Gå till innehållet

Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen ja huomiot tuotannon osalta

Pratbubbla 12
Diskussion | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Diskussionen har avslutats

Suunnitelmassa erotetaan maakunnan järjestäminen ja varsinainen palveluiden tuottaminen toisistaan. Onko jako selkeä? Tukeeko monituottajamalli asukkaiden palveluiden saatavuutta? Varmistaako suunnitelma riittävästi palveluiden integraation? Onko suunnitelmassa palvelutuotantoa koskevia linjauksia, joita tulisi vielä tarkentaa?

Basuppgifter

Avslutat: 23.2.2018

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Asukas ei ymmrrä

Plats för profilbild

Asukas
23. januari 2018 klockan 12.57.07

En ymmärrä kysymystä? Mitä tarkoittaa maakunnan järjestäminen? Onko tässä jotain sellaista, mitä asukkaan pitäisi ymmärtää ja kommentoida?


Järjestäminen ja tuottaminen

Plats för profilbild

Kommentoija
1. februari 2018 klockan 16.04.13

Järjestämissuunnitelmaa tehdessä on koko ajan pidettävä mielessä tuottaja ja sopimuksen sisältö, johon tuottaja sitoutuu.
Varautuminen on yksi keskeinen asia, johon tuottajan on sitouduttava. Esimerkiksi, jos kotihoidon palvelut ovat jollakin tuottajalla, niin tuottaja ottaa vastuun asiakkaidensa huoltamisesta myös poikkeustilanteissa.

Miten saadaan säästöjä aikaan seuraavassa tilanteessa:
Maakunnan väestössä 10% ovat sote- palveluiden suurkuluttajia. Nuo 10% ovat tuskin niitä, jotka aktiivisesti valitsevat palveluntuottajaa ja jäävät näin ollen maakunnan hoiviin. Mutta ne, joilla ei juurikaan ole terveysongelmia, osaavat ja kykenevät valitsemaan. Lisäksi moni tietyn työterveyshuollon yksikön palveluja saavat todennäköisesti valitsevat ao. yhtiön. On ennustettavaa, että "terveimmät" valitsevat yksityiset palvelujen tarjoajat ja vievät kapitaatiorahan mukanaan. Todella hoidettavat ja kalliit henkilöt jäävät maakunnan tuottaminen palvelujen piiriin. Miten raha riittää, jos yksityisille maksetaan tyhjästä (=asiakkaat, jotka nimellisesti ovat listalla, mutta eivät tarvitse ja käytä palvelua ao. puolen vuoden aikana ja heistä kuitenkin on maksettu) ja maakunta hoitaa samalla kapitaatiorahalla potilaitaan lukuisia kertoja vuodessa.

Entä erikoissairaanhoidon ja kotihoidon sauma? Sairaala Nova alkaa kotiuttaa 24/7 ajatuksella potilaita. Kotihoito nykyisellä rakenteella ei kykene vastaanottamaan potilaita samalla periaatteella. Ts. rakenteet eivät nykyisellään kohtaa. Kotihoito olisi kehitettävä sellaiseksi, että se kykenee sairaala Novan rytmiin ja kotiuttamiskäytäntöihin.

Entäpä nykyinen yksityinen terveyden- ja sairaanhoito? Jatkuuko se ennallaan kaiken muun rinnalla?
Ellei jatku, niin mistä ihmiset saavat lopulta avun, jos eivät saa kapitaation rajoissa haluamaansa?

Palveluohjauksen tarve tulee lisääntymään räjähdyksenomaisesti. Siitä seuraa kustannuksia. Ovatko kustannukset otettu huomioon 3mrd €:n säästötalkoissa?

Keskisuomessa on satoja kyliä. Kannattaisikohan piirtää kartta siitä, miten erilaisessa asemassa asukkaat eri puolilla K-S on? Nyt suunnitellaan Jyväskyläkeskeisesti ja ajatukset mukailevat Jyväskylän malleja. Kuntia on 23 ja niiden sisällä lukuisia kyliä. Palvelutarpeet vaihtelevat monin eri tavoin. Muistetaanko suunnitelmissa kaikkien maakunnan kolkkien erilaiset tarpeet?


Järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät kommentit

Plats för profilbild

Viitasaaren vammaisneuvosto
7. februari 2018 klockan 9.49.55

Järjestäjällä suuri vastuu ja työ laatia kriteerit tuottajalle niin, että yksilölliset tarpeet esim. vammaispalveluissa tulevat huomioiduksi riittävän hyvin. Ketä ovat ne moniosaajat jotka asiakassuunnitelmia laativat?
Kuinka henkilökohtainen budjetti laaditaan yksilöllisesti? Mm. henkilökohtaiset tarpeet ja asuinpaikka vaikuttavat ja kuinka ne tulevat huomioiduksi. Käyttöönotto asteittain? Riittävä tuki tärkeä henkilökohtaisen budjetin käyttöön.
Syntyykö maakunnan reuna-alueille aitoa valinnanvapautta?


