Gå till innehållet

Tulevan EU:n ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman valmistelu / Mitkä keskeisimmät haasteet 2021-2027?

Frågetecken 773
Enkät | Työ- ja elinkeinoministeriö
Enkäten har avslutats

KIITOS KAIKILLE VASTAAJILLE PANOKSESTANNE!


EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen ohjelmavalmistelu

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallisesta valmistelusta. Käytännössä EU:n alue- ja rakennepolitiikka toteutuu jäsenmaissa kehittämisohjelmina, joita rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Kuluvalla ohjelmakaudella 2014-2020 Suomessa toteutetaan Kestävää kasvua ja työtä ohjelmaa, jonka kokonaisbudjetti on noin 2,6 miljardia euroa. Nykyisen ohjelman avulla tavoitellaan lisää kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä pk-yrityksiin, innovaatio- ja osaamisjärjestelmän kehittämistä, vähähiilisyyden lisäämistä, työllisyyden ja osaamisen parantamista sekä syrjäytymisen ehkäisemistä. Rahoitus jakaantuu useisiin eri sisältöihin ja jokaiseen maakuntaan. Lisätietoja rakennerahastotoiminnasta rakennerahastot.fi

Valmistelua kumppanuudessa

TEM on käynnistänyt tulevan ohjelmakauden 2021-2027 kansallisen valmistelun syksyllä 2018.  Lisätietoja valmistelusta ja EU:n tason säätelyn uudistumisesta tem.fi sivuilla. Kansallisen ohjelmavalmistelun käynnistämiseksi TEM pyysi alueita, ministeriöitä sekä kaupunkien edustajia 6AIKA-strategiatoimiston kautta tekemään analyysiä toimintaympäristöön liittyvistä haasteista. Saatujen vastausten perusteella niitä on koottu tähän kyselyyn. EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelua tehdään kumppanuudessa eri toimijoiden kanssa ml. valtio, kuntasektori ja järjestöt. Virkamiesvalmistelussa tehtyihin esityksiin haetaan palautetta erilaisilta kumppanitahoilta kuten kehittäjäorganisaatiot, yritykset, oppilaitokset ja kolmannen sektorin toimijat.

TEM pyytää kumppaneita antamaan palautetta alla oleviin kysymyksiin viimeistään 18.1.2019 mennessä. Palautetta hyödynnetään ohjelmakauden valmistelussa.

Liitteenä kalvosetissä taustaa toimintaympäristön haasteista ja EU:n asetusehdotusten mukaiset EAKR:n ja ESR:n erityistavoitteet kaudelle 2021-2027. Liite löytyy Näytä lisätiedot painikkeen avulla tämän tekstin alta.

Suomessa toteutetaan kaikilla alueilla myös maaseudun kehittämisohjelmaa, jota rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa EU:n maaseutupolitiikan valmistelusta ja on niin ikään käynnistänyt tulevan ohjelmakauden valmistelun syksyllä 2018. Suomessa rahoitetaan myös Eurooopan meri- ja kalatalousohjelman toimia. Eri ohjelmien valmistelussa rahastojen välinen yhteistyö ja yhteen sovitus on tärkeää niin kansallisesti, maakunnissa kuin paikallistasollakin.

Basuppgifter

Avslutat: 18.1.2019

Bilagor

Ilmianna

De obligatoriska frågorna i enkäten är markerade med en asterisk (*).

