunnalle, mutta yhteistyön muotoja tarkastellaan..."

Myös Keski-Suomen MK-uudistusta valmistelevat tahot voisivat jo viimein käynnistää kuntien kanssa neuvottelut miten kuntien ja maakunnan työvoima- ja yrityspalvelut yhteen sovitetaan tulevassa MK-mallissa. Yhteistyömuotojen tarkastelu on ollut tähän mennessä hyvin yksipuolista. Kunnat ovat panostaneet merkittävästi palvelujen tarjoamiseen ko. kohderyhmille koko ajan kasvavan kysynnän siivittämänä. Työnhakijat ja työnantajat hakevat helposti tavoitettavaa palvelua, jota nykyisessä TE-mallista ei voida tarjota. TE-palvelut ovat vetäytyneet maakuntakeskukseen ja verkkoon. Toivottavasti tämä toimintamalli ei jatku maakunnassa. Kunnat ovat nykyisin ainoa julkinen toimija työvoima- ja yrityspalvelujen rajapinnassa. MK-uudistuksessa tämä resurssi ja osaaminen pitää hyödyntää.


Allianssi

Plats för profilbild

Käkkäräinen
1. februari 2018 klockan 20.04.25

On mielenkiintoista nähdä, miten kasvupalveluallianssi lähtee Keski-Suomessa liikkeelle. Löytyykö tahtoa aidolle yhteistyölle?


Kommentit raja-pintoihin liittyen

Plats för profilbild

Viitasaaren vammaisneuvosto
7. februari 2018 klockan 10.33.57

Palveluliikenteen kehittäminen myös pienemmissä kuntakeskuksissa. Olisiko mahdollista maakunnan ja kunnan yhteisellä rahoituksella?


Kieliasu ja termit

Plats för profilbild

@tynjari
15. februari 2018 klockan 20.27.40

Suunnitelma on pääosin hyvin ympäripyöreää kapulakieltä, jolloin sen sisällön voi ymmärtää kukin omalla tavallaan. Tosin tavallisen kansalaisen on usein mahdoton ottaa selvää tällaisesta kapulakielestä, että mitä milläkin tarkoitetaan. Käytetään paljon samaa asiaa tarkoittavia termejä samoissakin lauseissa, jolloin niistä tulee kiemuraisia ja pitkiä kappaleita, jotka eivät sano yhtään mitään.
-> lyhyempiä lauseita ja lisää konkretiaa

Suunnitelma sisältää termin ”asiakas” usein sellaisissakin kohdissa, kun oikeampaa olisi käyttää termiä ”asukas”. Näin esimerkiksi heti jo Johdannon 3.kappaleessa. Ja monessa muussa kohdassa. Palveluja tulee järjestää maakunnan ASUKKAILLE. Palveluverkosta puhuttaessa kyse on asukkaiden tarpeista.


Talous

Plats för profilbild

@tynjari
15. februari 2018 klockan 20.31.14

Valtiolta maakunnalle tulevat määrärahat merkitsevät, että ilman verotusoikeutta maakunnalla ei ole itsenäisyyttä juurikaan. Suunnitelman mukaan maakunta määrittää asiakasmaksut palveluiden ja TALOUDEN mukaan. Mitä se mahtaneekaan merkitä, sitä voi vain pelätä.
Tavoite olla maakunnittaisessa vertailussa järjestämiskustannusten osalta edullisimman kolmanneksen joukossa – mihin tämä perustuu? Onko vain hurskas toive?
Entäpä se, että palveluntuottajille maksettavat korvaukset ovat sellaiset, että ne varmistavat toimivat markkinat. Mihin se johtaa käytännössä?

Monien palvelujen osalta voi todeta, että järjestelmä monimutkaistuu. Tarvitaan yleistä ohjausta ja neuvontaa, tarvitaan asiakasohjausta ja tarvitaan palveluohjausta. Näiden tekemiseen on palkattava lisää henkilöstöä. Ja se kasvattaa kustannuksia.


