Gå till innehållet

Palveluiden saavutettavuus ja palveluverkkoa koskevat alustavat linjaukset

Pratbubbla 23
Diskussion | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Diskussionen har avslutats

Järjestämissuunnitelmassa on esitetty alustavia linjauksia palveluiden saatavuudesta ja palveluverkon periaatteista. Ovatko ne riittäviä asiakaslähtöisten ja kokonaisvaltaisten palvelukokonaisuuksien muodostamisen kannalta? Kerro huomiosi.

Basuppgifter

Avslutat: 23.2.2018

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Vuodeosaston on säilyttävä Joutsassa

Plats för profilbild

Aika epäselvä paperi
16. januari 2018 klockan 9.42.53

Joutsalaisia kiinnostaa, että säilyykö vuodeosasto paikkakunnalla vai ei? Sellaisesta ei sanota suoraan tuossa suunnitelmassa.
Jokainen haluaa läheisensä hoidettavan lähialueella, eikä missään Keuruulla tai Laukaassa. Sen on säilyttävä Joutsassa.

Plats för profilbild

Ihmisen puolesta
22. februari 2018 klockan 9.37.46

On erikoista/esimerkki, että Seututk:n johto, jonka osallinen Joutsan perusth on, ajaa mitä erilaisimmin keinoin vuodeosaston lakkauttamista Joutsan perusterveydenhuollosta. Olen seurannut kehitystä (esim. Essote) ja on todella käsittämätöntä, että ihmisestä, joka on ikänsä maksanut veroja lähiympäristöönsä, tehdään kuin kiertopalkinto, jota kuskataan ympäri maakuntaa, tätä en voi hyväksyä.

Vuodeosastolle on tietty käyttö myös tulevaisuudessa, kun esh:n palveluissa keskitytään enemmän tempputyöskentelyyn ja jatkohoito on jo pelkästään taloudellisista syistä hyvä järjestää pth:ssa


Valtaosa

Plats för profilbild

saarijärveläinen
18. januari 2018 klockan 5.56.23

Monessa kohtaa esiintyy sana "valtaosalle", Mitä he tarkoittaa yli 50 % vai yli 90 %


Ikääntyneiden palveluihin lisää vahvuutta

Plats för profilbild

Kaikki ideat käyttöön
18. januari 2018 klockan 18.21.12

1. Kohta 15.5 (sivu 31) Erityisen tärkeää on tehdä implementaatiosuunnitelma kaikkiin hankkeisiin. Hankerahoitusta ei tulisi koskaan myöntää, jos suunnitelmassa ei ole varmistettu, että hanke tuottaa aitoa muutosta hankkeen päättymisen jälkeen Keski-Suomessa.
2. Kohta 15.5.5.4 Arviointi tulisi aina olla mukana seurannassa, arvioinnin kautta saadut kriittiset kohdat auttavat luomaan uutta.
3. Ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut (s. 61); tähän pitäisi sisällyttää ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyön ennakointi, samoin ikääntyneiden päiväkeskustoimintaan tulisi saada konkreettiset yksilölliset atvoitteet, joita seurataan päiväkeksustoiminnan ajan. Kaikkea ikääntyneiden kuntoutuspalveluja tulee tilastoida ja kirjata asianmukaisesti - vaikuttavuus on saatava esille. Lisäksi tulisi lisätä muistikuntoutuksen/aivoterveyden ylläpito kaikkiin ko. kohtiin, joihin se voidaan sisällyyttää.
4. Kuntoutus näkemys on jäänyt kovin kapeaksi ja jopa vanhakantaiseksi (lääkinnällinen kuntoutus). Keski-Suomi voi olla luomassa Norjan ja Ruotsin mallin mukaisesti arkikuntoutuksen uudenlaista toimintamallia = arjen merkityksellisyys ja toimijuuden mahdollistaminen (re-ablement) k.s kohta 17.17.
5. Omaishoitoon tulisi lisätä myös omaishoitajien terveyden ja toimintakyvyn tukeminen, kuntoutuksen mahdollisuus
6. s. 94, maakuntaan tarvitaan psykogeriatriaan erikositunut lääkäri, vanhusten psykoterapiapalvelujen kehittäminen ja tarjoaminen.