Svar
  • Valtion viranomainen 121 / 773
  • Kuntasektorin toimija 211 / 773
  • Yritys 40 / 773
  • Järjestö 123 / 773
  • Oppilaitos 162 / 773
  • Tutkimuslaitos 66 / 773
  • Yksityishenkilö 51 / 773
  • Muu 29 / 773
Valitse maakunta. Mikäli haluat vastata ilman maakuntakytkentää, valitse muu.
Svar
  • Uusimaa 87 / 773
  • Varsinais-Suomi 44 / 773
  • Satakunta 26 / 773
  • Häme 29 / 773
  • Pirkanmaa 47 / 773
  • Päijät-Häme 24 / 773
  • Kymenlaakso 34 / 773
  • Etelä-Karjala 36 / 773
  • Etelä-Savo 23 / 773
  • Pohjois-Savo 60 / 773
  • Pohjois-Karjala 42 / 773
  • Keski-Suomi 18 / 773
  • Etelä-Pohjanmaa 31 / 773
  • Pohjanmaa 26 / 773
  • Keski-Pohjanmaa 44 / 773
  • Pohjois-Pohjanmaa 100 / 773
  • Kainuu 30 / 773
  • Lappi 51 / 773
  • Muu 45 / 773
Mielestäsi keskeisimmät haasteet elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämisessä?
Valitse alla olevasta listasta enintään kolme haastetta. Voit niiden sijaan tai lisäksi esittää myös muuta haastetta, jota voit kuvata tarkemmin monivalintakysymyksen alla olevassa vastauskentässä.
Svar
  • Yritysten kasvu- ja uudistumishakuisuuden vähäisyys 284 / 773
  • Yritysten kansainvälistymisen ja viennin matala taso 168 / 773
  • Ongelmat pk- yritysten markkinaehtoisen rahoituksen alueellisessa saatavuudessa 91 / 773
  • Pk-yritysten investointien vähyys 120 / 773
  • Yksipuolinen elinkeinorakenne (aluetasolla) 97 / 773
  • Innovaatiojärjestelmän riittämätön kansainvälistymisaste 93 / 773
  • Vähäinen ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävä liiketoiminta 176 / 773
  • Digitalisaation ja automaatioasteen riittämätön hyödyntäminen 210 / 773
  • Yritykset eivät hyödynnä riittävästi yhteistyötä ja verkostoja 302 / 773
  • Osaavan työvoiman saatavuusongelmat 362 / 773
  • Korkeakoulujen ja oppilaitosten riittämätön yhteistyö yritysten kanssa 260 / 773
  • Muu 59 / 773
Svar
  • Yrittäjien työkyvyn tukeminen sekä pk-yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen, jotta olisi samat edellytykset hyviin ja kestäviin työuriin kuin isommillakin organisaatioilla.

  • Suomen liiallinen keskittyminen pääkaupunkiseudun ja sen yhden korkeakoulun pyrkimysten edistämiseen.

  • Kansallisten yrityspalveluiden ja yritysten tarpeiden yhteensovittaminen alueellisten paikallisorganisaatioiden toimesta.

  • Alueellisten vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen keskittämisen sijaan.

  • Kasviperäisen ruoantuotannon lisääminen/eläinperäisen tuotannon merkittävä vähentäminen; ympäristön tilaa parantavien ratkaisujen kehittäminen

  • Uusimman tutkimusosaamisen siirtämisen hitaus yrityksiin

  • Yrittäjien ja pienyritysten henkilöstön työkyvyn tukeminen.

  • van oppimisen kehittäminen

  • Rakennerahstotoiminnassa kokonaisuudessaan tulisi hyväksyä kehittämsitoiminta, jossa yritykset hyvötyvät hankkeiden toimenpiteistä. Nykyisellä ohjelmakaudella linjattu; "Kehitetään elinkeinoto- ja yritystoimintaa, mutta toimenpiteisiin osallistuvat yritykset eivät saa hyötyä toimenpiteisiin osallistumisesta" ontäysin nurinkurinen ja naurettava. Tottakai saa ja pitää hyötyä, näin syntyy kasvua, uusia työpaikkoja ja elinvoimaa maahan! Yritykset aktivoituvat aidosti kehittämistiomenpiteisiin.

  • Pohjoisen köyhyys ja työttömyys, Oulussa on korkea työttömyysaste.

