Gå till innehållet

Vapaamuotoisia huomioita ja ideoita

Pratbubbla 34
Diskussion | Keski-Suomi 2021 -projekti (maakunta- ja sote-uudistus)
Diskussionen har avslutats

Ruusuja ja risuja sekä vapaita ajatuksia ja pohdintoja suunnitelman jatkotyöstämiseen.

Basuppgifter

Avslutat: 23.2.2018

Bilagor

  • Inga bilagor
Ilmianna

Yhdistetään sukupolvet

Plats för profilbild

Sofia
16. januari 2018 klockan 23.06.40

Elinkaaripalvelumalli käyttöön joka saralla, niin ihmiset eivät eriydy lapsiin, opiskelijoihin, työelämässä olijoihin ja vanhuksiin. Ennen kun elämä oli verkkaisempaa, kaikki sukupolvet oli yhtä, nyt jokainen työnnetään omaan lokeroon eikä eri sukupolvet ymmärrä toisiaan. Maakunnalle siis elinkaaripalvelut yhdeksi tärkeäksi osaksi, joka yhdistää esim yliopisto-opiskelijat vauvaperheisiin ja vanhuksiin vaikkapa tuomalla opiskelija-asuntoihin vauvaperheitä ja ikäihmisiä (kiintiöt). Tai esim. päiväkoti + ikäihmisten hoivakoti saman katon alle. Tuottaisivat iloa toisilleen.

Maakunnat voisivat tarjota myös neuvolapalveluita läpi elämän elinkaaren. Neuvontaa, vaan ei totuuksia, olisi tarpeen jakaa esim nuorelle, joka muuttaa omilleen, ihmiselle, joka muuttaa parisuhteeseen saman katon alle, aikuisille, joiden lapset tulee teini-ikään, aikuiselle, jonka lapset muutti pois kotoa jne.. Nämä tuli ennen perimätietona, mutta nyt ei.

Tukea yhteisöllisempään asumiseen. Laajoja asumisalueita, jotka tukevat eri sukupolvien kohtaamista ja yhdessä toimimista.


Sopimukset ja julkisuus

Plats för profilbild

saarijärveläinen
18. januari 2018 klockan 6.05.12

Suunnitelman mukaan palveluille tulee olemaan monta tuottajaa. Kai näiden kanssa laaditaan kirjalliset sopimukset, jossa määritellään myös palvelujen laatu tarkkaan. Toivottavasti nämä sopimukset ovat julkisia, jotta käyttäjät tietävät oikeutensa. Tuottajille maksettaviin korvauksiin oli kyllä otettu jämäkkä kanta., jotta niiden edut turvataan.

Plats för profilbild

kuntoutus
19. februari 2018 klockan 19.54.44

Jos eri kuntoutusmuodot puuttuvat suunnitelmista ja sopimuksista, niitä ei toteuteta!


Yleistä

Plats för profilbild

Tapani Mäki
22. januari 2018 klockan 15.40.57

Keski-Suomessa on nyt positiivinen nousu käynnissä sen tietysti hyvä asia. Kuitenkin maakunnassamme on syrjäisiä ja harvaan asuttuja alueita, joiden kehittämiseen tarvitaan lisää panostuksia.

Esitän tyytyväisyyteni liikenneolojen parantamiseen Keski-Suomen maakunnassa. Emme kuitenkaan saa jäädä paikoillemme, vaan vahvaa vaikuttamistyötä on edelleen jatkettava.
Esimerkiksi Jyväskylä-Tampere-radan tason nosto koko matkalta on tarpeellinen. Kaksoisraide on välttämätön sekä kasvavan henkilöliikenteen, että erityisesti Äänekosken ja Jämsän metsäteollisuuden kasvavien tavaramäärien johdosta.

Valtatie 4 Tikkakoskelta Äänekoskelle moottoritienä on nostettava tavoitteeksi. Meidän on tärkeää muistaa, että koko nelostie kuuluu EU:n Trans-European Transport Networks, TEN-T -verkkoon ja Euroopan unionin asetus edellyttää, että sitä on kehitettävä nykyistä korkeammalle tasolle vuoteen 2030 mennessä. - Pienempiä, mutta tärkeitä tiekohteita löytyy myös muilta seutukunnilta.

Toisaalla myös koulutuksen jatkuvan kehittämisen tärkeyden Jyväskylässä ja muualla maakunnassa.

Keski-Suomessa maakunta-sote-uudistuksen valmistelu on edennyt varsin hyvin ja sopuisasti. Valinnanvapausmallissa on kuitenkin puutteita, joten tilanne voi vielä muuttua. Mikäli valtakunnallinen malli sote-uudistuksessa ei toteudu katson, että se tulee Keski-Suomessa toteuttaa kuntayhtymäpohjalta. Koko terveydenhuolto ja laajoja hartioita edellyttävät sosiaalipalvelut, on viisasta koota maakuntatasolla yhteen. Näin voidaan saavuttaa integraation hyödyt, turvata palvelut maakunnan kaikissa osissa ja saada vahva osapuoli markkinoilla jyllääville suurille kansainvälisille sote-yhtiöille.
Maakuntajohtajamme esitti viime syyskuussa, että Keski-Suomi haluaa profiloitua hyvinvointiosaamisen ja terveyden edistämisen maakunnaksi. Kannatan tätä hyvää esitystä lämpimästi.

Myös maakuntamme strategiassa oleva matkailun edistäminen vaatii rohkeutta ja eteenpäin viemistä, sekä uusien mahdollisuuksien avaamista matkailulle yhteistyössä eri kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Hyvää alkanutta vuotta 2018, Tapani Mäki, Jyväskylä


Perusturvalautakuntaa vastaavaan elimeen maakunnassa on oltava sote-osaajia!

Plats för profilbild

Huolestunut politiikasta
25. januari 2018 klockan 10.43.28

Sote-uudistus lähti mm. siitä ajatuksesta, että kuntatasolla ja perusterveydenhuollossa ei ole ollut riittävästi osaavaa henkilökuntaa johtaa terveydenhuollon palveluja puhumattakaan niiden kehittämisestä.

Kunta ja jatkossa maakunta tarvitsee näitä osaajia, joita tulee olla riittävästi ja joiden tulee olla ammattitaitoisia ja joilla tulee olla aito osaaminen ja asiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Kuntalain muuttuessa huomattava osa tällaisista osaajista rajautui perusturva- ja jopa tarkastuslautakunnan ulkopuolelle.

Sama kehitys ei voi jatkua maakunnassa!

Pahimmassa skenaariossa perusturvalautakuntaa vastaavaan elimeen tulee muun alan asiantuntijoita tai sote-alalta henkilöitä, jotka ovat töissä yksityisellä palveluntuottajalla ja pahimmassa tapauksessa voivat ohjata päätöksentekoa julkista vastaan.


Toiveessa, että mylly lähtee pyörimään suuremmitta ongelmitta!

Plats för profilbild

Miten tulee käymään?
1. februari 2018 klockan 11.44.36

Tehostetussa palveluasumissa on entistä heikkokuntoisempia, moninaisesti hoidettavia asukkaita ja huolestuttaa kovasti, että jos henkilömitoitus laskee pääsääntöisesti 0.5 ja kuvitellaan sen lisäksi, että asukkailla olisi joka päivä mahdollisuus ulkoiluun. Kysyn vaan, kuka sen ulkoilun ja erityisesti kylminä vuodenaikoina kerkiää hoitamaan tuolla henkilömäärällä jos hoitajien aika ei meinaa riittää perushoitoon sekä yksilölliseen sairaanhoitoon? Suunnitelmien tulee olla realistisia, eikä ideaalisia visioita!

Tehostetussa palveluasumisessa jos tulee asukkaille mahdollisuus valita itse omalääkäri, niin sitä tulisi miettiä hyvin tarkkaan miten sitä mahdollisuutta lähdetään viemään eteenpäin. Ei kai ole tarkoitus, että yksikössä jokaisella, tai todella monella asukkaalla on eri lääkäri kehen hoitajat ottaa yhteyttä. Tiedonkulku ja tieto turva voi siinä tapauksessa kärsiä paljon. Samoin kuka hallitsee asukkaiden lääkäripalvelut ja sen kulun sujuvuuden? Mitä useampi lääkäri, yksityinen tai maakunnan lääkäri sitä moninaisempi on varmasti myös hoitajien saama ohjeistus ja yksikön asukkaiden tasavertainen kohtelu saamiinsa, tarvitsemiinsa hoitoihin voi olla.. Sitä ei kai tässä haeta. Tarvitaan julkisia hoidonlinjauksia, joita lääkäri kuin lääkäri olisi velvollinen noudattamaan. Lisäksi tarvitaan asukkaiden oma hoitotahto ja niiden pitäisi olla mielellään valmiina ennen tehostettuun palveluasumiseen tuloa. Mieluiten olisi saatava kaikki ilmaisemaan oman hoitotahtonsa hyvissä ajoin dokumentoituna.

Toivottavaa olisi, että palveluasumisen yksiköt / talot kaikki olisivat valinneet lääkäripalvelut (palvelutalo Myy ja lääkäripalvelut Mehiläinen, palvelutalo Maa ja lääkäripalvelut maakunnasta jne...) ja asukashan valitsee yksikön/talon jolloin se samalla pitää sisällään lääkäripalveluluiden valinnat - kerralla valitaan itselle sopiva yksikkö eli pa. valinnanvapaus toimii tavallaan.


Hyvät käytännöt talteen

Plats för profilbild

Kommentoija
1. februari 2018 klockan 15.07.56

Nyt olisi tärkeää kerätä hyvät käytännöt talteen ja pitää ne mielessä uutta suunniteltaessa. Esimerkiksi asiakaspalveluprosessit! Niistä on hyviä kokemuksia ja aivan äskettäin kehitettyjä malleja pienissä kunnissa. Niistä voisi kehitellä mallia myös Jyväskylän kaupunkiin. Tietyn asiantuntijatiimin hallussa ja hallinnassa olevat sopivan kokoiset palvelualueet tai yksiköt takaisivat sosiaali-ja terveyspalveluiden yhdistämisen asiakkaan parhaaksi. Nyt on vaarana, että uudistuksessa palvelut ovat yhä pirstaleisemmat.
Esim. jos neuvolan henkilökunnalla on kontaktit alueensa sosiaalipalveluihin (sosiaalityöntekijä, kotihoito jne.) voidaan asiakkaan/perheen tilannetta hoitaa kokonaisvaltaisesti.


Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja järjestöyhteistyöstä

Plats för profilbild

Minna Kaattari
1. februari 2018 klockan 16.34.08

6.5.1 Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö

Järjestöyhteistyön rakentamisen pohja tuntuu olevan Keski-Suomessa hyvissä kantimissa. Huomioittehan jatkotyössä sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityshenkilön kevään aikana toteuttaman selvityksen järjestöjen roolista uudessa rakenteessa (mm. järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö; Harmaan toiminnan alue esim. klubitalot). Tuloksia voidaan odottaa huhtikuun aikana. Järjestöyhteistyötä suunnitellessa tulisi huomioida osallisuus ja ihmisten oman äänen kuuluminen järjestelmän läpi ja siihen liittyen mm. kokemusasiantuntijuus ja vertaistoiminta, joiden järjestämisessä monella järjestöllä on paljon annettavaa. Järjestöjen osallistaminen valmisteluprosessiin esimerkiksi Järjestö 2.0 -agenttien ja paikallisesti toimivien kansalaisjärjestöjen kautta on erittäin tärkeää.

Osallisuus, vertaistoiminta ja kokemusasiantuntijuus tulisi huomioida myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (hyte-työ) suunnitellessa. Maakunta voi työssään tukea kuntia tiettyyn suuntaan ja rohkaista huomioimaan erilaisia, toimivia ratkaisuja asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Alaluvussa 10.1 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjaustyötä kuvattaessa puhutaan palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin tulevista toimenpiteistä, arviointikriteereistä ja seurannasta. Sopimuspohjissa olisi hyvä huomioida myös olemassa olevia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä, joiden levittämisessä ja juurruttamisessa järjestöillä on suuri rooli (hyvänä esimerkkinä esim. Sydänliiton Neuvokas perhe -menetelmä kouluterveys- ja neuvolahenkilökunnalle). Maakunta voi sopimisluonnoksissa rohkaista kuntia takaamaan palveluiden laatua ja tuottajien asiantuntijuutta suosittamalla tiettyjen, toimiviksi havaittujen käytäntöjen sisällyttämistä palveluntuottamiseen ilman, että kuntia velvoitetaan yhteistyöhön jonkun tietyn järjestön tai tahon kanssa.

Muutenkin kummassakin yllä mainittuja kohtia ja niiden järjestämistä suunniteltaessa olisi hyvä huomioida sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet esimerkiksi terveyden edistämisen osalta.