Palveluverkko

Plats för profilbild

@tynjari
15. februari 2018 klockan 20.35.58

”Tavanomaisimmat vastaanottoluonteiset palvelut ovat saatavilla kuntakeskuksissa ja päivittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ovat valtaosalle kansalaisista saavutettavissa tyypillisin asioinnissa käytettävien liikennevälinein enimmillään noin puolen tunnin matkan päässä kotoa.” – Mitä tässä tarkoittaa ”valtaosa” kuntalaisista? 60% vai 90%. Riittääkö ”päivittäistavaroiden asiointialue”- määrittelyksi se, että on kyläkauppa? Jollainen oli mm. Sumiaisissa ja Pylkönmäellä, mutta ei enää.

Suunnitelmassa mainitaan, että ”Sairaalan vuodeosastohoito on saatavilla vähintään yhdestä toimipaikasta maakunnan alueella”. Vähintään merkitsee usein käytännössä myös samaa kuin enintään. Vuodeosastohoitoa tulee olla saatavissa useammasta kuin yhdestä paikasta Keski-Suomen kokoisessa maakunnassa.

Myös muiden kuin ikäihmisten asumispalvelujen tulee sijaita lähellä arkiympäristöä.


Osallisuus ja vaikuttaminen

Plats för profilbild

@tynjari
15. februari 2018 klockan 20.38.31

” Jokaisella keskisuomalaisella asukkaalla ja yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa suoraan maakunnalliseen päätöksentekoon” – miten tämä käytännössä on mahdollista?

Maakuntaan asetetaan lain edellyttämät nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Mikä on niiden rooli suhteessa kuntien vastaaviin? Päällekkäisyys?


Hankkeet ja kasvupalvelut

Plats för profilbild

Innovaatiomies
19. februari 2018 klockan 13.42.07

Yritystukien aktivoinnin osalta kannattaa yhteistyötahoina mainita myös kunnat/elinkeinotoiminnot - kaikissa kunnissa ei ole kehittämisyhtiötä tmv. Tehtävä on osa muuta tehtävää esim kunnanjotajalla.

Kehittämispalvelujen alustakaksi kuntiin tai suuremmille alueille, jos kunta on liian pieni markkina, voisi perustaa yritysten ja yrittäjien "sote" -keskukset. Tähän rakennettaisiin rajapinta työvoimapalveluille (kuntien työkkäri). WitaHUP - hankkeessa voisi tätä testata.


Kaikki palvelut joka paikassa?

Plats för profilbild

Kirsi T
19. februari 2018 klockan 14.03.52

Järjestämissuunnitelmassa on kirjoitettu, että maakunta järjestää kuvantamispalveluita kaikissa sotekeskuksissa, joita on taajamissa ja päivittäistavaramyyntikeskittymissä. Kehitystä on pyritty viemään maakunnassa juuri toiseen suuntaan eli röntgenlaitteita ei ole järkevää ja kustannustehokasta pitää joka paikassa (laiteinvestoinnit, henkilöstöresurssi, laadukkaat tutkimukset). Kannattanee oikeasti harkita, mikä on kuvantamispisteiden määrä maakunnassa ja mikä on niiden tiheys. Vastikään on lopetettu yksintoimipiste, koska tutkimusten määrä oli kolme natiivitutkimusta päivässä.

Plats för profilbild

Ihmettelijä
23. februari 2018 klockan 17.29.52

On tarpeen, että esim. röntgentoimipisteiden määrää ja sijaintia tarkastellaan, mutta on myös hyvä havaita, että rtg- ja lab. palvelujen saatavuus parantaa pth;n palveluedellytyksiä, vähentää sekä yhteiskunnan, -että potilaan siirto- tai matkustarvetta,- kustannuksia ja nopeuttaa oikea-aikaiseen hoitoon pääsyä.


Kunta- maakunta-yhteistyö

Plats för profilbild

tynjari
19. februari 2018 klockan 16.48.07

Kuntiin jää paljon palveluja, joilla on yhteyttä maakuntiin siirtyviin palveluihin. Miten varmistetaan sujuva yhteistyö ja tiedonvaihto? Miten varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä nuorisotyön yhteys sosiaali- ja terveyspalveluihin sujuu?

Miten estetään osaoptimointi? Esim. hyvinvoinnin edistäminen kuuluu molemmille. Miten ehkäistään päällekkäinen työ? Esimerkiksi kunnan kulttuuri- ja liikuntatoimi tekee paljon ennalta ehkäisevää työtä.