Plats för profilbild

sos.ohjaaja
20. februari 2018 klockan 16.58.16

Olen samaa mieltä, että kuntoutus näkemys on jäänyt kovin kapeaksi ja jopa vanhakantaiseksi. Vanhanaikaisuus - eli nykyisten palvelujen kuvaaminen näkyy mielestäni koko suunnitelmassa - vielä. Harmittavaa olis se, että järjestämissuunnitelman eri osioiden tekstejä ei oltu (ainakaan huomattavasti) yhtenäistetty. Tekstit myös hyvin terveyspainoitteisia - sote integroituminen vähäistä.
Myös vielä puuttuvat kohdat erityisesti erikoissairaanhoidon puuttumien vaikeutti järjestämisuunnitelman kokonaisuuden ymmärtämistä ja kommentointia


Viitasaaren sairaala- ja lääkäripalvelut

Plats för profilbild

Utelias
19. januari 2018 klockan 12.40.41

Viitasaaren sairaala- ja lääkäripalvelut, myös päivystyspalvelut, tulee säilyttää.


Järjestämissuunnitelman luonnos

Plats för profilbild

Asiantuntija kotihoidosta
22. januari 2018 klockan 12.46.02

Kh kuntouttava arviointijakso/Laatu: Kiinnostaa miten käytännössä järjestetään jos puolet,kuten suunnitelmassa,putoaa jatkossa pois? Mistä resurssit?
Kotiutuminen sairaalaahoidosta seitsemänä päivänä viikossa? Pitää ilmoittaa niin ajoissa että tuohon pystytään vastaamaan kotihoidossa. ts. resurssit.
Asiakkaan kanssa lehtien lukeminen, ulkoilu yms. virkistystoiminta hyvä asia ja sille tulee järjestää aikaa. Nykyresursseilla tuo ei ole ollut mahdollista.


Perustason psykiatrian vastaanottopalvelut

Plats för profilbild

kyselijä
5. februari 2018 klockan 13.13.59

Mitä ovat perustason psykiatrian vastaanottopalvelut tässä yhteydessä? Tk-lääkäri, sairaanhoitaja ja tk- ja koulupsykologiko? Masennus- ja päihdehoitajat kuuluvat nykyorganisaatiossa sairaanhoitopiirin työntekijöihin eli erikoissairaanhoitoon. Pienempien paikkakuntien mt- ja päihdepalvelut lähinnä vastaavat järjestämissuunnitelman kuvausta, eli kuuluisivat ilmeisesti valinnanvapauden piiriin? Miten asia hoituisi Jyväskylässä ja niillä paikkakunnilla, joissa psykiatrinen avohoito kuuluu nyt erikoissairaanhoitoon? Pitäisikö niissä järjestää vielä ylimääräinen väliporras?

Plats för profilbild

Toinen kyselijä
22. februari 2018 klockan 16.17.34

Psykiatria on Keski-Suomessa levällään. On ihan tuurissaan, pääsekö lääkärille. Jos tuuristaa ja pääsee, on seuraava bingo-kierros edessä. Onko lääkäri reseptiautomaatti, puoskari, kiireinen keikkalääkäri, leipääntynyt eläkeläinen vai potilasta kuunteleva virkalääkäri? Kaikkea on tullut nähtyä ja koettua!
Ei täällä voi olla valinnanvapautta kun ei ole mistä valita!


Saavutettavuuteen ja palveluverkkoon liittyvät näkökulmat

Plats för profilbild

Viitasaaren vammaisneuvosto
7. februari 2018 klockan 9.37.19

Sote-keskuksissa tulee olla riittävästi lähipalveluja, koska tälläkin hetkellä välimatkat kuntien reuna-alueilta venyvät pitkiksi (yli puoli tuntia) kuntakeskuksiin (Keski-Suomessa paljon vesistöjen rikkomia kuntia, joissa tietä pitkin matkat ovat pitkiä). Myös erityispalveluihin matkaa tulee helposti yli tunti. Vammaispalveluissa ja vanhuspalveluissa on tärkeää, että neuvonta- ja muita palveluita on saatavilla myös kotiin.
Esteettömyyden huomioiminen digitaalipalveluissa!

Plats för profilbild

asiantuntija vammaisjärjestöstä
23. februari 2018 klockan 16.03.43

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus edellyttää esteettömyyden ottamista kaiken palvelusuunnittelun ja toteuttamisen lähtökohdaksi. Jotta palvelut olisivat myös eri tavoin toimintaesteisten ihmisten saavutettavissa ja yhdenvertaisesti valinnanvapauden piirissä, on fyysisten ja sähköisten palveluiden täytettävä edes esteettömyyden ja saavutettavuuden vähimmäisvaatimukset. Myös hoito- ja tutkimusvälineiden tulee olla esteettömiä.