Vapaamuotoisia huomioita ja ideoita

Plats för profilbild

Viitasaaren vammaisneuvosto
7. februari 2018 klockan 10.10.47

65-vuotiaille tehtävän terveystarkastuksen tulee olla riittävän kattava (myös kuulo-, näkö, muistitestaus).
Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen. Maakunnan ja kuntien tuki tarpeellista.
Kuljetuspalveluiden saatavuuden turvaaminen myös taksilain muutoksen jälkeen. Saatavilla tulee olla myös riittävästi ja sopivaa esteetöntä kalustoa mm. inva-kuljetuksiin.
Palveluiden myöntämiseen yhteneväiset ja tasapuoliset kriteerit.
Työ- ja päivätoiminnan säilyminen riittävän lähellä.
Asunnonmuutostöissä tärkeää, että ratkaisut eivät jää pelkästään asiakkaan ja urakoitsijan välisiksi. Asiantuntijan näkemystä tarpeen saada myös pienemmissä muutostöissä, esim. luiskan materiaalivalinnoissa.


Muistisairaan ihmisen ja hänen läheisten huomiointi sekä oikea-aikaisten palveluiden saavitettavuus

Plats för profilbild

Seututerveyskeskuksen muistihoitajat
9. februari 2018 klockan 10.24.56

Nämä asiat etenkin nousivat muistihoitajien työkokouksessa:
- alkaen sivulla 60 on esitelty Ikäihmisten ennaltaehkäiseviä palveluja, jossa puhutaan myös muistiasiakkaiden tukipalveluista. Diagnostiikka ei ole ennaltaehkäiseviä palveluja vaan terveydenhoidon palveluita.
- Neuvontaa ja ohjausta muistiasiakkaiden tukipalveluna voisi avata enemmänkin. Esim. ravitsemusneuvonta sekä monipuolisen hyvän ravitsemuksen tukeminen on muistisairaan ihmisen kohdalla yksi tärkeitä kulmakiviä toimintakyvyn tukemiseksi. Myös fyysisen- henkisen ja sosiaalisen aktiivisuuden tukeminen on oleellista muistisaraan ihmisen kuntoutuksessa.
- Omaishoitajien neuvonta, ohjaus ja jaksamisen tukeminen on erityisen tärkeää. Ilman omaishoitajien työpanosta oltaisiin todellisissa ongelmissa.
-Yksilöllisyys ja oikea aikaiset tukipalvelut korostuvat muistisairaan ihmisen kohdalla. Palvelut eivät onnistu jos muistisaraan ihmisen erityistarpeita ei huomioida! Muistikoordinaattoreita olisi ehdottomasti saatava lisää tämän päivän resursseihin nähden. Kuljetuspalveluja ei tällä hetkellä muistisairaat ihmiset saa. Jo pelkällä kuljetuspalvelulla saataisiin turvattua kotona asumista ja toimintakykyä pitkäksi aikaa. Tukipalvelujen alkaessa on tärkeää että muistiasiakkaan luona käy sama hoitaja kotikäynneillä, ja että hänellä on riittävästi aikaa kohtaamisiin. Kotikäynneillä vastassa on usein sekä pitkälle dementoitunut ihminen että hänen väsynyt omainen. Kotikäynti ja yksilöllinen kohtaaminen vaatii aikaa ja ammattitaitoa.
- Psykogeriatrian tarvetta maakunnassa on. Tällä hetkellä psykogeriatriaa tarvitsevat asiakkaat ovat hoidossa terveyskeskusten osastoilla. He ovat väärässä ympäristössä uhka itselle sekä muille potilaille. Tarvitaan yksikkö jossa on tilat ja henkilöstö vastaamaan ko. tarpeeseen.
Pyydämme että em. asiat huomioidaan järjestämissuunnitelmassa.
Kokouksessa asioita kirjasi Kuntoutusohjaaja Katja Mattila KSSHP


Lapsiperheiden kotipalvelu ja muu

Plats för profilbild

Lapsi perhe
13. februari 2018 klockan 11.43.35

Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta tulee parantaa että sitä myös saa mahdollisimman nopeasti kun tarve iskee.
Sen pitää olla myös osaavaa/ tukea antavaa.


Intressit järjestäjiltä ja huoli työnterkijöistä

Plats för profilbild

Kriittinen
13. februari 2018 klockan 14.43.08

Järjestämis suunnitelmasta näkyy ketkä tätä on tehnyt ja mitkä on heidän intressit tässä maakunnassa.
Mahdollisimman paljon yksityisiä tuottajia voi lukea puheissa ja kirjoituksissa.

Kuinka käy nykyisten työntekijöiden: liikkeenluovutuksella yrittäjälle ja sen jälkeen voi tapahtua mitä vaan.
Kun työntekijä siirtyy yksityiselle voi tulla 0- sopimuksia tai osa-aika työtä, ansiot pienenee, ostovoima romahtaa.
Kuinka käy niille jotka on terveydellisesti osa-aikatyössä kuka antaa heille työtä.
Taitaa tulla työllisyys kuluja ja ostovoiman romahtamista kun Kesk-Suomessakin tämä koskee n. 10 000 työntekijää joista suurin osa on kuitenkin matalapalkkaisia.
Kaikille ei valitettavasti löydy töitä tai ei oteta töihin.
Valitettavasti tämä vaikuttaa yhteiskunnassa moneen asiaan ja jatkuu useamman sukupolven ajan tulevaisuuteen. Edellisiä lamoja maksetaan parhaillaan. Yhteiskunnan eriarvoisuus kasvaa tämänkin uudistuksen myötä.


Askarruttaa tuleva

Plats för profilbild

Tehostettu palveluasuminen
14. februari 2018 klockan 14.35.16

Ristiriitainen järjestämissuunnitelma asukkaiden hoitoisuuden / asukkaille tarjottavien palvelujen suhteen versus henkilömitoitus - eivät kohtaa millään tavalla. Lääkäripalvelut olisi tärkeää olla yhtenäinen, eli sama/t lääkärit takaa yhtenäisen käytännön ja hoidon jatkuvuuden turvan, asukasturvallisuus, työmäärä turvataan kohtuullisena ja virheiden määrä pysyy paremmin kurissa. Monta kysymystä herättää ja askaruttaa tuleva


seteleistä

Plats för profilbild

kummastelen
18. februari 2018 klockan 20.31.04

Hämmästyttää, miten asumisen palvelusetelin myötä voi toteutua kehitysvammaisen asuminen. Onko olemassa elämänmittaisia palveluseteleitä? Ylipäänsä, kuinka pitkäkestoisiin asioihin setelit sopivat?


Pitkäaikainen hoitolaitoksessa asuminen + virkistys

Plats för profilbild

TH
19. februari 2018 klockan 10.00.37

Järjestämissuunnitelmassa pitkäaikaisessa hoitolaitosasumisessa/ palveluasuminen (esim. vanhukset, vammaiset) on huomioitu, että potilaille/asukkaille tulee järjestää virkistystoimintaa. Suunnitelmasta tulisi tarkastaa, että tämä on huomioitu kaikkien pitkäaikaista hoitoa ja hoivaa koskevissa palveluyksiköissä. Silloin kun potilaan/asukkaan kyky hakeutua itse virkistyspalvelujen piiriin on niistä huolehdittava, joko sote-yksikön omana palveluntuotantona tai yhdyspintapalvelujen kautta.

Sana virkistys ei ole kaikkein paras mahdollinen sana. Se ainakin tulisi jossakin kirjoittaa auki mitä sillä tarkoitetaan - ulkoilu, liikunta, sosiaaliset suhteet, kulttuuri, itseilmaisu....

Aikuissosiaalityössä oli mainittu kulttuuritoiminta osana asiakkaan kuntoutussuunnitelmaa, hyvä! Missä muualla kulttuuritoimintaa voisi hyödyntää?


Vapaamuotoisia kommentteja

Plats för profilbild

Tuula Liehu
19. februari 2018 klockan 18.43.27

Numeroiduilla kohdilla viittaan järjestämissuunnitelman numerointiin

1. Johdanto
-Järjestäjän tehtävistä: korostaisin myös tuottajille maksettavien korvausten lisäksi myös tuottajille tulevien sanktioiden määrittelyä, omavalvonnan korostamista ja tuottajanjatkuvaa raportointivelvollisuutta

2. Maakunnan tehtävät
- lisäisin vielä kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimijoiden ottamista mukaan
- asiakkaan rooli;asiakkaan mukaan ottaminen aidosti palveluja suunniteltaessa ja niitä annettaessa; kokemusasiantuntijat mukaan

6.2. Maakunnan ja kuntien välinen yhteistyö
- ehdotan hyte-työssä tehtävän yhteistyön ottamista esille tässäkin kohdassa; kokemusasiantuntijat mukaan

7. Kansalaisten osallisuus
- ehdotan myös lapsiasiainneuvottelukuntaa tai vastaavan perustamista
- tuottajat velvoitetaan keräämään ja raportoimaan asiakaspalautteet järjestäjälle; asiakaspalautetta tulee kerätä säännöllisesti samalla mittarilla koko maakunnassa tai mielellään koko valtakunnassa

8.4. Tiedonhallinta
- tuottajilta edellytettävä sähköistä sosiaali-ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä, jotka tuottavat myös raportointitiedon tilaajalle

14.Lupa- ja valvontatehtävät
- puuttuuko sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus?

17.12.5 ja 17.12.7 Lyhytaikainen osastohoito ja sairaalan vuodeosastohoito
-onko ristiriitaa saatavuus ja saavutettavuus-kohdissa: mielestäni molemmissa kohdissa voi olla, että ko. palvelua on saatavilla vähintään yhdessä toimipisteessä maakunnan alueella

17.17.6.
- mikä ero on lähisairaalalla ja liikelaitoksen sairaalalla- eikö kaikki osastohoito ole liikelaitoksen sairaaloissa annettavaa?

17.17.9. Veteraanikuntoutus
- ei ole mainittu kuten kaikissa muissa siitä, mikä taho tekee asiakassuunnitelman ja päätökset (ei-valinnanvapauden piirissä oleva taho ja viranomainen tekee päätökset)

Maakunnalle tulevien kustannusten osuus puuttuu vielä, mutta on erittäin oleellista ne arvioida realistisesti, nykyinen kustannustaso on vain viitteitä antava. Palveluja tuotetaan uudella tavalla, jolloin kustannuksetkaan eivät voi olla saman suuruisia. Tämä on eräs vaikeimmista osioista, koska tuottajien pitää pystyä tuottamaan palvelut sovitulla laatutasolla. Mikäli on vielä näin että maakunta ei saa lisärahoitusta kuin erityistapauksissa, tulee kustannusten osua todella "nappiinsa".

Tarkemmissa palvelukuvauksissa on syytä kuvata palvelu mahdollisimman yksiselitteisesti mutta tarkasti: mitä halutaan, miten, millä tavalla, millä mittareilla mitataan, mikä on tuottajan osuus, mikä on maakunnan liikelaitoksen osuus, mikä on maakunnan osuus, mitä sanktioita seuraa mikäli tavoitteet eivät toteudu, mikä on tuottajan osuus valvonnassa , mikä tilaajan.


Kokemusasiantuntijuus

Plats för profilbild

METELI-verkosto
19. februari 2018 klockan 21.09.31

Järjestämissuunnitelmassa esitetään kokemusasiantuntijoille vahvaa roolia, mitä Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdetoimijoiden Meteli -verkostossa pidetäänkin erittäin tärkeänä. Yhtä tärkeää on nyt huolehtia myös kokemusasiantuntijoiden koulutuksesta, työnohjauksesta, välityksen organisoinnista sekä palkkioista. Esitämme, että koulutus voisi toteutua jossakin oppilaitoksessa, jossa se voisi tuoda keskeistä näkökulmaa myös sote-opiskelijoiden omaan koulutukseen.


Lisää matalan kynnyksen paikkoja - ja myös paikkoja ilman kynnystä

Plats för profilbild

METELI-verkosto
19. februari 2018 klockan 21.13.23

Lähetekäytännöt koetaan kankeiksi, ja ne vaikeuttavat oikea-aikaista palvelujen saantia. Matalan kynnyksen palveluja toivotaan lisää, ja kynnys voitaisiin jopa poistaa. Hyväksi on koettu olohuone -tyyppiset tai hyvinvointitupa -tyyppiset mallit, tilat joihin kaikkien kansalaisten on helppo tulla, joissa voi tehdä yhdessä erilaisia juttuja, ja joissa järjestetään esim. erilaisia toimintatuokioita. Näihin tiloihin ammattilaiset voivat tulla ja tarjota palveluja niitä haluaville ja tarvitseville. Tällaisesta toimintamallista yhtenä esimerkkinä voi mainita Laukaan HyPe – keskuksen.


Jyväskylän perheneuvolan psykologien kannanotto

Plats för profilbild

Jyväskylän perheneuvolan psykologit
20. februari 2018 klockan 12.09.54

Jyväskylän perheneuvolan psykologien kannanotto 20.2.2018
Keski-Suomen tulevan maakunnan vastuita ja tehtäviä kokoavasta järjestämissuunnitelmasta

17.9.10 Kasvatus- ja perheneuvonta

Palvelukuvaus

Perheneuvolassa työskentelevien psykologien erityisosaamista on tieteelliseen tietoon ja kliiniseen kokemukseen perustuva näkemys lapsen kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioista, vanhemmuudesta ja sen tukemisesta sekä perheenjäsenten vuorovaikutussuhteisiin liittyvistä ilmiöistä. Laaja teoreettinen ymmärrys auttaa räätälöimään lapsen ja hänen perheensä tarvitsemaa apua oikea-aikaiseksi, oikeanlaiseksi ja vaikuttavaksi.