Mielestäsi keskeisimmät haasteet vähähiilisen talouden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä?
Valitse alla olevasta listasta enintään kolme haastetta. Voit niiden sijaan tai lisäksi esittää myös muuta haastetta, jota voit kuvata tarkemmin monivalintakysymyksen alla olevassa vastauskentässä.
Svar
  • Älykkäiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen riittämätön hyödyntäminen 463 / 773
  • Vastuullisuus luontoympäristön ja luonnonvarojen hyödyntämisessä puutteellista 271 / 773
  • Biotalouden mahdollisuuksien riittämätön hyödyntäminen ja käyttöönotto 309 / 773
  • Kiertotalouden mahdollisuuksien riittämätön hyödyntäminen ja käyttöönotto 473 / 773
  • Uusiutuvan energian vähäinen käyttö 246 / 773
  • Päästöttömien tai vähäpäästöisten käyttövoimien (esim. jakeluverkostot) hidas käyttöönotto 158 / 773
  • Riittämätön päästöjen vähentäminen yhdyskunnissa ja yrityksissä 123 / 773
  • Muu 44 / 773
Svar
  • Biokaasuautojen merkittävä määrän lisääminen ja polttoaineen jakeluketjun radikaali kasvattaminen. Kaikki mikä on vihreää, ruskeaa tai haisee kelpaa. Kaasuauton hyödyttää hiilen alentamistavoitetta kaksinkertaisesti, koska mätänemisen paha ilmastokaasu muuttuu vähemmän vaaralliseksi palokaasuksi. Lisäksi lannoiteiden valmistus ja käyttö vähenevät, koska biokaasureaktorin läpi mennyt bioaines on entistä parempaa biolannoitetta.

  • Kasviperäisen ruoantuotannon lisääminen

  • Kasvisruoan käytön lisääminen

  • Älykkäiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönotto ja hyödyntäminen.

  • liikumisen edellytysten parantaminen.

  • Uusiutuvat energianlähteet liikenteessä.

  • Tutkimustiedon muuntaminen käytännön toimintamalleiksi ontuu. Ratkaisuhakuisuus on heikkoa.

  • Digitalisaation hyödyntäminen ja edistäminen Cleantech/ teollisuudessa

  • Hajautettujen energiavarojen kehittäminen ja hyödyntäminen. Lisätään yhteiskunnan toimintavalmiutta kriisitilanteissa ja saadaan eurot oman maan käyttöön sekä maaseudulle lisää elinmahdollisuuksia.

  • Biokaasutalouden kehittäminen.

Mielestäsi keskeisimmät saavutettavuuteen ja liikenteeseen liittyvät haasteet?
Valitse alla olevasta listasta enintään kolme haastetta. Voit niiden sijaan tai lisäksi esittää myös muuta haastetta, jota voit kuvata tarkemmin monivalintakysymyksen alla olevassa vastauskentässä.
Svar
  • Laajakaistayhteyksien heikko kattavuus 204 / 773
  • Liikkumisen älykkäiden ratkaisujen vähäisyys 417 / 773
  • Liikkumisen infrastruktuurin heikko kunto 444 / 773
  • Liikenteen päästöjen suuri määrä 181 / 773
  • Haasteet pk-yritysten saavutettavuudessa (harvaan asutulla alueella) 221 / 773
  • Kuljetusten tehokkuuteen ja väylien välityskykyyn liittyvät haasteet 246 / 773
  • Puutteet elinkeinoelämää palvelevassa paikallisessa tieverkossa 210 / 773
  • Muu 52 / 773
Svar
  • Biokaasuverkosto

  • Liian hidas, väärä politiikka biokaasutalouden vahdittamisessa.

  • Raideliikenteen kehittäminen aidoksi liikumisen vaihtoehdoksi kaikilla niillä alueilla, joissa rata jo on.

    Sähköautojen latausverkoston kehittäminen koko Suomen autoilun näkökulmasta.

  • Matka- ja logistiikkaketjujen kehittäminen toimiviksi ja kattaviksi.

  • Raideliikenne ehdottomasti

  • Teollisuuden logistiikan toimivuus, myös haja-asutusaluiella.

  • Mahdollistetaan myös alueellisen ja hajautetun biokaasujakeluasemaverkoston kehittyminen.

  • Nopean kiinteän laajakaistan (valokuidun) saatavuus on hyvin heikko vanhoilla pientaloalueilla ja tietysti myös maaseudulla, siis kohtuullisella liittymismaksulla. Operaattorit tarjoavat pääasiassa vain langattomia yhteyksiä, jotka eivät toimi riittävän hyvin silloin kun niitä tarvitsisi käyttää (ruuhkaa verkoissa).