Asiakaslähtöinen kotihoito

Plats för profilbild

Jyväskylän kaupungin kotihoidon Läntinen alue
9. februari 2018 klockan 11.09.25

Asiakkaan kotihoidon palveluja suunniteltaessa asiakasohjaajalla on suuri rooli asiakasprosessissa. Ohjautuuko asiakas jatkossa palveluihin kotihoitoon maantieteellisesti vai voiko Maakunnallinen liikelaitos ohjata asiakkaat sisäisesti lähinnä olevalle palvelutuottajalle? Kun on olemassa yksi kotihoito, onko olemassa aluerajoja? Asiakaslähtöisyys on valttikortti tulevaisuudessa. Voiko Maakunnallinen liikelaitos tuottaa palvelukriteereiden lisäksi asiakkaan toivomia palveluja? Palvelut tulee olla asiakkaalle helposti saatavilla. Yksi paikka mistä saa neuvon asiaan kuin asiaan.

Kotiutustiimi- mallia on kehitetty eri puolilla maakuntaa. Maakunnallisen liikelaitoksen tulisi jatkossakin kehittää tätä palvelua kohti kotihoito 24/7 mallia. Myös sähköisen ajanvarauksen vahvistaminen eri virassa olevien tavoittamisen helpottamiseksi olisi tärkeää.

Asiakaslähtöisyys Maakunnallisessa liikelaitoksessa huomioidaan hoidon jatkuvuudella sekä pysyvillä omahoitajilla. Asiakas on keskiössä kaikessa toiminnassa.

Yhdessä kohti yhteistä hyvää!


Neuvoloiden yksityistäminen

Plats för profilbild

Skeptikko
12. februari 2018 klockan 15.25.14

Suunnitelmassa ollaan viemässä myös neuvolat sotekeskuksiin. Sitä ei ole mitenkään perusteltu. Koko sote-touhu on lähtenyt liikkeelle terveyskeskusten lääkärivastaanottojen huonosta saatavuudesta. Miksi hyvin toimivat neuvolapalvelut pitäisi yksityistää. Mitä enemmän toimijoita, sitä vaikeampaa järjestäjän on ohjata toimintaa. Suunnitelmassa korostetaan äitiys- ja lastenneuvola erillisyyttä. Neuvolatyössäkin asiakassuhteen jatkuvuudella on suuri merkitys. Suuressa osassa Suomea onki siirrytty hyvinvointineuvoloihin, joissa sama terveydenhoitaja on sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Tämän mallin hyödyistä on myös tieteellistä näyttöä.

Plats för profilbild

tynjari
15. februari 2018 klockan 20.44.40

Olen täysin samaa mieltä Skeptikon kanssa neuvola-asiasta. Miksi hyvin toimivaa järjestelmää pitäisi korjata?


Voiko neuvolaa vaihtaa ihan miten sattuu

Plats för profilbild

Kriittinen
13. februari 2018 klockan 11.27.06

Jos neuvola palveluja tuottaa yksityinen, voiko asiakas vaihtaa miten haluaa palvelun tuottajaa jos palvelu ei miellytä tai ruvetaan
puuttumaan asioihin joihin ei haluta esim. päihde, mielenterveys, väkivalta jne.
Kuinka taataan lapsen turvallisuus.


Eikö haja-asutusalueen vanhukselle oma koti olekaan paras paikka?

Plats för profilbild

tynjari
16. februari 2018 klockan 16.35.56

Järjestämistä ohjaavissa tavoitteissa todetaan mm., että ne ”Mahdollistavat ikääntyvää väestöä heidän itsensä niin halutessaan siirtymään asumaan palveluiden ääreen kuntakeskuksiin”.
Vaikka tässä sanotaankin, että ”niin halutessaan”, niin kyllä tähän selvästi sisältyy ajatus, että haja-asutusalueilla tulisi vanhusten muuttaa mökeistään kuntakeskuksiin.
Onhan palveluiden vieminen sinne kotimökkiin palveluntuottajalle kalliimpaa ja vaivalloisempaa. Mutta entäpä asiakasnäkökulma?

Miten tässä tilanteessa vanhuksen oma koti ei yhtäkkiä olekaan se paras paikka, jota muutoin ylistetään. Puhutaanhan kaiken aikaa, että ”vanhukselle oma koti on paras paikka”.
Vaikuttaa siltä, että haja-asutusalueiden vanhukset eivät ole samanarvoisessa asemassa kuntakeskuksissa asuviin nähden. Missä on siis tasa-arvo? Meneekö taloudellisuus kaiken edelle?

Sanotaan, että kun ihminen muuttaa maalle, hän tekee tietoisen valinnan sen suhteen, että tietää, etteivät palvelut ole siellä yhtä tiheässä kuin kasvukeskuksissa. Mutta entäpä vanhus, joka ei ole muuttanut maalle vaan on siellä ikänsä asunut. Ei hänen osaltaan voida sanoa ja toimia samoin.