Perheneuvolapalveluihin Keski-Suomessa sisältyy Lastentutkimusklinikan palvelut. Lastentutkimusklinikalla on erikoistuttu lasten oppimisvaikeuksiin ja neuropsykiatrisiin ongelmiin. Perheneuvolan ohella Lastentutkimusklinikkaa ylläpitää Niilo Mäki Instituutti, mikä mahdollistaa vahvan kehittämistyön ja tutkittuun tietoon perustuvan asiakastyön.

Psykologit tarjoavat psykologista asiantuntija-apu (konsultaatio ja työnohjaus) muille lapsiperheiden kanssa toimiville ammattilaisille.

Saatavuus ja saavutettavuus

Suunnitelmassa kasvatus- ja perheneuvontapalvelu tarjotaan matalan kynnyksen palveluna, johon ei tarvita lähetettä. Tämä on sekä asiakkaiden kannalta että työmme näkökulmasta hyvä asia.

Kasvatus- ja perheneuvonta kuuluu palveluna luontevaksi osaksi perhekeskusverkoston palveluja. Palvelun tarjoaminen sote-keskusten yhteydessä herättää vielä kysymyksiä siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Perheneuvolapalvelu kannattaa toteuttaa keskitetysti, siten että työntekijät sijaitsevat samassa toimipisteessä. Isommassa yksikössä osaaminen vahvistuu, kun työntekijöillä on mahdollisuus konsultoida toinen toisiaan. Lisäksi työntekijöiden erityisosaaminen alueita voidaan hyödyntää joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaiden kannalta tämä tarkoittaa laajempaa valikoimaa hoidollisen työskentelyn vaihtoehtoja. Tämä mahdollistaa sen, että asiakas voi saada samasta paikasta erilaisia palveluita hoitoprosessin eri vaiheissa. Lisäksi isommassa yksikössä on mahdollista toteuttaa ryhmämuotoista tukea.

Jyväskylän perheneuvolan isommasta yksiköstä käsin teemme jalkautuvaa työtä Jyväskylän lähikuntien alueella. Esimerkiksi Laukaan perhekeskuksen yhteydessä on varattu toimitilat perheneuvolan työntekijöiden käyttöön säännöllisesti. Jalkautuvat palvelut edellyttävät perheystävällisiä vastaanottotiloja kunnan sote-keskuksen tai perhekeskuksen yhteydestä. Tällöin osa palveluista voidaan toteuttaa lähipalveluna, mutta asiakkaat voivat tarvittaessa hyödyntää myös koko perheneuvolan palveluvalikkoa.

Kauempana olevissa maakuntakeskuksissa on hyvä säilyttää omat perheneuvolayksiköt.

Työ perheneuvolassa edellyttää vahvaa palveluverkoston tuntemista ja verkostotyön osaamista. Yhteistyökumppaneina toimivat sivistystoimen (varhaiskasvatus, oppilashuolto), sosiaali- ja terveydenhuollon (mm. neuvolat, lasten ja aikuisten sosiaalityö, lastensuojelu, perhetyö) ja erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatria) toimijat. Lisäksi yhteistyötahona voi toimia yksityinen palvelutuottaja, kriisikeskus Mobile, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti tai muu taho.

Palveluiden tuottaminen

Kasvatus- ja perheneuvolapalveluiden osalta esitetetään, että palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos.

Tämä palvelujen tuottamisen tapa varmistaa parhaiten verkostomaisen ja joustavan työskentelyn jatkossakin. Perheneuvolassa kartoitetaan aina perheen läheisverkostoja ja tehdään tarpeen mukaisesti monialaista yhteistyötä. Tavoitteena on, että eri terapeuttiset toiminnot tukevat toisiaan, hoito on oikein ajoitettua ja tarpeen mukaista. Eri palvelujen ja toimijoiden välistä integraatiota edistävää palveluohjausta toteutetaan jatkuvasti osana asiakasprosessia.

Tarpeen mukaisen hoidon periaatteisiin kuuluu, että työskentelysuunnitelmaa voidaan joustavasti muuttaa perheen muuttuneiden tarpeiden mukaisesti.

Kasvatus- ja perheneuvonnan työ on suurelta osin verkostoituvaa. Perheneuvolassa on paljon asiakasryhmiä, joille pelkästään palvelusetelin kautta tarjottava tuki ei ole riittävää, koska se ei sisällä verkostokeskeistä työskentelyä eikä integraatiota edistävää, jatkuvaa työskentelyn aikana tapahtuvaa, moniammatillista ja erityisasiantuntemusta edellyttävää palveluohjausta. Palvelusetelin avulla voidaan täydentää asiakkaille tarjolla olevaa palveluvalikkoa osana muuta työskentelyä.

17.9.11 Neuropsykiatrinen tuki

Lasten neuropsykiatrisen tuen tarpeen arvioimisessa perheneuvolan, oppilashuollon, varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveystoimen psykologeilla on erityistä asiantuntemusta. Psykologit voivat tarvittaessa tehdä lapsen yksilöllisiä tutkimuksia, arvioida perhetilanteen merkitystä lapsen oireilulle ja olla mukana suunnittelemassa lapsen tarvitsemaa kuntoutusta yhdessä muiden toimijoiden ja perheen kanssa. Moniammatillinen ja verkostoitunut työ on neuropsykiatrisessa tuessa välttämätöntä.

Jyväskylän perheneuvolan yhteydessä toimivalla Lastentutkimusklinikalla tarjotaan lasten ja nuorten neuropsykiatrisen tuen palveluja (arviointi, konsultaatiot, kuntoutus) koko Keski-Suomen alueella. Lastentutkimusklinikalla työskentelee neuropsykologiaan ja psykoterapiaan erikoistuneita psykologeja. Neuropsykiatrisissa ongelmissa Lastentutkimusklinikalla annetaan tarpeen mukaisesti kuntoutusta ja tukea lapselle/nuorelle, vanhemmille, koulun henkilökunnalle ja lapsen muulle lähiverkostolle.

Palvelusetelin avulla voidaan tarjota neuropsykiatrista valmennusta tai muuta tukea niille perheille, kenelle palvelutarpeen arvion perusteella se on mielekästä. Nämä palvelut tulisi olla saatavilla koko maakunnassa kunnasta riippumatta.

17.9 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lasten ja perheiden palvelutarpeeseen vastaamisen oikea-aikaisuus edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja. Kasvatus- ja perheneuvolapalvelujen riittävä resurssointi vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Kasvatus- ja perheneuvolan erityisasiantuntijoilla on tieteeseen perustuvaa sekä käytännön kokemusta hyvistä työtavoista ja menetelmistä lapsiperheiden auttamisessa. Perheiden auttamisessa mikään yksittäinen menetelmä mekaanisesti toteutettuna ei ole hyödyllistä, vaan olennaista on perheiden aito kohtaaminen ja sitä tukevat työtavat.

Vertaistuen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen on vanhempien hyvinvoinnin ja lasten mielenterveyden tukemisessa tärkeää.

Lasten mielenterveyden tukemisessa on huomioitava, että vanhempien ja lasten hyvinvointiin vaikuttavat monet yhteiskuntapoliittiset päätökset, kuten esimerkiksi vanhempien työajat, juridiset ratkaisut erotilanteissa lapsen asumisen osalta ja vanhempien saaman taloudellisen tuen osalta, päiväkotien / koulujen ryhmäkoko ja varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä suhteessa lapsimäärään. Mikäli koulujen ja varhaiskasvatuksen resurssit ovat liian vähäiset, se heijastuu lasten oireiluna ja ohjautumisena sote-palveluiden pariin.

Lapsen aivojen terveen kasvun ja tunteiden säätelyn oppiminen edellyttää, että lapsen lähiympäristö ei ole liian stressaava. Kaikenlainen kiire, meteli ja aikuisten väsymys heijastuvat suoraan kielteisesti lapsen psyykkiseen hyvinvointiin. Korjaavilla tai ennaltaehkäisevillä palveluilla ei voida paikata sitä ongelmaa, mikä johtuu rakenteissa olevista lasten elinympäristön pulmista.

17.9.3 Äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvola

Palveluiden tuottaminen
Neuvolapalveluja on esitetty suoran valinnan palveluihin. Tämä voi pitää sisällään riskejä palveluketjun katkeamisesta. Perheiden parissa tehtävä työ on pitkäjänteistä ja vaatii paljon verkoston ja palvelujärjestelmän tuntemusta. On mahdollista, että asiakkaiden tekemien valintojen myötä toimijoita tulee hetkellisesti markkinoille, mutta katoaa markkinatilanteen muuttuessa. Tällöin neuvolapalvelun integroituminen osaksi perhekeskusverkostoa voi jäädä hauraaksi.

10.4 Väkivallan ja tapaturmien ehkäisyn edistäminen

Erityistä huomiota on syytä kiinnittää siihen, että eri palveluissa tunnistetaan lapsiin ja aikuisiin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta. Vakavan parisuhdeväkivallan ehkäisyssä hyödynnetään MARAK - moniammatillinen riskinarviointi –työmenetelmää. Ensi- ja turvakodin palveluita tulee olla tarjolla kaikille niitä tarvitseville.

Keski-Suomessa toimii asiantuntijoille tarkoitettu perheväkivaltaforum, joka kokoontuu Jyväskylän perheneuvolassa.

Kuritusväkivaltaan liittyen tarvitaan edelleen valistusta ja vanhemmille toimivampia ohjauskeinoja.

Seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan vähentäminen yhteiskunnassa edellyttää asennemuutosta.
Lapsille ja nuorille tarjottavaa seksuaaliterveys- ja turvataitokasvatusta tulee olla tarjolla kaikille eri ikävaiheissa.

17.9.12 Perheoikeudelliset palvelut

Perheasioiden sovittelua tarjotaan perheneuvolassa ja seurakunnan perheasioiden neuvottelukeskuksessa. Sovittelua ei voi tarjota kuka tahansa, vaan palvelun tarjoajan on täytettävä lain mukaiset vaatimukset.

Perheasioiden sovittelussa ja eroauttamisessa psykologin tehtävänä on tuoda keskusteluun lapsen kehityspsykologista asiantuntemusta.


17.9.26 Osaamis- ja tukikeskuspalvelut

Erittäin vaativat lausuntopyynnöt on hyvä keskittää osaamiskeskuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset oikeuspsykiatrista osaamista vaativat tilanteet, kuten lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn tutkimukset (toteutuvat tällä hetkellä Kuopion lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa yksikössä).

Lisäksi erityisen vaativien lausuntojen laatiminen huolto- ja tapaamisriitoihin liittyvissä oikeusprosesseissa olisi hyvä keskittää erityistä osaamista vaativaan yksikköön. Näitä ovat esimerkiksi tapaukset, joihin liittyy rikosoikeudellisia syytöksiä esimerkiksi lapsen pahoinpitelystä tai hyväksikäytöstä, toistuvia lastensuojeluilmoituksia, vieraannuttamiseen liittyviä syytöksiä tai perhehistoriaan liittyy vanhempaan kohdistunutta väkivaltaa. Tällaisten syytösten tutkiminen edellyttää oikeus- ja aikuispsykiatrian osaamista.








kysymyksiä ja ajatuksia kehitysvammaisten palveluista

Plats för profilbild

vammaispalveluista
20. februari 2018 klockan 13.40.06

Järjestämissuunnitelmassa käytetään paljon sanoja voidaan, välttämätön, kohtuullinen - kuka määrittää tarpeen? Mikä on kenellekin välttämätöntä, kohtuullista? Jättääkö sanavalinta pelivaraa, jolla palvelua ei annetakaan kaikille? Kuka arvioi välttämättömän määrän? Kuka määrittää kohtuullisen matkan - yhden tunnin matka kotoa on epämääräinen käsite?

Miten turvataan laadukas palveluohjaus kaikille? Asiakkaan ja olosuhteidensa tunteminen on tärkeä osa palveluiden suunnittelua. Kenellä on kokonaisvastuu asiakkaan palveluista ja niiden järjestämisestä - langat käsissä?

Monelle kehitysvammaiselle päivien toistuva struktuuri, tasainen turvallinen arki on parasta. Jos palveluja tuotetaan eri paikoissa, tuleeko asiakkaan elämästä ns. poukkoilua? Onko valittuihin palveluihin (esim. asumispalvelut, työtoiminta) mahdollista saada koeaikaa tai kokeilujaksoa? Asiakas, joka ei pysty hahmottamaan aikaa, hänellä ei ole tarvittavia voimavaroja ratkaisujen tekemiseen - sitoutuuko hän esim. vuodeksi asumisratkaisuun, joka osoittautuu parin kuukauden jälkeen jo vääräksi?