  • Biokaasuverkosto.

  • Joukkoliikenteen kehittäminen

Mielestäsi keskeisimmät haasteet työllisyydessä ja osaamisessa?
Valitse alla olevasta listasta enintään kolme haastetta. Voit niiden sijaan tai lisäksi esittää myös muuta haastetta, jota voit kuvata tarkemmin monivalintakysymyksen alla olevassa vastauskentässä.
Svar
  • Riittämätön elinikäinen oppiminen ja osaamisen jatkuva päivittäminen 455 / 773
  • Työvoiman työkyvyn vahvistamisen ja ennenaikaisen työelämästä poistumisen haasteet 318 / 773
  • Riittämätön työmahdollisuuksien mukainen alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus 209 / 773
  • Voimakas jakautuminen ammatinvalinnassa perinteisiin naisten ja miesten ammatteihin 90 / 773
  • Puutteellinen osaaminen tulevaisuuden työelämän haasteisiin nähden 471 / 773
  • Tarjottujen työpaikkojen ja niitä vastaavan työvoiman kohtaamattomuus 457 / 773
  • Matalampi sijoittuminen toisen asteen koulutukseen 48 / 773
  • Muu 69 / 773
Svar
  • Työn perässä muuttamisesta pitäisi palkita

  • Heikompiosaisten monimuotoisemmat ja laajemmat ja usealla elämänalueilla olevat tukea tarvitsevat ongelmat. Työmarkkinoille ei kyetä kiinnittymään useilla elämänalueilla johtuvien probleemien vuoksi.

  • Kestävän kasvun luominen edellyttää työhyvinvoinnin edistämistä ja parantamista; laaja-alainen ajattelu

  • Maan kattavan yliopistoverkon kehittämisen laiminlyönti tasavertaisena ja pääkaupunkiseudun yhden korkeakoulun suosiminen heppoisiin, itsekkäisiin ja kestämättömiin perusteluihin jämähtäen.

  • Kaikista vaikeimmassa asemassa olevat tulee huomioda myös tulevaisuudessa.

  • Koulutuksen keskittämisestä, joustaviin koulutusratkaisuihin, joissa huomioidaan erityisesti yritykset ja niiden tarjoamien työpaikkojen maantieteellinen sijainti.

  • Oppilaitoksien koulutus/tutkimus rahoituksen vähäisyys.

  • Työn sijainnista riippumattoman työn tekemisen ja teettämisen mahdollisuuksien kartoitus ja edistäminen. Tietotyön perässä ruuhkasuomeen muuttaminen on ajan ja muiden resurssien tuhlausta koska työ tapahtuu tietoverkoissa.

  • Puutteellinen osaaminen tulevaisuuden työelämän haasteisiin nähden: millään kouluasteella ei opintoihin sisälly perusymmärrys ilmastonmuutoksesta, ympäristön- ja luonnonsuojelusta, ravinnon vaikutuksesta ilmastonmuutokseen jne

  • Yritysten heikko osallistuminen jatkokoulutuksen toteuttamiseen. Täydennyskoulutusta pitäisi kehittää oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen, jossa opiskelija on jo mukana työelämässä.

Mielestäsi keskeisimmät haasteet sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja köyhyyden torjumisessa?
Valitse alla olevasta listasta enintään kolme haastetta. Voit niiden sijaan tai lisäksi esittää myös muuta haastetta, jota voit kuvata tarkemmin monivalintakysymyksen alla olevassa vastauskentässä.
Svar
  • Huono-osaisuuden lisääntyvä kasautuminen ja periytyminen 488 / 773
  • Materiaalisen köyhyyden lisääntyminen 31 / 773
  • Erityisryhmien matalampi työllistymisen ja kouluttautumisen aste (etniset vähemmistöt ml. romanit, maahanmuuttajat, vajaakuntoiset) 253 / 773
  • Eriarvoisuuden lisääntyminen alueellisesti ja paikallisesti 442 / 773
  • Pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien heikompi pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin 100 / 773
  • Maahanmuuttajien riittämätön kotouttaminen ja kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan 299 / 773
  • Perustaitojen (lukeminen, laskeminen) ja digitaitojen heikko taitotaso 165 / 773
  • Nuorten miesten peruskoulun jälkeisen tutkinnon puuttuminen ja syrjäytyminen työstä ja koulutuksesta 318 / 773
  • Muu 28 / 773
Svar
  • Heikompiosaisten ongelmat ovat laajemmat ja edellyttävät kalliita ja raskaita sekä pitkäjänteisiä ja -kestoisia, moniammatillisia toimenpiteitä.

  • Työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakykyä tulee edistää kestävin keinoin, tämä tukee työllistymisen edellytyksiä

  • Työn merkityksen unohtaminen ja laiminlyönti.

  • Pitkäkestoisia, tuettuja palvelupolkuja tarvitaan.

  • ilman työkykyä ei voi tehdä töitä, kuntoutusta tarvitaan

  • Kattava työelämän mahdollisuuksien esilletuominen ja yrittäjyyskasvatus perusasteella ja lukiossa

  • Periytyvä työttömyys.

  • Paikallisten/alueellisten turvaverkkojen rakentaminen/tiivistäminen nuorten työllistymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

  • Elämäntaitojen haasteet nuorilla.

  • Palvelujen oikea kohdentaminen eri asiakasryhmälle, nykyistä räätälöidympiä ratkaisuja. Nykyistä enemmän ennaltaehkäisevää toimintaa.

Paikallinen kehittäminen ja kansalaisten osallistaminen keinoina vastata haasteisiin
Svar
  • Jokaisen yrityksen luona käyminen säännöllisesti. Aktiivinen uusien ideoiden tarjoaminen ja tuottaminen yrityksen käyttöön. Byrokratian vähentäminen. Normien purku. Luottamuksen ilmapiirin tukeminen yrityksissä. Ohjausta ja neuvontaa inkvisition sijaan.

  • PohjoisPohjanmaa maakunnan rahavirtojen keskittyminen Oulun seutuun. Muuttotappio. Palveluiden keskittäminen suuriin kuntiin.

  • ilmastonmuutoksen hillitseminen, kasviperäinen ravinnontuotanto ( tiedon jakaminen, käytön lisääminen) ja eläinperäisen tuotannon alasajo ( tiedon lisääminen, käytön vähentäminen, toimenpiteet tuotantoalojen siirtymisen tukemiseksi pois eläinperäisestä tuotannosta), ympäristörikkomusten ja eläinsuojelun laiminlyöntien tiukempi valvonta ja sanktiointi, lentomatkailun vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, materialististen arvojen ihannoinnin vähentäminen....kaikki nämä koskevat myös yritysten toimintaa ja valintoja!

  • Kouluttajien ja yritysten yhteistyön lisääminen

  • Kasvupalvelut toimintamallin kehittämine ja vahvistaminen paikallislähtöisesti, huomioiden maakunnalliset ja (nyk. ELY-keskus) palvelut. Alhaalta ylöspäin, nykyisellä pilottimallilla riskinä jäädä "ylätason" toiminnaksi, jossa nyk. ELY-keskus ja TEM rakentavat palveluprosesseja ymmärtämättä alueellisia tarpeita.

  • uudellainen ohjauspolitiikka pienyrityksille ja keskisuurille myös

  • Bio- ja kierotaloushankkeet.

  • Uuden tiedon ja tietämyksen siirtäminen käyntäntöön, tutkimuksen ja yritysten läheisempi yhteistyö, avoimempi yhteistyö yritysten kesken (jos ne kamppailevat samojen ongelmien kanssa, yhdessä saisi aikaan helpommin ratkaisuja), biotalouden (sis. kiertotalouden) monipuolisempi ja laajempi sisällön käsittäminen ja hahmottaminen, jotta aidosti ymmärrettäisiin sen monet mahdollisuudet (auttaa myös vastaamaan ilmastonmuutos haasteeseen)

  • Tulevaisuuden työn, etätyön ja monipaikkaisen työn voimakas kokeilukulttuuri yhdistettynä akateemiseen seurantaan ja analyysiin.
    Kiertotalouden ratkaisujen aktiivinen kehittäminen & kokeilut.