Uudet yhteistyömuodot

Plats för profilbild

Tuula Liehu
19. februari 2018 klockan 18.27.48

Kuntien ja maakunnan välille tulee luoda aidot yhteistyökanavat niin luottamushenkilö - kuin viranhaltijataholle. Etenkin sote- ja sivistystoimen yhteistyö nousee tärkeäksi koska mm.kouluterveydenhuolto on maakunnan vastuulla. Yhteinen hyvinvointisuunnitelma on mahdollisuus tehdä aitoa yhteistyötä. Ehdotan että maakunta palkkaa henkilön, joka toimii hyte-yhdyshenkilönä kuntiin päin ja tekee konkreettisesti työtä kunnissa koordinoiden tavoitteita ja toimenpiteitä.

Myös eri maakuntien välillä tulee tehdä yhteistyötä. Mm. maakuntien rajoilla asuvien kuntalaisten asiointimahdollisuuksien varmistaminen siten, että he voivat saada palveluja sieltä missä heidän luontainen asioimissuuntansa on. Tässähän on kyse kustannuksista - kuka maksaa ja millä perusteilla eri tuottajille.


Maakunnat erilaisia

Plats för profilbild

Mänty
21. februari 2018 klockan 16.00.59

Voiko maakunnista tulla liian erilaisia, palvelevatko ne tasapuolisesti asukkaitaan. Yhteistyötä muiden maakuntien kanssa ja tehdä tästä Master Plan


17.16 Vammaisten palvelut

Plats för profilbild

vammaisnäkökulma
23. februari 2018 klockan 17.07.53

Asiakaslähtöisyys korostuu suunnitelmassa ja tärkeää, että se toteutuu aidosti palvelujen käytännöissä. Yksilölliset tarpeet ja niihin vastaaminen ovat perusta palvelujen kokonaisuudessa. Palveluilla tulee turvata vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus, osallisuus ja yhdenvertaisuus. Yksilöllinen palvelutarpeen arviointi ja palvelujen suunnittelu vaatii osaavaa henkilöstöä. Miten turvataan palvelujen integraatiopyrkimyksissä asiakkaiden palvelukokonaisuuksien viidakossa yksilöllisten tarpeiden ymmärtäminen?
Vammaislainsäädäntö on uudistumassa ja järjestämissuunnitelma tulee kirjoittaa uudistuksen myötä aikanaan ajan tasalle.

Vammaispalvelujen sosiaalityön kohdalla tematiikkaa kannattaa tarkastella siten, ettei lukijalle synny epämääräistä kuvaa mitä milläkin tarkoitetaan. Palveluohjaajan ja henkilökohtaisen vastuuhenkilön nimeäminen kaipaa tarkennusta- resurssoidaanko jokaisen nasiakkaan avuksi kaksi hlöä? Puhutaanko sosiaaliohjauksesta vai palveluohjauksesta? Yksilöllistä X- Ohjausta tulee saada myös lähipalveluna sote-keskuksesta asiantuntevalta ammattilaiselta ei vain maakunnan liikelaitoksesta.

Ohjausta voidaan toteuttaa järjestämissuunnitelman mukaan monin tavoin. Tarkennusta kaipaa kohta sivu 75 "Palveluohjausta annetaan ....toimistolla" Missä toimistolla?
Henkilökohtaisen avun tuottaminen eri vaihtoehdoin on kirjattu selkeästi.


Yhteistyö maakuntia hyödyttäen

Plats för profilbild

rajatonmaakunta
23. februari 2018 klockan 18.53.29

Palveluja järjestettäessä ja tuotettaessa maakuntien reuna-aluiden yhteinen asukas-/asiakasmäärä on huomioitava yhteismääränä (vrt Keuruu-Mänttä-Vilppula-Virrat-Ähtäri). Maakuntien on suunnitelmia tehdessään mitoitettava palvelutarpeet maakuntarajat unohtaen. Sopimuksin jaetaan kustannukset ja järjestämisvastuut. Erityisesti lähipalveluja turvattaessa yhteistyön kehittäminen yli maakuntarajojen on avainasemassa.