Mitä tapahtuu työtoiminnalle? Monelle kehitysvammaiselle työllä on suuri merkitys. Pieni turvallinen työyhteisö, jossa tehdään sopivassa suhteessa töitä ja muuta mielekästä toimintaa, on elämän kivijalka. Ja työ, joka on oikeaa työtä, työtä jolla on merkitys. Alihankinta työ on ollut tärkeää työtä. Ei kaikista ole yrityksiin tuettuun työhön. Ja mistä löydetään pienellä paikkakunnalla tuettua työtä? Yrityksiä on rajallisesti. Ja mistä tuettuun työhön riittää ohjaajat? Jos jokainen asiakas tarvitsee ohjaajan mukaan työajalleen, niin ohjaajien määrä pitäisi moninkertaistaa.

Miten jatkossa hoidetaan ei Kelan korvattaviin kuuluvat esim. viittomakielen opetus, viittomien opetus) - yhteistyössä keiden kanssa?

Onko työ- ja päivätoiminnasta tulossa ohjelmatoimisto, joka järjestää kivaa, mukavaa, hauskaa tekemistä asikkaille? Ja jos toiminta ei ole tarpeeksi kivaa, asiakas vaihtaa paikkaa? Onko se tarkoituksenmukaista, koska pysyvyys ja turvallisuus ovat kehitysvammaisten elämän kivijalka?


Koonti yksikön palveluiden kommenteista

Plats för profilbild

Jyväskylän kaupunki, psykososiaaliset palvelelut
20. februari 2018 klockan 16.04.38

• Sosiaaliohjaus, sosiaalityö osaksi sote-keskuksiin mm. vahvistamaan päihde-mielenterveyspalveluita – tarvitaan myös vahvaa sosiaalihuollollisten palveluiden ja sosiaalityön näkemystä

Jyväskylän kaupunki/Psykososiaalinen yksikkö, palvelut: Varhaisen tuen palvelut (lapsiper-heiden kotipalvelu, sosiaalihuollollinen perheohjaus, tukiperhe ja –henkilö sekä lomatoiminta), perheneuvola, nuorisovastaanotto, psykologipalvelut, lapsioikeudelliset palvelut
-koonti edellä mainittujen palveluiden kommenteista

Yleiset kommentit:

• Kuntiin jäävien palveluiden, maakunnan palveluiden ja muiden sote-toimijoiden yhteen vieminen: in-tegraation toteutuminen (käytännöt ja rakenteet)

• Palveluiden johtaminen: substanssiosaaminen ja sen turvaaminen

• Perhekeskus: selkeämpi näkymä ja visio tulevista perhekeskuksista, nyt suunnitelmassa näkymätön

• Sosiaaliohjaksen lisäksi sosiaalityön osaaminen sote-keskuksiin (mm. vahvistamaan päihde-mielenterveyspalveluita – tähän tarvitaan myös vahvaa sosiaalihuollollisten palveluiden ja sosiaalityön näkemystä)


17.9.5 Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen sosiaalipalvelut
Perhekeskusten ja -verkostojen kuvaaminen saisi nousta paremmin esiin.

Paremmin esillä voisi olla myös selvitys siitä missä palvelutarpeen arviointi tehdään. Perhetyön alla lukee liikelaitoksessa, monessa muussa kohdassa se mainitaan mutta ei täsmällisemmin missä se tehdään.

17.9.6 Lapsiperheiden kotipalvelu
Palvelutarpeen arvio liikelaitoksessa, josta myös palvelu myönnetään - tärkeää yhtenäiset kriteerit sekä arvio perheen tarpeesta ja palvelun tuottamisen tavasta. Asiakassetelin ja oman työn rinnalle myös ostopalvelu tuottamisen tapana.

17.9.7 Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyön kohdassa myös kotipalvelun tekstiä – tärkeää erottaa nämä palvelut. Asiakssetelin käyttö tulee miettiä tarkoin: mille asiakasryhmille soveltuvaa. Perhetyössä paljon vaativia, lähellä lastensuojelua olevia perheitä, joille asiakasseteli (ja mm. palvelu-tuottajan vaihtaminen kesken prosessin) ei ole tarkoituksenmukaista eikä lapsen edun mukaista. Pal-velun tuottaminen myös ostopalveluna oman työn ja asiakassetelin rinnalla. Vaativissa perhetilanteissa oma työ ja ostopalvelu parempi vaihtoehto – takaa paremmin jatkuvuuden, tiedon välittymisen, verkostomaisen yhteistyön.

17.9.8 Tukihenkilö-, tukiperhe- ja lomakotitoiminta
lomakotitoiminta tulisi järjestää samalla tavalla kun tukihenkilö- ja tukiperhesuhteet. Lomakoteihin pääasiassa erityistä tukea tarvitsevia lapsia. On tärkeää myös tässä yhteen sovittaa tarpeet perheen valmiuksiin, kuten tukiperhepalvelussakin.

Psykologipalvelut:

Kysymykset

1) Uudet avaukset palveluiden järjestämiseksi?
Järjestämissuunnitelmasta puuttuvat oikea-aikaisuuden ja matalan kynnyksen palveluiden kuvaukset. Tarvittaisiin kuvaus jatkumosta lasten palveluista aikuisten hyvinvointia tukevaan mielenterveystyöhön. Ne kulkevat palveluissa rinnan ja ne pitäisi jatkossa integroida kuvauksessa.


2) Palveluiden saavutettavuus ja palveluita koskevat linjaukset?

Mielenterveyspalvelu osio: SOTE-keskusten yhteydessä ei puhuttu lainkaan perustason psykologien palveluista, vaikka palvelut ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Psykologeilla on vahvan koulutuksen ansiosta hyvä kyky rakenteiden kehittämiseen ja yhteistyöhön perustason asiakastyöhön. Ahdistushäiriöt ovat lisääntyvä osa mielenterveysongelmia ja niiden hoitaminen edellyttää vahvaa ammattitaitoa.

3) Huomiot tulevista palveluista? (varmistuuko palveluiden jatkuvuus riittävästi+)

Mielenterveyspalveluiden jatkuvuutta ei ole riittävästi kuvattu suunnitelmassa (tähän eri kommentointi), siinä kuvattu lähinnä psykiatrinen lähestymistapa palveluun ja kuntoutuspalvelut korostuvat liikaa. Perustasolla tehdään paljon hyvää työtä eri palveluissa ja otetaan huomioon koko ihmisen elämänkaari. Suunnitelmassa pitäisi avata enemmän tuota elämänkaariajattelua ja palveluiden integratiivista näkökulmaa.

4) Yleiset huomiot järjestämisen tavoitteista ja rakenteista?

Suunnitelmassa on mainittu ennaltaehkäisevät palvelut mutta ainut kuvaus tähän liittyen oli sähköiset itsehoitomenetelmät, jotka kuitenkin hyvin pieni osa hoitoa ja lisäksi suurelta osalta integroituvat osaksi työvälineitä. Asiakkaan pitää olla hyvin itsenohjautuva ja riittävän pärjäävä voidakseen hyötyä yksinomaan sähköisistä palveluista ilman aitoa vuorovaikutusta ja läsnäoloa, joka toteutuu asiakastapaamisissa. Asiakaskontakti ei ole pelkästään keskusteluhoitoa, vaan asiakkaan tilanteeseen pohdittua ja yhdessä sovittua tavoitteellista hoitoa, jossa voidaan käyttää hyvin integratiivisia ja luoviakin menetelmiä.

Suunnitelma on näin hyvin psykiatriakeskeinen ja puhe perustason psykologipalveluista ja muista perustason ennaltaehkäisevistä ja varhaisista mielenterveyspalveluista puuttuu valtaosin.
Suunnitelma painottuu päihdeongelmien tunnistamiseen ja hoitoon vaikka kyse on mielenterveys- ja päihdepalveluista kokonaisuutena -suunnitelman rakenne on vielä jäsentymätön, epäselvä: esim. johdantokappaleet puuttuvat ainakin mielenterveyspalveluita kuvaavista osioista.

5) Rajapinta-ajattelua tukevia uusia yhteistyömuotoja?

Palvelut pitäisi kyetä integroimaan niin, ettei niihin jää aukkoja vaan asiakkaan polku näyttäytyy johdonmukaisena. Pitäisi kyetä integroimaan erityispalvelut muiden palveluiden kanssa joustavasti, esim. kotoutumispalveluiden osalta integroimaan muuhun peruspalveluun tarvittaessa (traumatisoituneiden potilaiden kuntoutus ja hoito). Samoin muissa palveluissa on kohtaamispisteitä, joita on hyvä avata.

Palvelun tuottaminen: aikuisten psykologipalvelut sote-keskuksissa: tärkeää luoda/pitää yllä yhteistyön rakenteet myös yksityisten palvelutuottajien osalta muihin tarvittaviin toimijoihin.
Pikkulapsipsykologit maakunnan liikelaitoksessa: tärkeää turvata yhteistyön rakenteet mm. neuvola, varhais-kasvatus, psykososiaaliset palvelut, lastensuojelu. Vahvasti verkottuva palvelu muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa, tiedon siirtyminen tärkeää


Jyväskylän kaupungin lapsioikeudellisten palveluiden esitys järjestämissuunnitelman perheoikeudellisten palveluiden osioon:

Perheoikeudellisia palveluita ovat isyyden selvittäminen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen, lapsen elatusavun turvaaminen, lapsen huolto-ja tapaamisoikeusselvitys, perheasioiden sovittelu, tapaamisten valvonta, adoptioneuvonta sekä puolison elatusavun turvaaminen.
Palvelukuvaus
Isyyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia isyyden vahvistamiseen tarvittavat tiedot. Palvelu on tarkoitettu avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille sekä avioliitossa syntyneille lapsille, joiden vanhemmat pyytävät isyyden selvittämistä kuuden kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Palvelua annetaan myös tietyissä isyyden kumoamisitilanteissa.
Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaamisen palvelu sisältää vanhempien väliset sopimusneuvottelut, ohjauksen ja neuvonnan, lapsen kuulemisen, virka-apupyynnöt ja sopimuksen vahvistamisen.
Lapsen elatusavun turvaamisen palvelu sisältää vanhempien väliset sopimusneuvottelut, ohjauksen ja neu-vonnan, laskelmat, virka-apupyynnöt ja sopimuksen vahvistamisen.
Lapsen huolto- ja tapaamisoikeusselvitys on tuomioistuimelle sen pyynnöstä annettava kirjallinen selvitys, jonka tekemiseen kuuluu vanhempien tapaamisia, lapsen kuuleminen, kotikäyntejä, viranomaislausuntojen hankkimista sekä arvioita ja johtopäätöksiä. Tuomioistuin pyytää selvityksen, kun vanhempien erimielisyys lapsen asumisesta, huollosta tai tapaamisoikeudesta on tuomioistuimen ratkaistavana.
Perheasioiden sovittelu (perheneuvola kommentoi)
Asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu (Follo) on tarkoitettu vanhemmille, joilla on erimielisyys lapsen asumisesta, huollosta, tapaamisoikeudesta tai elatusavusta. Sosiaalihuollon viranomaisen tulee huolehtia asiantuntija-avustajien nimeämisestä ja riittävyydestä. Asiantuntija-avustajilta edellytetään lain määräämän koulutuksen ja kokemuksen lisäksi oikeusministeriön järjestämä lisäkoulutus.
Täytäntöönpanosovittelu on tuomioistuimen pyytämä sovittelu tilanteessa, missä vanhempi on pyytänyt lasta koskevan asumis-, huolto- tai tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa. Sovittelun tarkoituksena on edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi sekä laatia tuomioistuimelle sovittelukertomus. Sosiaalihuollon viranomainen nimeää täytäntöönpanosovittelijat ja heillä tulee olla lain määräämä pätevyys.
Valvottuja tapaamisia voidaan järjestää vanhemmille, joilla on käräjäoikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama tapaamissopimus. Valvotuilla tapaamisilla tarkoitetaan vanhempien eron jälkeen lapsen tapaamisessa toteutettavia valvottuja vaihtoja, tuettuja tapaamisia ja valvottuja tapaamisia. Palvelun tarkoituksena vahvistaa lapsen oikeutta tavata etävanhempaansa ja suojata vahingollisilta tapaamisilta.
Lastenvalvoja on sosiaalialan asiantuntija isyyden selvittämiseen, lapsen huoltoon- ja tapaamisoikeuteen sekä elatusapuun liittyvissä asioissa sekä hoitaa näihin liittyviä laissa määrättyjä viranomaistehtäviä. Lastenvalvoja vahvistaa avioliittolain mukaisen puolisoiden elatussopimuksen.
Adoptioneuvonta on adoptiolaissa säädeltyä neuvontaa adoption kaikille osapuolille ennen adoptiota ja sen jälkeen. Adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde adoptoitavan ja adoptionhakijan välille. Adoptioneuvonnan antajan on kaikissa adoptioon liittyvissä kysymyksissä valvottava lapsen etua sekä neuvottava, autettava ja tuettava lasta, lapsen vanhempia, adop-tionhakijoita sekä muita henkilöitä, joiden suostumus adoptioon vaaditaan. Adoptioneuvonnan asiakkaita ovat kaikki adoption osapuolet ja se on neuvonnan saajille maksutonta. Adop-tioneuvontaa voivat antaa kunnat tai toimiluvan saaneet järjestöt (Pelastakaa Lapset ry). Adoptioneuvonta voidaan järjestää ennen adoptiota hankkimalla sen toimiluvan saaneelta taholta. Adoption jälkeinen neuvonta (tuki) järjestetään asiakassetelillä tai ostopalveluna. Adoptioneuvontaa antavat tehtävään koulutetut ja kokemusta omaavat asiantuntijat. Eri osapuolten tarpeet ja erityisesti lapsen etu huomioidaan kaikissa prosessin vaiheissa.
Ei ole lähipalvelua, mutta palvelua on saatavissa maakunnassa. Kansainvälisiä adoptioasioissa on myös valta-kunnallisesti keskitettyä palvelua.
Mikäli adoptioneuvontaa antaa adoptiotoimisto, sosiaaliviranomainen antaa lausunnon lapsen ja adoption hakijan olosuhteista
Päätös adpotioneuvonnan myöntämisestä maakunnan liikelaitoksessa / lapsioikeudelliset palvelut, lastenvalvoja .
Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Perheoikeudellisia palveluja tarjotaan maakunnallisesti sote-keskusten yhteydessä. Äitiysneuvolat ottavat vastaan ennen lapsen syntymää tapahtuvan ennakollisen isyyden tunnustamisen sekä vanhempien yhteishuoltosopimuksen ja toimittavat ne lastenvalvojalle. Valvottujen tapaamisten tapaamispaikkatoimintaa toteutetaan seudullisesti koko maakunnan alueella. Perheasiainsovittelua annetaan Perheasiainneuvottelukeskuksessa ja sote-keskusten kasvatus- ja perheneuvonnassa. Adoptioneuvonta toteutetaan keskitetysti maakunnan alueella. Kansainvälisissä adoptioasioissa on myös valtakunnallisesti keskitettyä palvelua.
Asiakasmaksut Lastenvalvojan palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.
Palveluiden tuottaminen Palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä oleva palveluja tuottava maakunnan liikelaitos. Valvottuja tapaamisia tuotetaan toimeksiantosopimuksella. Perheasiainsovittelua ja adoptioneuvontaa tuotetaan …. (perheneuvola kommentoi) Asiantuntija-avustajan palvelut tuottaa maakunnan liikelaitos tai (perheneuvola kommentoi). Täytäntöönpanosovittelijat nimeää maakunnan liikelaitos.
Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista
Valtio korvaa asiantuntija-avustajan palveluiden kustannukset. Valtio maksaa täytäntöönpanosovittelijan palkkion ja korvauksen kuluista.