  • Byrokratian vähentäminen! Tasa-arvoisen kohtelun parantaminen. Myöskään yrittäjyydestä ei saisi missään tapauksessa rangaista eli jos on ollut yrittäjä tai maatalousyrittäjä (!) ja vaihtaa alaa ja statusta, on henkilö hyväksyttävä esim. työttömyysturvan piiriin. Erityisesti maatalousalan murros on otettava huomioon ja madallettava heidän kynnystä alanvaihtoon! Maatalous ei saa olla este työttömyysturvaan!!

Viestejä ohjelmakauden 2021-2027 valmisteluun
Svar
  • Aluekehitystyö (rakennerahastotoiminta) lähtee alueilta, joten valtakunnallisia hankkeita ei kannata tehdä pakolla/kiintiöillä, vaan luonnollisesti niiden asioiden ympärille, joihin niitä toimijoiden välisen vuorovaikutuksen seurauksena muodostuu muutenkin (bottom-up).

  • Vähemmän byrokratiaa. Vähemmän muka-hankkeita organisaatioille, jotka pyörittävät suurinta osaa henkilöstöstä hankkeiden kautta.

  • Yrittäjyyden tukeminen on tulevaisuuden tukemista. Yhä isompi osa työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin ja erilaiset yrittäjyyden ja freelanceriuden muodot yleistyvät. Työkyvyn tuen mekanismit eivät tavoita näitä henkilöitä. Meidän on luotava yhteistyössä sellaisia rakenteita, joissa oman työuransa voi rakentaa kestävästi vaikka olisi välillä palkkatyössä, välillä yrittäjänä

  • Suomi tarvitsee uutta osaamista myös alueilla joissa ei ole korkeakouluja. Innovaatioiden mahdollistaminen ohjelmakauden toiminnan kautta edes auttaisi Suomea nousuus. tehdään tulevaisuutta eikä vain paikata vuotokohtia.

  • Normien purku. Hanketoimihenkilöiden kierto työhön yrityksiin. Vuorovaikutuksen lisäämisen aktiivimalli. Norsunluutornien purkaminen.

  • Enemmän kokoavia, valtakunnallisia kokonaisuuksia, jotta voidaan lisätä vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

  • Alueellisuus ja kaikista vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt tulee huomoida vahvasti.

  • Rahoitusta tulisi kohdistaa alueilla tehtävään kehittämistyöhön. Iso ei aina ole kaunista, vaan myös pienemmät kehittämishankkeet voivat olla aivan yhtä ellei jopa tuloksellisempiakin. Korkeakoulujen jokaisen hankkeen tulisi todistettavasti jalkautua alueelle, ei riitä, että euraan on kirjattu kohdekunnat. Usein kunnissa ei ole edes tietoa ko. hankkeista, joissa hankkeet "toimivat". Hakemuksia käsittelevien henkilöiden olisi hyvä jalkautua nykyistä vahvemmin alueelle, jotta käsitys arjen kehittämistyöstä pysyisi yllä. Sparrausta hiljaisempiin kuntiin.

  • Aluekehitystyön tulisi keskittyä yritysten toimintaympäristön parantamiseen.
    Tämä yrityslähtöinen työ tulisi tehdä mahdollisimman lähellä yrityksiä, alueellisesti. Paikallisten kehitysyhtiöiden ja valtakunnallisten hankkeiden luonnollisen yhteistyön edistäminen luo tehokkuutta kummankin osapuolen hankkeisiin ja virtaviivaistaa asiakkaan (yritysten) saamaa palvelua. Vähemmän valtakunnallisia kokonaisuuksia, jotta voidaan lisätä vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

  • ESR %-osuutta suuremmaksi. Toimenpiteitä köyhyyden poistamiseksi. Kotouttamiseen/koulutukseen panostamista.
    Maakunnan kuntien tilanteen tuntemusta. Aluekehitystyötä.

Kiitos panoksestasi!