Millä rahalla

Plats för profilbild

pennitön
18. februari 2018 klockan 20.17.02

Kuka maksaa matkakulut palveluihin? Entä kuka vastaa digikustannuksista, jos asukkaalla ei kerta kaikkiaan ole varaa digiyhteyksiin eikä älykännykkään? Nykyisetkin käyttäjät saattavat sairauden tai vammautumisen myötä joutua tilanteeseen, etteivät enää pysty digisysteemeitä käyttämään.

Plats för profilbild

sos.ohjaaja
20. februari 2018 klockan 17.06.03

Digi palveluita varmasti tulee tulevasiuudessa yhä enemmän ja hyvä niin. Mutta samalla on kyllä mietittävä ja sovittava myös kenelle kuuluu digipalveluiden käytön ohjaus, neuvonta ja opastus.


Sotekeskuspalvelut

Plats för profilbild

tynjari
19. februari 2018 klockan 20.48.58

Suunnitelmassa todetaan: ”Asiakkaat saavat kaikki sote-keskuspalvelut valitsemastaan sote-keskuksesta arkisin kello 8-18 ja viikonloppuisin kello 8-18. Sote-keskukset (sote-keskustuottajat) voivat perustaa maakunnan alueelle palveluvalikoimaltaan eritasoisia toimipaikkoja. Jokaisella sote-keskuksella on maakunnan alueella kuitenkin vähintään yksi sellainen toimipaikka, josta asiakkailla on mahdollisuus saada kaikki maakunnan määrittelemät suoran valinnan sote-keskuspalvelut. Asiakkaat voivat käyttää valitsemansa sote-keskuksen kaikkia toimipaikkoja.”

Miten tämä takaa sen, että asukkailla eri puolilla maakuntaa on tasavertaiset mahdollisuudet palveluihin?

Plats för profilbild

sos.ohjaaja
20. februari 2018 klockan 17.18.04

Mielestäni myös sote-keskusteksti on järjestämissuunnitelmassa hyvin terveyspalvelupainoitteinen. Täydentäisin omasta puolestani nimim. tynjarin hyvää kysymystä tasavertaisista mahdollisuuksista palveluihin kysymyksesksi: "Miten takaamme sen, että asukkailla eri puolilla maakuntaa on tasavertaiset mahdollisuudet palveluihin ja tasavertaisesti myös sosiaalialan palveluihin ja osaamiseen?


Tieverkko

Plats för profilbild

Mänty
21. februari 2018 klockan 15.51.26

Yksityisteistä ei ole mainintaa tieosiossa. Toimiva, hyvin liikennöitävä yksityistieverkko on maakunnan voimasuonisto, kuten myös koko maakunnan alueelle ulottuvat digitaaliset verkot.


Äitiys- ja lasten neuvolapalveluiden järjestäminen

Plats för profilbild

Neuvolapalvelut
21. februari 2018 klockan 19.20.22

Mielestäni äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tulisi eriyttää, sillä näin voitaisiin lisätä neuvolapalveluiden laatua ja työntekijöiden asiantuntemusta. Väestövastuisessa mallissa työntekijältä vaaditaan laajaa ja monipuolista osaamista, mikä saattaa heikentää neuvolapalveluiden laatua. Nykyisellään työntekijä vastaa väestövastuisessa neuvolassa sekä äitiys- että lastenneuvolasta, jolloin haasteeksi tulee työntekijäkohtaisen kokemuksen väheneminen. Työntekijäkohtaisen kokemuksen vähenemisellä tarkoitan sitä, että kun asiakasryhmä on laajempi, ei esimerikiksi raskaana olevia kohdistu yksittäisen työntekijän hoidettavaksi niin suurta määrää tai määrä jakautuu epätasaisesti työntekijöiden välillä. Tätä voidaan pitää riskinä äitiysneuvolapalveluiden heikkenemiselle.

Uskon, että mikäli äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sektorisoitaisiin erilleen, lisääntyisi neuvolapalveluiden laadun lisäksi myös työn mielekkyys ja työntekijöiden ammattitaito. Sektoroiduissa mallissa työntekijä lisäisi ammattitaitoaan kouluttautumalla vain äitiys- tai lastenneuvolan sisältöjen osalta, jolloin aihe-alueen rajautuessa spesifimmän tiedon omaksuminen ja sille omistautuminen olisi paremmin mahdollista. Näin säästettäisiin myös koulutuskustannuksissa. Äitiys- ja lastenneuvolan erillistäminen mahdollistaisi myös sen, että äitiysneuvolassa äitiä hoitaisi terveydenhoitajan sijaan kätilö, jolla on laaja koulutus ja tätä myötä ymmärrys raskaana olevan naisen hoidosta.