Jyväskylän kaupungin lapsioikeudellisten palveluiden kommentit valvottujen tapaamisten tuottamisesta:

Palveluseteli valvottuihin tapaamisiin ei ole hyvä tapa järjestää palveluita, koska:
-asiakas on lapsi, eikä hän voi itse valita palveluntuottajaa, vanhemmat ovat riitaisia ja erimielisiä palveluntuottajan valinnasta
-kyseessä on palvelu, jota toinen vanhempi ei hyvin usein halua käyttää
-maakunnan liikelaitoksen työntekijän tulee tehdä palvelupaikan valinta eikä vanhemman, koska ammattilai-sen tulee arvioida lapsen palvelupaikka yksilölliset tarpeet huomioiden
-palvelun saanti voi viivästyä vanhempien erimielisyyden vuoksi, mikä ei ole lapsen etu
-vanhemmilla on mahdollisuus vaihtaa palveluntuottajaa, jos tulee erimielisyyttä, mikä ei ole lapsen etu
-palveluseteli työllistää asiakasta
-palveluseteli työllistää maakunnan liikelaitosta: yhteydenpidosta ja palvelusetelipäätöksistä vaihtuviin yrityksiin tulee nykyistä työläämpää. Huoli siitä, että yritys ei saa tarvitsemaansa tietoa suoraan vanhemmalta ja lapsen etu voi vaarantua
-valvottujen tapaamisten järjestäminen on erityisen vaativa tehtävä ja edellyttää pitkäaikaista osaamista

Jyväskylän kaupungin lapsioikeudellisten palveluiden kommentit äitiysneuvolatoiminnan tuottamisesta:
Äitiysneuvolat ottavat vastaan ennen lapsen syntymää tapahtuvan ennakollisen isyyden tunnustamisen sekä vanhempien yhteishuoltosopimuksen ja toimittavat ne lastenvalvojalle. Tällä hetkellä kuntien lastenvalvojat tekevät säännöllistä yhteistyötä äitiysneuvoloiden kanssa ja huolehtivat, että asiakirjat ovat asianmukaisesti täytettyjä sekä vastaavat neuvoloiden peruskysymyksiin. Lisäksi lastenvalvoja ohjaavat neuvoloiden työntekijöitä isyys- ja huoltoasioissa mm. kouluttamalla ja konsultaatioilla. Lastenvalvojat ja neuvoloiden esimiehet pitävät säännöllisiä vuosipalavereita yhteistyökysymyksiin liittyen. Neuvolatoiminnan siirtyminen suoran valinnanvapauden piiriin toisi haastetta yhteistyölle ja voi vaarantaa äitiysneuvoloissa ennakollisten isyyksien tunnustamisen ja yhteishuollosta sopimisen asianmukaisen laadun.





Perheneuvola (kommentit myös erikseen perheneuvolan psykologityöstä)
s. 13 Integraatio
• 1. kpl: Tärkeää, että on nostettu esiin asiakkaan näkökulmasta mahd. kokonaisvaltainen ja sujuva pal-velukokonaisuus.
• 7. kpl Kun monien palveluiden tarvetta… maakunnan ohjauspalveluita tuottava tuotanto-organisaatio. Mitä käytännössä tarkoittaa sote-puolella, onko kuitenkin tuntuma asiakkaaseen, vai etäällä? (vrt. s. 42, pta)

s. 23 Ohjaukselliset tehtävät
• Tavoitellaanko ympärivuorokautista saavutettavuutta? Vai hoituuko tämä sillä, että asiakas voi ottaa sähköisesti yhteyttä milloin vain?

s. 24 Asiakasohjaus ja palveluohjaus
• Tavoitteena siis saada ohjaus ja palvelutarpeen arviointi toimimaan SHL:n mukaisesti – hyvä!!

s. 41,42 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
• Kuvataan perhekeskusverkoston monitoimijaista tiimiä (s.42 ylälaita). Seuraavassa kappaleessa tode-taan, että perhekeskusverkoston toimijoilla on käytössä yhteiset, hyväksi havaitut työtavat ja –menetelmät. Jää ilmaan, missä mielessä. Tavoitteena ei liene, että esim. opettajilla, terapiahenkilöillä ja järjestöillä on samat työmenetelmät. Monitoimijaisuudessa rikastuttaa juuri se, että kukin tuo lisä-arvona oman osaamisensa.
• mitä tarkoittaa käytännössä, miten hiotaan yhteinen lapsikäsitys?

s. 48 Kasvatus- ja perheneuvonta
• Palvelukuvaukseen olisi syytä lisätä perheasiain sovittelu, sama teksti kuin perheoikeudellisten palveluiden kohdalla
• Asiakasmaksut: Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia

s. 49 Neuropsykiatrinen tuki

• Asiakasmaksut: palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia
• oman työn lisäksi tuotetaan asiakasetelillä


Nuorisovastaanotto
Palvelukuvaus: Nuorisovastaanotto tuottaa sosiaalihuoltolain 24§ ja 25§ mukaisia päihde- ja mielenterveys-palveluja . Nuorisovastaanotossa toteutetaan yksilö- ja perhekohtaisen arvioinnin ja ohjauksen lisäksi terapiaa, hoitoa ja kuntoutusta. Palvelu toteutetaan asiakaslähtöisesti ja moniammatillisesti sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla. Yksilö- ja perhekohtaisen työn lisäksi työtä tehdään vahvasti verkostoissa. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat peruskoulut ja ammattiopistot, oppilashuolto, terveyspalvelut, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria, päihdetyön toimijat. Nuorisovastaanoton palvelut kohdentuvat jyväskyläläisiin 13-22v nuoriin ja heidän perheisiinsä/läheisiinsä.
Nuorisovastaanotto on matalankynnyksen palvelua, ei tarvita lähetettä. Asiakas voi itse ilmoittua asiakkaaksi.
Palvelua toteuttamaan edellytetään kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä, useamman vuoden työko-kemus nuorten ja perheiden parissa tehdystä työstä. Työntekijöillä erikoistumisopintoja, esim. päih-de- mielenterveys ja terapiakoulutusta.
Palvelu sijoittuu maakunnan liikelaitokseen. Asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja päätös. Palvelu toteutetaan joko omana työnä tai asiakassetelillä.

Suunnitelmassa on erikseen laitettu Nuorisopsykiatria ja erikseen Nuorten päihde- ja mielenterveystyö, täydentyy myöhemmin kommentilla.

Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat nyt hajanaiset ja siihen toivotaan kentällä muutosta. Nuorten tulisi saada tarvitsemansa palvelun oikeaan aikaan oikeassa paikassa, olisi myös kustannustehokasta. Nyt ”pompotellaan” liikaa eri palvelujen välillä. Miten peruspalvelujen ja erityispalvelujen välille saataisiin toimiva yhteys? Miten nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon hoitoketjut muodostuisivat saumattomista palveluketjuista? Tarvitaanko sitä varten yksi vastuutaho? Tämän olisi hyvä näkyä myös palvelujen järjestämissuunnitelmassa.





Kehitysvammaisten päiväaikainen toiminta

Plats för profilbild

toiminta ja sisältö
20. februari 2018 klockan 20.54.33

Minua mietityttää kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan järjestäminen. Onko tarkoitus eriyttää nämä toisistaan? Nythän näitä toimintoja järjestetään samoissa yksiköissä. Onko vielä voimassa se malli, jossa mielenterveyspuolen asiakkaat osallistuvat kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaan? Tämä on usein tapana pienillä paikkakunnilla.

Mikä on henkilökunnan koulutustaso?
Kehitysvammatyö ei ole koskaan ollut kovin tuttua kuntien organisaatioissa. Toimintayksiköiden henkilökunnat ja esimiehet ovat olleet alan ammattilaisia. Johtajat yms. ovat aina jonkin muun alan edustajia esim. sosiaalityöntekijöitä tai vanhuspalveluiden työntekijöitä, eli tietotaitoa kv-alasta ei ole. Yleensä työ- ja päivätoiminnan ohjaus edellyttää sosionomin (ennen kehitysvammaisten ohjaajan opistotason) tutkintoa. Näin olisi hyvä olla jatkossakin.

Työ on vaativaa ja haasteellista. Eri tavoin vammaisten ja hyvin eri ikäisten asiakkaiden toiminnan järjestäminen edellyttää tietoa ja taitoa, se on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Asiakkailla on paljon erityishuomiota ja -toimia vaativia tarpeita ja ongelmia. Vaikka niiden ilmiasu näyttäisi samanlaiselta esim. levottomuus, itsensä vahingoittaminen, syyt voivat olla vammatyypistä johtuen täysin erilaiset ja silloin ongelmat myös hoidetaan eri keinoin. Nämä tilanteet vaativat henkilökunnalta tietoon perustuvia, yhdenmukaisia toimintatapoja. On ollut mielenkiintoista - ja aika järkyttävääkin - huomata, kuinka eri tavoilla toimivat muiden ammattiryhmien edustajat näissä tilanteissa. Vaikka koulutustaso heillä on sama kuin kohderyhmään erikoistuneella sosionomilla, jos kehitysvamma-alan erityistuntemusta ei ole, näkemyseroja tulee toistuvasti eikä toiminta ole tuloksellista. Nämä näkemyserot vaikuttavat suoraan asiakkaiden elämään ja toimintakykyyn, kun ohjaus on niin ristiriitaista.

Jostain kumman syystä on taas yleistymässä käsitys, että tätä työtä kykenee tekemään kuka tahansa "hyvä tyyppi". Terveydenhoitopuolella ollaan ehdottomia henkilökunnan pätevyyden kanssa, mutta sosiaalipuolella kaikki käy. Jos halutaan järjestää oikeasti laadukasta toimintaa, se vaatii myös oikeat ammattilaiset työhön.


Viime hetken ajatuksia

Plats för profilbild

Sivusta seurannut
20. februari 2018 klockan 23.49.00

Perusterveydenhuollon palveluiden suunnittelussa yleislääkärin työpanos näkyy heikosti palvelukuvauksissa. Sote-keskusten ja liikelaitoksen toimintoja tuotetaan rinnakkain perustasolla ja ne ovat pääsääntöisesti yleislääkärivetoisia. Yleislääkärit hoitavat neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, kotihoidon ja palveluasumisen lääkäripalvelut, yleislääkärijohtoisten vuodeosastojen lääkärityön. Sote-keskuksissa ajanvarausvastaanoton lisäksi päivystetään aukioloaikoina äkillisesti sairastuneiden tapausten varalle. Psykiatripulan vallitessa yleislääkärit hoitavat myös laajaa joukkoa päihde- ja mielenterveyspotilaita vastaanotoillaan. Myös vammaisten perusterveydenhuolto hoidetaan sote- keskuksissa. Asiakaskuntaan kuuluu laaja joukko myös työttömiä, syrjäytyneitä ja syrjäytettyjä, joiden kuntoutumisen ideaaliaika on jo mennyt ohi. Heitä on vaikea ohjata minnekään, kun työterveyshuollon palvelutkaan eivät koske heitä.
Pienillä seutukunnilla yleislääkärit ovat hoitaneet tuota kaikkea em. lääkärintyötä. Nyt tuotanto jakautuisi kahtia liikelaitoksen ja sote- keskuksen palveluihin. Voivatko yleislääkärit työskennellä osan viikosta liikelaitoksen ja osan sote- keskuksen palveluksessa alueilla? Jos ei, harva lääkäri haluaa hoitaa vain koululaisia tai vain vanhuksia. Päivystystaidot ruostuvat, työ yksipuolistuu ja ammattitaito heikkenee. Työtä ei riitä yhdellä paikkakunnalla kokoaikaiseen työpanokseen em. sektoreilla. Matkalaukunko kanssa sitten liikkeelle toiselle alueelle?