Katoaako hyvin toimiva neuvolajärjestelmä

Plats för profilbild

Neuvolan puolesta
9. februari 2018 klockan 14.06.18

Olemme Keljonkankaan, Korpilahden ja Säynätsalon neuvoloissa huolissamme miten käy neuvola palveluiden laadun jos neuvolapalvelut menisivät valinnanvapauden piiriin. Valinnanvapaus ei saisi olla lähtökohtana, vaan hyvät palvelut asiakkaille. Ensinnäkin, miten ns. sote - keskuksien toimintaa valvottaisiin/ seurattaisiin? Onko mietitty miten toiminnassa otettaisiin huomioon erityistä tukea tarvitsevat perheet. Mitä jos palveluntuottajan voi vaihtaa puolen vuoden välein, jääkö joku esim. lastensuojeluasia huomiotta? Onko yksityispuolella neuvolatoiminnan järjestämisestä kokemusta?
Miten hoitoketjut saadaan toimimaan? Esim. nykyinen äitiys-hoitopolku, tietojärjestelmien yhteensopivuudet yms.?
Onko riskinä, että lastenneuvola ja äitiysneuvolapalvelut erottettaisiin toisistaan?
Olisiko maakunnan omana palveluna tuotettu neuvolatoiminta mahdollista järjestää, miten lääkäripalvelut? Lääkäritoiminnan järjestäminen on tärkeää mielestämme. Laajojen terveystarkastuksien määrät maakunnassa on merkittävät, ja siksi niiden järjestämisessä pitää olla asiantuntemusta, kiinnostuneisuutta kehittämiseen ja ymmärrystä niiden merkityksestä tukea tarvitsevien perheiden palvelujen suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi. Neuvolassa tehdään monialaista yhteistyö monien tahojen kanssa, esim. varhaiskasvatus, koulut ja sivistyspalvelut, kuntoutus- ja ravitsemusneuvontapalvelut, psykologit, sosiaalitoimi, sairaala. miten nämä hoituisivat sote-keskuksissa ja sujuvasti , matalalla kynnyksellä ??

Plats för profilbild

Kyllön neuvola
19. februari 2018 klockan 15.41.26

Olemme Keljonkankaan, Säynätsalon ja Korpilahden neuvolatiimin kanssa täysin samoilla linjoilla. Samat asiat huolettavat meitäkin. Palveluita on jo laajennettu meillä, kun perheohjaaja ja pikkulapsipsykologi käyvät täällä paikan päällä. Ja meillä on äitiys ja lastenneuvola yhdessä eli ihan hyvä kompakti palvelu.
Haluamme säilyttää terveydenhoitajien ammattitaidon ja osaamisen nimenomaan odottavien perheiden ja lasten terveydenhoidon ammattilaisina. Yhteiskunnalla ei ole varaa hajottaa tätä hyvin toimivaa palvelumallia useille eri toimijoille.


3 miljardin säästöjä ei näköpiirissä

Plats för profilbild

Kriittinen
13. februari 2018 klockan 14.17.21

3 miljardin säästö on mahdollinen jos valtio ei anna enempää rahaa. Tämän säästön asiakkaat maksavat kohonneina sosiaali- ja terveydenhuolto kustannuksina. Ajatus on kuitenkin myyty niin että pussin paksuudella ei väliä, asiakas maksut kaikille samat. Todellisuudessa asiakasmaksut tulevat nousemaan nykyisestä tasosta.
Maakunnilla krooninen rahapula niin asiakassetelit ja henk.kohtaiset budjetit alimitoitetaan. Josta seuraa että asiakas saa hyvin vaatimatonta palvelu joka ei vastaa asiakkaan tarpeisiin ja joudut ostamaan omalla rahalla lisäpalveluita.
Tämä voi johtaa siihen että on laitettava omaisuus myyntiin jos haluat saada laadukasta hoitoa ja vähävarainen tyytyy sitten vaatimattomampaan.
Eli eriarvoisuus kasvaa entisestään yhteiskunnassa.


Setelit vanhuspalveluissa iso riski

Plats för profilbild

tynjari
16. februari 2018 klockan 16.41.45

Kotihoidon palvelut sanotaan tuotettavan asiakasseteleillä, joita voi siis valita maakunnalta tai yksityisiltä tuottajilta oman valinnan mukaan. Kuinka vanhus, jolla ei ole esim. sähköisiä välineitä käytössään, kykenee tekemään valintoja eri palveluntuottajilta ilman ulkopuolisen apua. Avun tarve tällaisessa kasvaa suunnattomasti. Ja ulkopuolisen avun pitäisi olla asiantuntevaa ja puolueetonta. Ei pelkästään nettisivut kerro, onko palvelu sellaista, johon vanhus on tyytyväinen.

Entäpä onko mietitty logistiikan ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta? Jos vaikka samassa talossa asuvan kuuden eri vanhuksen luona kullakin käy eri palvelusetelintuottajan kotipalvelun työntekijä? Sama koskee myös päiväkeskuspalveluja, jonne vanhus usein tarvitsee kyydin. Kulkeeko jokainen tästä talosta eri suuntaan eri palveluntuottajien paikkoihin oman valintansa mukaan?