Ihantellisin tilanne olisi, mikäli äitiysneuvola käsittäisi myös ensimmäisen vuoden lapsen synnyttyä, sillä näin myös hoitosuhdetta saataisiin pidennettyä. Kätilöllä olisi myös laaja osaaminen tähän aikaan esim. imetysohjaus, raskauden jälkeinen ehkäisy ja jälkitarkastuksen hoito. Terveydenhoitajiin verrattuna kätilökoulutuksesta puuttuu kuitenkin lapsen kehityksen ja sen vaiheiden laajempi huomioiminen, mikä on tärkeä osa lastenneuvolan toimintaa. Tästä huolimatta pidän erityisen tärkeänä sitä, että jokaisessa neuvolassa työskentelee myös kätilö/kätilöitä.


Äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden järjestäminen

Plats för profilbild

Kätilöopiskelija
22. februari 2018 klockan 11.40.37

Yhdyn edelliseen nimimerkin "neuvolapalvelut" kirjoittajan kommenttiin.

Kun tarkastelee terveydenhoitajan ja kätilön opintojen rakennetta, huomaa että terveydenhoitajan opintoihin kuuluu ihmisen terveydenhoito koko elämänkaaren ajalta kun taas kätilö keskittyy raskaus- ja lapsivuodeaikaan. Näin ollen on täysin perusteltua, ettei kätilö voi toimia lastenneuvolassa, mutta mielestäni myös täysin perusteltua on sanoa, että kätilöillä on paljon syvempi ja laajempi tietoperusta raskaana olevan naisen hoidosta kuin terveydenhoitajilla.

Tämä ei ehkä yksistään vielä olisi kynnyskysymys, mutta kuten "neuvolapalvelut" kirjoitti, terveydenhoitaja kohtaa työssään prosentuaalisesti vähemmän raskaana olevia naisia, kun kätilö kohtaisi (joka siis hoitaisi vain näitä raskaana olevia). Näin ollen kokemuksen ja tietoperustan karttuminen tästä osa-alueesta on vaarassa jäädä heikommaksi.

Tapper (2011) pohtii STM:n synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen -raportissa samaa asiaa. Raportissa kerrotaan että osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpitämiseksi äitiysneuvolatoiminnassa on pyritty arvioimaan hoidettavien raskaanaolevien naisten vuosittaisia vähimmäislukuja. Raportissa näitä vähimmäislukuja ei mainita, mutta mielestäni huoli on aiheellinen. Mikäli yhden työntekijän asiakaskunta koostuu suurimmilta osin lastenneuvolan asiakkaista, ei raskaanaolevien hoidon osaaminen välttämättä pysy tarpeeksi vahvana.

Samanlaisten potilasryhmien hoito ja tätä kautta hankittu laaja erityisosaaminen ja tietotaito nousee entistä tärkeämmäksi kun puhutaan harvinaisemmista tilanteista (esimerkkinä sikiön tai äidin harvinaiset sairaudet tai aikaisempien raskauksien ongelmat).
Äitiysneuvolassa äitien ja perheiden kohtaaminen ja luottamuksellinen keskusteluyhteys ovat tärkeässä roolissa. Se, että työntekijällä on mahdollisuus (aikaa, resursseja), perehtyä oman asiakaskuntansa "perustilanteiden" lisäksi marginaalisempiinkin tilanteisiin, tuo itsevarmuutta ja luottamusta työntekijälle itselleen ja tätä kautta myös hoitosuhteeseen. Asiakaskunnan heterogeenisyys voikin tuoda työntekijälle paineita osaamisensa laajudesta ja syvällisyydestä varsinkin kun puhutaan alasta jossa uutta tietoa tulee jatkuvasti ja osaamisen päivittäminen on tärkeää. Kätilöt tuovat äitiysneuvolaan paljon tietoa ja osaamista, jota terveydenhoitajan koulutukseen ei sisälly.

Tarkoituksenani ei ole missään nimessä väheksyä terveydenhoitajien osaamista, vaan korostaa myös heidän oikeuttaan hoitaa työtehtäviä joiden osaamisvaatimukset ovat kohtuullisia. Raskaana olevilla naisilla ja perheillä on myös oikeus mahdollisimman yksilölliseen ja asiantuntevaan palveluun. Näitä etuja voidaan ajaa äitiys- ja lastenneuvolan eriyttämisellä.