Nykyisten terveyskeskusosastojen siirtyminen uuden sairaalan vuodeosastojen jatkeeksi askarruttaa myös. Niiden palvelualuejohtajana tulee olemaan todennäköisesti jonkun kliinisen alan ylilääkäri nykyisestä sairaalasta. Valinnat tehdään nyt keväällä. Miten turvataan osastojen säilyminen myös perusterveydenhuollon vastaanottojen tukena ja jatkohoitopaikkana eikä vain erikoissairaanhoidosta ulos vyöryvien potilaiden sijoituspaikkana kun potilaspaikat vuodeosastoilla sairaalasta vähenevät 2020 parilla sadalla ja samanaikaisesti kaupunki vähentää vanhusten vuodeosastopaikkoja sadalla. Kotisairaala ja päiväsairaala eivät riitä korvaamaan noita paikanmenetyksiä eikä Jyväskylän ulkopuolella ole varteenotettavia kotisairaalatyyppisiä mahdollisuuksia ympärivuorokautiseen sairaanhoidolliseen palveluun 24/7.

Yhteistyö sote-keskusten ja sairaalan ja vuodeosastojen välillä vaatii sitoutumista yhteisiin lähettämiskriteereihin, hoito-ohjeisiin ja hoitoketjuihin. Muuten päädytään kaaokseen kalliiden palveluiden käytössä ja syödään rahat edullisemmilta palveluilta useammalle. Kaikkien palveluntuottajien pitää sitoutua sopimuksilla yhdessä kehittämään noita pelisääntöjä ja suostua noudattamaan niitä. Sillä tavalla saadaan resurssit järkevään käyttöön kullakin tasolla eikä makseta turhasta liikaa.

Perhekeskusten sijainti ja rooli ovat edelleenkin epäselviä suhteessa sote- keskuksiin. Ovatko osa laajaa sote-keskusta vai miten asiaa katsotaan? Jos neuvolatoiminta on liikelaitoksen alaisuudessa ja myös lastensuojelu ja perheneuvolapalvelut, niin ne voisivat muodostaa toiminnan ytimen ja liikkua tarvittaessa varhaiskasvatuksen ja koulujen käytössä. Kuka johtaa perhekeskusta ja mistä se saa lääkäripalvelunsa? Lapsilla on myös tapaturmia, akuutteja ja pitkäaikaissairauksia, joiden vuoksi tarvitsevat sote-keskusten palveluja eli yleislääkärin hoitoa, kuten kouluterveydenhuollossakin. Lastenlääkäreitä ei sote- keskuksiin riitä, ei myöskään lastenpsykiatreja eikä lastenneurologeja.

Etäkonsultaatiot voisivat olla joskus paikallaan ja tietoturvallista kuvayhteyttä tarvitaan sote- keskuksiin sairaalasta muutenkin. Mikä taho nuo laitteet toimittaa toimijoille, jotta olisivat yhteensopivia sairaalan laitteiden ja jopa toisensa kanssa yhteydenpidon mahdollistamiseksi? Laitteita tarvitaan esim. koulutusten seuraamiseen myös. Miten muut laitehankinnat ajan myötä sote-keskuksiin ja liikelaitoksen avopalveluiden käyttöön? Entä apuvälineiden hankinta? Onko hankinnat maakunnan yhteisiä vai tilaileeko jokainen niitä erikseen?

Asiakassetelit kiinnostavat myös siinä mielessä että kuulostaa että iso osa palveluista aiotaan ulkoistaa yksityisille yrittäjille. On kuitenkin paljon vammaisia, muistamattomia, vakavasti muuten sairaita, päihdeongelmaisia tai mielenterveysongelmista kärsiviä, jotka eivät pysty muodostamaan omaa tahtoaan eivätkä valitsemaan palveluita. Yhä suurempi osa, 40%, keskisuomalaisista asuu myös yksin eikä osalla ole lainkaan omaisia huolehtimassa heidän eduistaan. Riittääkö palveluohjauksella resurssit pitää jatkuvasti huolta näiden henkilöiden avun saamisesta ja sen tasosta senkin jälkeen kun palveluntuottaja on valittu? Miten valvotaan yksittäisten palveluntuottajien työn laatua siinä tapauksessa että asiakas ei siihen kykene ja omaisiakaan ei ole? Omavalvonta kuulostaa siltä että pukki on kaalimaan vartijana.

Vielä koulutusasioista. Mikä taho tuottaa koulutukset jatkossa maakunnan sote-henkilöstölle? Nykyisin sairaanhoitopiirin koulutuksia on ollut tarjolla edulliseen hintaan kaikille toimijoille paikan päällä tai etänä seuraten. Niissä on voitu käsitellä yhteisiä toimintakäytäntöjä, lakimuutoksia ja hoitoketjujen toimivuutta ja kehittää uusia ajatuksia yhteistyöhön kun ydintoimijatahot ovat olleet koolla, jotka näitä asioita ovat itse tekemässä. Tuottajat pitävät myös omalle henkilöstölleen paljon koulutuksia työaikana ilman että niitä on missään ylhäällä tilastoissa. Kukapa niitä muukaan pitäisi? Voiko näin toimia jatkossa? Yhteisistä pelisäännöistä oltava foorumi, jolla niitä käsitellä ja tiedottaa yhteisesti esim. Käypä hoito-suositusten muutokset ja vaikutukset yhteistyöhön. Myös yhteisiä kehittäjäverkostoja tarvitaan alan eteenpäin kehittämiseksi ja yhteisten uusien innovaatioiden tuomiseksi käytäntöön. Jos ei tuolle löydy aikaa, jäämme jälkeen kaikesta kehityksestä.
Pelkään että tieto toimijoiden välillä kulkee entistä huonommin jatkossa ja kenttä pirstoutuu niin ettei kukaan tiedä mitä toinen tekee kun yhteiseen potilastietojärjestelmäänkään ei kuulemma tarvitse liittyä´, jos ei halua. Se juuri parhaimmillaan takaisi tehokkaan tiedonkulun kaikkien toimijoiden välille ilman Kanta-arkiston monimutkaista ja puutteellisin hakutoiminnoin varustettua sokkeloa. Mistä kukin tietää, mitä palvelua kukin kenellekin tuottaa lopulta, jos pitää ottaa yhteyttä ja mitä kanavaa pitkin salassapidettävää asiakastietoa voidaan välittää jatkossa toimijoiden niin tarvitessa?


Yleisiä huomioita järjestämissuunnitelmasta

Plats för profilbild

Yleistä näkemystä
21. februari 2018 klockan 7.46.39

- Tavallinen kansalainen ei ymmärrä käsitteitä: integraatio (esim. otsikko 4 Integraation varmistaminen - Palvelukokonaisuuden varmistaminen), priorisointilinjaus, asiakassuunnitelma, sääntökirja, palveluverkko, vastaanottoluonteinen palvelu, indikaattorit, somaattinen avohoito, somaattinen osastohoito...
- Johdannossa tulisi selkeästi sanoa, mitä toimintoja järjestämiseen liittyy, ei ole ainoastaan sote-palveluita
- Myös muita keskeisiä käsitteitä voisi tuoda mukaan jo kerättyihin eli suora valinta, asiakasseteli, asiakassetelipalvelut, ikä- ja tarvevakioitu palvelukustannus, kapitaatiorahoitus, julkisen vallan käyttö, henkilökohtainen budjetti, ohjauspalvelu
- Jos maakunta hoitaa kansalaisten lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet, mitä ne ovat? Tulisiko nämä kuvata lyhyesti heti suunnitelman alussa?
- Saavutettavuus ja asiakaspalvelut (neuvonta, ohjaus, yhteydenotto) tulee selkeyttää. Normikansalaisella menee sekaisin ja yleisin yhteydenotto lienee tarve saada yhteys sosiaali- ja terveyspuolelle. Nyt nämä ovat somasti sikin sokin tekstissä.
- Maakunnallinen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusyhteistyö tulisi nostaa omaksi otsikoksi. On oleellinen osa tulevaisuuden kilpailua ja myös yritystoiminnan vahvuuksia. Liittyy myös suunnitelman lukuun 8.
- Terveyden ja hyvinvoinnin tilannekuva: Indikaattoritieto tulee olla riittävän yksinkertaista, lähellä käytännön työtä ja vertailukelpoisia, jotta se todella kertovat jotakin toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta. Tämä tulee ottaa huomioon myös tietomäärittelyjä tehtäessä (APTJ). Tiedon tulee olla kiinni asiakkaassa, ei organisaation suoritteissa.
- Luvut 8.1.2 ja 10.1 Miten liittyvät toisiinsa? Tilannekuva ja seuranta, asiat voisi kiinnittää yhteen ja samalla miettiä ”ajallista” järjestystä. Edistäminen lienee ensimmäinen asia, sitten tiedon kokoaminen (toimenpiteet, arviointikriteerit, seuranta) ja analysointi.
- Luku 9 Strateginen suunnitelma – kuuluisiko olla suunnitelman alkupuolella?
- Asiakasohjaus ja palveluohjaus, luku 11 – sekava. Mitkä ovat oleelliset erot näissä ohjauksissa?
- Tavallista kansalaista helpottaisi, jos sote-palvelut näkyisivät tässäkin dokumentissa saman otsakkeen alla. Sote-palvelut jakautuvat esim. ikärakenteen mukaisesti eri palveluihin, mutta nyt kokonaisuus on hajallaan ja tämä aiheuttaa myös eritasoista kuvausta palveluiden järjestämisestä. Lisäksi tässäkin voisi pohtia ohjauksellista näkökulmaa järjestyksen kautta – sote-keskuspalvelut tulee aika myöhään kaikkien muiden palvelukuvausten jälkeen. Sote-keskuksen tulisi kuitenkin olla se seuraava linkki matalankynnyksen ja avopalveluiden jälkeen.


Huomioita koottuna vanhuspalveluja järjestävän/toteuttavan näkökulmasta katsottuna