Henkilökohtaisen budjetin tarjoaminen iäkkäille sisältää myös suuria riskejä siitä, miten palvelujen valitseminen eri palveluntuottajilta onnistuu niin, että palvelut pelaavat ja budjetti ei ylity.

Etenkin vanhuspalveluissa järjestelmän monimutkaisuus kasvattaa ohjaushenkilöstön lisätarvetta erittäin paljon.

Tavoitteena sanotaan olevan, että 93 prosenttia maakunnan yli 75-vuotiaista asuu kotona vuonna 2025. Kotihoidon palveluja sen sijaan varaudutaan järjestämään noin 13 prosentille yli 75-vuotiaista. Palvelut järjestetään kattavasti koko maakunnan alueella. Millaisen avun turvin tuo loppu 80% yli 75-vuotiaista selviää kotonaan?


Onko hyötyä?

Plats för profilbild

epäröivä
18. februari 2018 klockan 20.11.00

Pahaa pelkään että tällä mallilla kustannukset vain nousevat, tarvitaan entistä enemmän muita kuin suorittavan portaan työntekijöitä. Mistä saadaan säästöt?
Huomioidaanko pienempien paikkakuntien toimivia systeemeitä ja vahvuuksia? Kaikkialle ei Jyväskylän malli sovi eikä se aina ole laadultaan paras tai kustannuksiltaan edullisin.


Tilaaja- tuottajamalli

Plats för profilbild

tynjari
19. februari 2018 klockan 16.29.39

Suunnitelmassa todetaan, että järjestäjän ja tuottajan erottamisesta näin suuressa laajuudessa ei ole aiempaa kokemusta. Se on totta. Mutta voisi todeta myös, että useassa kaupungissa, missä sitä on kokeiltu, on huonojen kokemusten takia tilaaja- tuottaja-mallista luovuttu tai ollaan luopumassa. Miksi tällaiseen siis on tarvetta mennä?

On myös aika erikoinen väite, että kysyntää ja kustannuksia on pyritty hallitsemaan pitkillä käsittelyajoilla sekä ylläpitämällä asiakas- ja potilasjonoja. Ikään kuin tahallaan ylläpidettäisiin jonoja. Ja että tämä poistuisi valinnanvapauden myötä. Vaikka maakuntien rahoitus tulee valtion kautta ja tavoitteena on 3 miljardin säästöt. Miten se tuo lisäresurssia ja vähentää jonoja?

Plats för profilbild

Riikka Kaikkonen
21. februari 2018 klockan 16.47.49

Tässä ollaan asian ytimessä. Pitäisi ottaa oppia siitä, että tilaaja-tuottaja-malli on surkea, eikä toimi etenkään sosiaali- ja terveyspalveluissa laisinkaan.

Mikäli säästöjä on mahdollista luoda, ne on mahdollista tehdä julkisen puolen palveluja parantamalla, tehostamalla ja lisäämällä eri toimijoiden yhteistyötä; ei lisäämällä yksityisten palveluntuottajien määrää ja valtaa. Yksityisellä sektorillahan tavoitteena on luoda voittoa, joten miten olisi pitkällä tähtäimellä mahdollista, että julkisella puolella syntyy säästöjä, kun palveluja tuottavat yksityiset firmat, joiden on kuitenkin yhtälailla maksettava palkat, laitteet, tilat etc. ja samaan aikaan tehdä sitä voittoa. En ymmärrä tällaista matematiikkaa laisinkaan.


Järjestäminen ja tuottaminen

Plats för profilbild

Tuula Liehu
19. februari 2018 klockan 17.10.19

Tavallisen kuntalaisen on vaikea erottaa termejä. Mutta tarvitseekokaan kuntalaisen näistä eroista niin suuresti olla tietoinen- pääasia että maakunta (maakunnan päättäjät ja viranhaltijat sekä tuottajat itse) tietävät roolinsa ja kuntalainen saa palvelut, joita tarvitsee. Mikäli asiakas ei ole tyytyväinen palveluunsa, on hänen tärkeintä tietää mihin otetaan yhteyttä.

Tietenkin tarvitaan maakunnan organisaatioiden hyväksymä asiakirja, jossa roolit selvennetään ja joita käytetään suunnittelun, toteutuksen ja päätöksenteon apuna.
Uudessa tavassa järjestää ja tuottaa palvelut on oleellista erottaa roolit. Sen verran on ns. tilaaja-tuottajamallista opittu, että tuottaminen ja tilaaminen ovat eri asioita ja kunkin tulee tietää roolinsa. Tilaaja määrittelee mitä palveluja tuotetaan, millä hinnalla ja laatutasolla sekä jos tuottamien ei toimi, miten sitten menetellään. Nämä asiat on syytä kirjoittaa auki ja liittää palveluntuottajien sopimuksiin , jottei tule epäselvyyksiä.


Luonnon monimuotoisuus

Plats för profilbild

Mänty
21. februari 2018 klockan 15.55.13

Luonnon monimuotoisuuden (YSA) ja kulttuuriympäristöjen hoidossa tulee huomioida tuottaja/järjestäjä- malli. Nämä alueet vaativat hoitoa ja palvelutarjontaa tulee laajentaa yrittäjäsektoriin.