Plats för profilbild

@antilasa
21. februari 2018 klockan 10.55.08

Huomioita järjestäytymissuunnitelmasta kerättynä:
Yleiset tavoitteet
- peukutetaan osallisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja oikea-aikaisuutta. laadukasta palveluntuotantoa.
- mietitään niiden asiakkaiden palvelujen turvaamista, jotka eivät itse kykyne
Tuotannon järjestäminen:
- peukutetaan eri vaihtoehtojen lisäystä, henkilökohtaista budjetointia, tuotannon ja järjestämisen eriyttämistä
- mietitään maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta palvelujen valinnassa
Integraation varmistaminen:
- peukutaan keskitettyä yhteistä 24/7 yleistä palveluohjaus/neuvontaa
- mietitään asiakasvastaavien sijoittumista: asiakasvastaava pitäisi olla palvelujen myöntämisen puolella, jossa tehdään päätökset (kriteerit, tasapuolisuus). Tuotantopuolella tarvitaan myös `kopin ottaja`/koordinoija eli pitäisikö nämä erottaa? Koskee varsinkin paljon palveluja käyttäviä
Palveluverkon määrittely:
Yhteistyö ja edunvalvonta:
- peukutetaan järjestöjen ja yhteisöjen laajempaa hyödyntämistä
Ohjaukselliset tehtävät:
- peukutetaan sote-keskusten sosiaaliohjauksen/palveluohjauksen kehittämistä
Rahoitus, avustukset, hanketoiminta:
Omaishoidon tuki
- mietitään sisältyykö omaishoidon tukeen apuvälineet, terveydenhuollon palvelut (pois lukien hyvinvointi ja terveystarkastukset), omaishoitajien vapaapäivien järjestäminen myös esim. lähihoitajien käynneillä
Järjestettävät palvelut:
Ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut
- mietitään hyvinvointia tukevien kotikäyntien toteutuminen käytännössä?
- mietitään miten avoimen päiväkeskuksen toiminta turvataan?
- peukutetaan ikäneuvolaa, mutta mietityttää kenen vastuulla toteuttaa käytännössä, voiko olla eri malleja?
- mietitään, missä muistiasiakkaiden tukipalvelut järjestetään?
Kotihoito
- peukutetaan eri vaihtoehtoja maakunnan alueella
- mietitään missä kuntouttava arviointijakso tuotetaan?
- mietitään osaamisen lisäämisen vaadetta - vaativaa työtä entistä monisairaampien kanssa tehtävää työtä!
- peukutetaan henkilökohtaista budjetointia
Perhehoito
- peukutetaan perhehoitoa
- mietitään pitkäaikaisen perhehoidon mahdollistaminen ikäihmisten osalta asumisen ratkaisuna niille, jotka eivät täytä ympärivuorokautisen asumisen kriteereitä, mutta tarvitsevat paljon palveluita eikä ole läheisiä (mm. turvattomuus!). Tarvitaan lisää!
Ympärivuorokautinen hoito
- peukutetaan elämän loppuun saakka hoitoa
- mietitään osaamisen varmistamista, jotta elämän loppuun saakka asuminen onnistuu
- peukutetaan eri vaihtoehtoja
Kotisairaala
- peukutetaan kotisairaalaa huom! palvelukuvauksessa puhutaan kotisairaanhoidosta, pitäisi olla kotisairaala, kotisairaanhoito on osa kotihoitoa :)
Kotikuntoutus ikäihmisille
- peukutetaan että on nostettu omaksi
- mietitään erottelua kotikuntoutus/kotihoidon kotikuntoutus. Toteuttamistapaa: pitäisikö kotihoiodn kotikuntoutus olla osa kotihoidon palvelua. Mikäli kuuluvat asiakassetelipalveluun, niin vaarana voi olla, että terapeutit ovat `vierailevia tähtiä`, eivätkä osa kotihoitoa. Eroteltava lääkinnällinen kuntoutus/avoterapia/ kotihoidon kotikuntoutus
Geriatrinen kuntoutus
- peukutetaan muistipotilaiden yhtenäistä diagnosointikäytäntöä - liikkuvat palvelut olisi tärkeää!
- mietitään, miten käytännössä sote-keskusten osalta onnistutaan muistipotilaiden osalta saamaan tasalaatuista palvelua
Yleistä:
- iso ja haastava työ!
- mietitään mihin kuuluu rintamaveteraanien kotona asumista tukevien palvelujen koordinointi, myöntäminen, järjestäminen?Poistuva ryhmä, mutta vielä ajankohtainen ja tärkeä
- mietitään henkilöstön kouluttaminen uudenlaiseen ajatteluun uudessa ympäristössä vaativaa ja välttämätöntä
- vaatii kaikilta uutta ajattelua (kuntalaiset, päättäjät, virkamiehet, palvelun tuottajat, työntekijät,) - yleistä keskustelua, tiedottamista, monipuolista pohdintaa eri foorumeissa


Neuvolapalveluiden tuottaminen

Plats för profilbild

Mikko Hirvonen ja Jenni Sormunen
21. februari 2018 klockan 12.48.19

Kannanotto Keski-Suomen järjestelmäsuunnitelmaan (1. luonnos 15.1.2018)

Kohta 17.9.3 (s. 44) Neuvolapalveluiden tuottaminen

Neuvolapalveluiden esitetään luonnoksessa sisältyvän suoran valinnan palveluihin vastoin sosiaali- ja terveysministeriön kantaan.
Ministeriön tiedotteessa todetaan: ” Valinnanvapauslain mukaan maakunnan oma tuotantoyksikkö eli maakunnan liikelaitos tuottaisi neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut. Sama taho tuottaisi myös lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelupalvelut sekä erikoissairaanhoitopalvelut.” (1) STM:n valinnanvapautta koskevassa kannanotossa todetaan maakunnan liikelaitoksen tuottavan neuvolapalvelut. (2) Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Gynekologiyhdistys, Suomen Perinatologinen Seura, Suomen Lastenneurologiyhdistys, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys, lastentautien professorit, naistentautien ja synnytysten ylilääkärit ja jokaisen maakunnan lasten sairauksien ylilääkärit ovat tiedotteessaan vedonneet, että neuvolapalvelut linjattaisiin valinnanvapauden ulkopuolelle. (3)

Neuvolajärjestelmä on Arvo Ylpön luoma instituutio, mitä on pidetty yhtenä suomalaisen yhteiskunnan toimivimpana rakenteena. Järjestelmä tarjoaa aidosti toimivaa lähipalvelua ja on tunnustettu kansainvälisestikin toimivaksi. Palvelut ovat saatavilla matalalla kynnyksellä ja ovat integroituneena tiiviisti muihin lapsi- ja perhepalveluihin ja ovat saatavilla sosioekonomisesta asemasta riippumatta kaikille yhdenvertaisesti. Neuvolajärjestelmä seuloo tehokkaasti erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä ja somaattisia sairauksia. Järjestelmä on keskeisessä roolissa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toteuttamisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. (4,5)

Neuvolajärjestelmää tulee kehittää edelleen. Tässä vaiheessa kuitenkin katsomme, että neuvolapalveluita ei tule vaarantaa ja ne tulee linjata myös Keski-Suomessa valinnanvapauden ulkopuolelle.

Jyväskylässä 21.2.2018

Mikko Hirvonen
Osastonylilääkäri, Lastentaudit, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
KS LAPE-hankkeen ohjausryhmän jäsen (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin edustaja)

Jenni Sormunen
Kuntoutusohjaaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
KS LAPE-hankkeen ohjausryhmän jäsen (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin edustaja)


Viitteet:

1. http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-saarikko-sote-uudistus-varmistaa-yhdenvertaiset-lapsi-ja-perhepalvelut
2. https://www.thl.fi/documents/605877/3674647/Virva+Juurikkala.pdf/d0eeb33b-3666-4d63-a8ac-3bd09944e572
3. http://gynekologiyhdistys.fi/laakariyhdistysten-yhteinen-kannanotto-neuvolajarjestelman-sisallyttamisesta-valinnanvapauden-ulkopuolella-19-4-2017/
4. Does the organizational model of the maternity health clinic have an influence on women's and their partners' experiences? A service evaluation survey in Southwest Finland. Tuominen M et al. BMC Pregnancy Childbirth. (2012)
5. Relational continuity of care in integrated maternity and child health clinics improve parents' service experiences. Tuominen M et al. Int J Integr Care. (2014)


Kannanotto järjestämissuunnitelmaan

Plats för profilbild

KSSHP/Naistentaudit ja synnytysosasto
21. februari 2018 klockan 13.14.30

ÄITIYSNEUVOLAPALVELUIDEN JA SIKIÖSEULONTOJEN JÄRJESTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSESSA – KANNANOTTO KESKI-SUOMEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAAN

1940-luvulla käynnistyneellä neuvolatoimintamallilla on keskeinen osuus sekä äitien että lasten terveydenhuollossa; erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyn ja varhaisen havaitsemisen kannalta. Neuvolatoiminto on näinä vuosikymmeninä muuttunut yllättävän vähän huolimatta samanaikaisista lääketieteen, teknologian ja yhteiskuntarakenteen muutoksista. Neuvolajärjestelmää pidetään yleisesti luotettavana ja sen palveluita käyttääkin lähes 100% niistä asiakkaista, joille toiminta on suunnattu eli raskaana olevat naiset perheineen. Tämä luotettavuus ja kattavuus perustuvat suurelta osin palvelun saatavuuteen lähellä asiakkaita.

Potilaiden polku neuvoloista erikoissairaanhoitoon on pyritty viitoittamaan hyvin suunnitelluilla hoitoketjuilla. Esimerkkejä tällaisista hoitoketjuista on HAL (huume, alkoholi ja/tai lääkkeet) -äidit, SYPE (synnytyspelko) -potilaat ja GDM (raskausdiabetes) -hoitopolku. Sote-uudistuksen valmistelussa maakunnille annetaan mahdollisuus halutessaan sijoittaa neuvolatoiminta asiakkaan vapaasti valittavien palveluiden piiriin. Jotta edellä mainitut toimivat hoitoketjut eivät katkeaisi, on kaikkien palveluita tarjoavien tahojen, siis esimerkiksi myös mahdollisten yksityisesti toimivien uusien sote-keskusten, sitouduttava noudattamaan yhteisesti sovittuja periaatteita neuvolatoiminnan tavoitteista, palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Olennaista on myös esteetön asiakkaan tietojen siirtyminen, mikäli hän siirtyy hoito-organisaatiosta toiseen, esimerkiksi perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.

Toimintamallien uudistuessa on tilaisuus purkaa mahdollisia vanhoja raja-aitoja ja pyrkiä edelleen parantamaan jo nyt hyvin toimivaa järjestelmää. Asiakkaan kannalta lienee edullista, että palvelut on helposti tavoitettavissa esimerkiksi tutussa sote-keskuksessa.
Somaattisesti ja psyykkisesti terveiden nuorten, raskaana olevien naisten voinnin seuranta itsenäisesti toimivissa neuvolapisteissä ei liene ongelmallista. Neuvoloiden perhekeskeinen toimintamalli vaatii kuitenkin laajemmat näkökulmat ja yhteistyöverkostot, jotta onnistutaan tekemään tärkeää ennaltaehkäisevää terveystyötä. Luottamuksen rakentaminen esim. HAL-potilaan kohdalla on aikaa vievää; harva kertoo ensimmäisellä tapaamisellaan kärsivänsä alkoholiongelmasta tai pelkäävänsä lääkeriippuvuutensa vuoksi vahingoittavansa itseään tai lapsiaan. Toimivan neuvolatoiminnon kivijalkana onkin ajallinen jatkuvuus; raskauden päätyttyä seuraa lastenneuvolatoiminta, jossa parhaimmillaan potilaat kohtaavat jo tutuksi käyneet terveydenhuollon ammattilaiset. Mikäli valinnanvapaus äitiysneuvolapalveluissa halutaan toteuttaa, on mielestämme palvelu järjestettävä siten, että nämä ominaisuudet pystytään vähintään säilyttämään ja mielellään edelleen parantamaan. Jotta tämä vaatimus voidaan toteuttaa, ja toimijoita on useita ja eri rahoituspohjilla toimivia, edellyttää onnistuminen kypsää verkostoitumista, joissa toimijat luotettavasti sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin.

Sikiön poikkeavuuksien seulonta on Keski-Suomessa keskitetty erikoissairaanhoitoon ja tämän näemme selvästi toimivan potilaan parhaaksi. Neuvoloissa annetaan alkuinformaatio koskien lakisääteistä, vapaaehtoista sikiön poikkeavuuksien seulontaa. ”Seulonta-asetuksen sikiöseulontoja käsittelevän osan tavoitteena on parantaa lisääntymisautonomiaa tarjoamalla tasapuolisesti kaikille raskaana oleville vapaaehtoisia, maksuttomia, yhdenmukaisia ja laadukkaita sikiön poikkeavuuksien seulontoja ja tarvittaessa jatkotutkimuksia raskauden jatkamista tai sikiön vaikean poikkeavuuden perusteella tehtävää keskeyttämistä koskevan päätöksenteon pohjaksi” (suora lainaus, STM Sikiön poikkeavuuksien seulonta). Keskittämällä raskausajan seulonta ultraäänitutkimukset erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalla tapahtuvaan toimintaan, pystymme takaamaan palvelun suorittajalle ja suoritukseen asetetut vaatimukset. Erikoissairaanhoidossa tapahtuva kokonaisvaltainen toiminta mahdollistaa myös hyvät konsultaatiomahdollisuudet. Varhaisraskauden tai rakenneultraäänitutkimuksessa mahdollisesti havaittava poikkeavuus pystytään varmistamaan perinatologin tai naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin toimesta viiveettä.

Yksi tärkeä seulontapalvelun laatuun liittyvä ominaisuus on siihen osallistuvien asiakkaiden riittävä määrä palveluntarjoajaa kohti. Keski-Suomen väestö ei ole riittävä jaettavaksi useammalle kuin yhdelle palveluntarjoajalle koskien sikiöseulontaa, mikäli suositusten mukainen asiakkaiden vähimmäismäärä halutaan varmistaa. Edellä kuvatuista osaamisvaatimuksista ja tähän oleellisesti liittyvästä moniammatillisesta hoitotiimistä johtuen sikiöseulontoja ei mielestämme tule liittää valinnanvapauteen kuuluviin palveluihin. Lähes 10 vuoden kokemukseemme perustuen uskomme, että nämä seulakäynnit eivät myöskään muodosta asiakkaalle kohtuutonta rasitusta, vaikka näihin seuloihin joutuisikin matkustamaan hieman pidemmän matkan takaa.



Jyväskylä 16.2.2018

Jyrki Jalkanen
Ylilääkäri
Naistentautien ja synnytysten el, KSKS

Kirsi Väyrynen
Osastonylilääkäri
Perinatologi
Naistentautien ja synnytysten el, KSKS

Gynekologit KSKS


Sijoitettujen lasten koulunkäynnin ja psykososiaalisen hyvinvoinnin tuki

Plats för profilbild

Pesäpuu ry.
21. februari 2018 klockan 14.07.38

Sijoitettujen lasten koulunkäynnin ja psykososiaalisen hyvinvoinnin tuki

Sijaishuollon sosiaalityön tehtävänä on turvata lasten oikeuksien toteutuminen koulussa. Sijaishuollon systeemisessä toimintatavassa, Sisukas-mallissa, konsultoiva maakunnallinen erityisasiantuntijatiimi (erityisopettaja, psykologi, sosiaalityöntekijä) työskentelee koulun, kodin, sijaishuollon ja lastenpsykiatrian yhdyspinnoilla.

Maakunnan alueella liikkuva Sisukas-tiimi edistää lasten osallisuutta, tiedonkulkua, yhteistyötä sekä vahvistaa verkoston osaamista sijoitettujen lasten erityiskysymyksissä. Sijoituspaikan, koulun tai sosiaalityöntekijän vaihtuessa toimintatapa takaa jatkuvuuden lapsen koulupolulle. Tiimi kokoaa dialogiin sijoitetun lapsen lähiverkoston, kirkastaa roolit ja tekee monialaisen arvioinnin kartoittaen lapsilähtöisesti sijoitettujen alakouluikäisten lasten vahvuudet ja tuen tarpeet. Kartoitus tehdään luotettavin testimenetelmin.

Kartoituksen pohjalta lapselle laaditaan yhteistyössä oppimissuunnitelma, joka kattaa paitsi oppimisen tuen myös psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemisen. Tiimi varmistaa ja seuraa, että lapsen tarvitsemat yksilölliset tukitoimet toteutuvat lapsen koulussa ja oppilashuollossa. Se konsultoi tarvittaessa lähiverkostoa ja koordinoi yhteistyötä lastenpsykiatrian ja perheneuvolan kanssa. Kaksivuotisen intervention jälkeen kartoitus uusitaan edistyksen seuraamiseksi ja jatkotoimien suunnittelua varten. Seuranta jatkuu nivelvaiheen yli yläkoulun loppuun saakka, seurantatapaamisia on kuitenkin harvemmin. Näin tuetaan lapsen kiinnittymistä kouluun.

Koulunkäynnin sujuminen on tutkitusti tärkein suojaava tekijä sijoitettujen lasten elämässä. Systemaattinen koulunkäynnin tuki ja seuranta takaa sijoitetuille lapsille tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja vahvuuksiensa hyödyntämiseen. Muutoksia ja menetyksiä kokeneiden lasten oppimistulokset ja hyvinvointi paranevat tutkitusti ja riskit alisuoriutumiseen, syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen vähenevät.

Lisätietoja Sisukas-mallista ja maksuttomat materiaalit: www.sijoitettulapsikoulussa.fi

yst.terveisin
Christine Välivaara
Kehittämispäällikkö
PESÄPUU ry, valtakunnallinen lastensuojelujärjestö
www.pesapuu.fi
Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä
+358 40 775 5700
christine.valivaara@pesapuu.fi
www.sijoitettulapsikoulussa.fi


Kaavat digi -muotoon

Plats för profilbild

Mänty
21. februari 2018 klockan 15.57.30

Maakunnan tulisi koota kaavat digitaaliseen muotoon, jotta ne ovat eri sektoreiden saavutettavissa. Myös maakunnan tulisi olla avoimen ympäristötiedon kerääjä ja jakaja.


Kestävyys

Plats för profilbild

Mänty
21. februari 2018 klockan 15.58.57

Maakunnan tulee muistaa kaikessa toiminnassa kestävyys: Taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen.


Kannanotto sote-uudistuksesta

Plats för profilbild

Viitasaaren Nuorisovaltuusto
21. februari 2018 klockan 19.02.07

Asioita lueteltu seuraavaksi nuorisovaltuustossa esille tulleita epäkohtia:

- Sote-palvelut, jotka ovat jo nyt erittäin ruuhkautuneita, ruuhkautuvat entistä enemmän, kun palvelut keskitetään maakuntakeskuksiin.
- Paikallisliikenteen väheneminen pienissä kunnissa aiheuttaa paljon ongelmia asukkaille.
- Pelastuslaitoksen yksiköiden mahdollinen lakkauttaminen ja niiden toiminnasta leikkaaminen aiheuttaa avunsaannin hidastumista ja turvattomuuden tunnetta.
- Rahaa leikataan sellaisista palveluista ja sellaisilta kohderyhmiltä, jolla rahaa on kaikkein vähiten.
- Asiakkaiden yhdenvertaisuus voi kärsiä, kun kaikilla maakunnilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia turvata asiakkaan valinnanvapautta.

Esille tuli myös joitakin hyviä puolia:

- Valinnanvara sote-palveluiden osalta paranee ja hoitoon pääseminen nopeutuu, kun yksityiset ja julkisen sektorin palvelut kilpailevat.
- Edes välttämättömät julkisen liikenteen palvelut säilyvät
- Valinnanvapaus vapaaehtoinen
- Asiakasmaksu sama riippumatta palvelun tarjoajasta


Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen asiakasraadin huomioita järjestämissuunnitelman ensimmäisestä luonnoksesta

Plats för profilbild

@emrihyvo
21. februari 2018 klockan 19.06.01

Asiakasraati pitää hyvänä sitä, että järjestämissuunnitelman keskeneräinen luonnos on rohjettu julkaista julkiseen kommentointiin jo valmistelun alkumetreillä. Tulevaisuudessa suunnitelman kieliasuun tulee kuitenkin kiinnittää tarkempaa huomiota. Myös käsitteet tulee avata tekstissä. Esimerkiksi termi ”hyvinvointi” tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

Asiakasraati toteaa, ettei järjestämissuunnitelman asioita voida kirjoittaa vain yhdestä näkökulmasta. Siksi on hyvä, että suunnitelmaa voi kommentoida ja siten laajentaa valmistelijoiden näkemyksiä laajoista asiakokonaisuuksista. Vain näin voidaan varmistaa aidosti asukaslähtöiset palvelut.

Järjestämissuunnitelma on laaja kokonaisuus, joka edellyttää keskittymistä tiettyihin asiakokonaisuuksiin. Asiakasraati muistuttaa, että tuleva maakunta näyttää erilaiselta eri kunnista tarkasteltuna. Siten esimerkiksi tavoitteiden kirjaaminen on haastavaa. Tavoitteiden merkitykset tuleekin kirjoittaa paremmin auki, jotta ymmärretään, mitä niillä tarkoitetaan. Tällä hetkellä tavoitteissa on vielä osin ristiriitaisuuksia tai ne voidaan lukea toistensa vastakohtina.

Asiakasraadin mukaan kunnille jää uudistuksen jälkeen merkittävä rooli asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien rooli tulee huomioida järjestämissuunnitelmassa läpi linjan erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta. Kuntien ja maakunnan tulee tukea ja vahvistaa alueellista järjestöyhteistyötä, sillä järjestöillä on merkittävä rooli asukkaiden yhdessä tekemisen ja siten hyvinvoinnin ja kansalaisosallisuuden tukemisessa.

Asiakasraati pitää tärkeänä, että palveluita saadaan jatkossa asiakaslähtöisemmin ja asiointi on mahdollista eri tavoin. Palveluiden saatavuus ei voi perustua pelkästään digitaalisiin palveluihin vaan henkilökohtaisia palveluita tulee taata niille, jotka haluavat henkilökohtaisesti palveluissa asioida. Nykyteknologian käyttöä tulee kuitenkin hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemmin niin asioinnissa kuin palveluiden tuottamisessakin.

Yksinäisyys ja siihen liittyvä turvattomuus ovat asioita, jotka aiheuttavat yhä enemmän palvelutarvetta. Tämän vuoksi esimerkiksi uudenlaisia ryhmätoimintoja ja tapoja olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa voidaan rakentaa teknologiaa hyödyntäen. Digitaaliset palvelut mahdollistavat myös uudenlaisten hoivapalveluiden tuottamisen. Yksinäisyyttä voidaan ehkäistä myös varmistamalla matalankynnyksen kohtaamispaikkoja eri-ikäisille ihmisille sekä tukemalla vapaaehtoistyötä.

Asiakasraati toteaa samalla, että valtakunnallisesti tulisi ratkaista tietosuojaan liittyvät kysymykset siten, että ihmisille luontevia viestintäratkaisuja voidaan ottaa käyttöön eri palveluissa ja mahdollistaa asiointi uudella tavalla.

Asiakasraati kannustaa suunnittelutyössä uudenlaiseen ajatteluun, joka mahdollistaa järjestöjen ja neljännen sektorin toimijoiden palveluinnovaatiot esimerkiksi haja-asutusalueilla. Myös pienillä toimijoilla tulee olla mahdollisuus toimia palveluiden tuottajina, jos heillä on halua ja intoa maakunnan vastuulle kuuluvia palveluita tuottaa.

Raati muistuttaa, ettei suunnitelmassa tule puhua osallistamisesta vaan osallisuudesta. Osallistaminen tarkoittaa ylhäältä alas määrättyä pakkoa tai velvoitetta olla mukana tietyn asian valmistelussa. Osallisuus puolestaan tarkoittaa vapaaehtoista osallistumista itseään kiinnostavien asioiden valmisteluun.

Asiakasraati muistuttaa, miten tärkeää on huomioida niiden asiakkaiden ohjaus ja neuvonta, jotka eivät itse pysty hakemaan tietoa palveluista. Maakunta ei saa unohtaa heikoimmassa asemassa olevia vaan sen tulee laatia vahva asukasneuvonta ja asiakasohjaus koko maakunnan alueella. Asiakasraati kannustaa myös asukkaita kantamaan vastuuta läheisistään, jos avuntarvetta havaitaan. Maakunta voi tukea tätä työtä tekemällä yhteydenotot eri palveluihin mahdollisimman helpoksi ja tuomalla palvelut asukkaiden luokse niissä tilanteissa, joissa omat voimavarat eivät riitä avunhakemiseen. Asiakasraati kannustaa ohjauksessa ja neuvonnassa huomioimaan myös maakunnan järjestöjen mahdollisuudet tarjota kyseisiä palveluita.

Jyväskylässä 21.2.2018
paikalla olleet raatilaiset


Nuorten kannanotto Keski-Suomen Järjestämissuunnitelmaan

Plats för profilbild

Keski-Suomen nuorisovaltuusto
21. februari 2018 klockan 22.02.24

Otimme Keski-Suomen nuorten NUVA-leirillä esille Keski-Suomen Järjestelmäsuunnitelman Ja pohdimme sen pohjalta omia mielipiteitämme asiaan, sekä mihin palveluihin me tahtoisimme vaikuttaa. Ryhmätyöskentelyyn osallistuneilta nousi esiin erityisesti matka- ja joukkoliikennepalveluiden parantaminen. Muita esille ilmeneviä asioita olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut.

Nuorilta kysyttiin myös hyvän palvelun tunnusmerkkejä. Näistä nousivat esille pätevyys, ymmärtäväisyys ja rentous (nämä kolme erityisesti sosiaalipalveluissa), sekä nopeus ja mutkattomuus. Jos prosessi sisältää paljon byrokratiaa, olisi siitä hyvä tiedottaa etukäteen. Palveluihin pitäisi olla myös matala kynnys hakea, palvelun tarjoajien pitäisi olla päteviä ja palvelun ystävällistä.

Palveluihin joiden tulisi nuorten mukaan sijaita lähistöllä, eli korkeintaan 20-30km etäisyydellä, sisältyivät koulu, kauppa, terveydenhuolto, sekä liikuntapaikat. Tärkeimpänä asiana pidettiin sitä, että nuori pääsisi palveluihin omatoimisesti esimerkiksi kävellen tai edullisesti julkisella liikenteellä.

Puhuimme myös palveluiden digitalisaatiosta. Nuorien mielestä on hienoa, että palveluita saa nyt mahdollisesti kotiin netin kautta, mutta vahvasti nousi esille myös aidon kasvokkain kohtaamisen tärkeys, ja se kuinka netin kautta olevan palvelut eivät saa kokonaan korvata kasvokkain kohtaamisia.

Mielipiteet palveluihin palautteen antamisesta ristesivät ja esimerkiksi kyselyiden tehosta oli kommentteja puolesta ja vastaan. Kasvokkain puhumisen mainittiin olevan toimiva tapa.

Keski-Suomen Nuorisovaltuusto


Läpinäkyvä hallinto, osallisuus ja avoindata

Plats för profilbild

ArtoLampila
23. februari 2018 klockan 23.31.34

On tärkeää että uudet hallnto- ja sopimusrakenteet luodaan jo alusta pitäen läpinäkyvää hallintoa, asukkaiden yksityisyyttä, myData- periaatteita ja avointa dataa tukevalla tavalla. Tilaisuus rakentaa uusi hallintorakenne antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden huomioida nämä kysymykset sekä poliittisia rakenteita suunniteltaessa että palvelutuottajien verkostoa rakennettaessa.

Läpinäkyvyys luo pohjaa maakuntademokratialle ja lisää asukkaiden luottamusta toimintaan, avoin data mahdollistaa toiminnan kehittämisen sekä luo mahdollisuusksia uudenlaiselle liiketoiminnalle. On tärkeää, että maakunnan rakenteiden luomisessa ja kehittämisessä toteutuu vahva ja monitasoinen osallisuus: maakuntauudistusta on syystäkin kritisoitu voimakkaasti valmistelun aikana -
jotta sillä on mahodllisuus voittaa asukkaat puolelleen tulee heillä olla aitoja mahdollisuuksia olla mukana kehittämässä ja päättämässä omista palveluistaan.